Kuuntelussa juuri nyt

[Leiska]

Mikseri.net oli ystävä ja "auttoi" löytämään yhtyeen nimeltä Re-Pulse. Yhtyeen suuntauksesta kerrotaan sivuilla seuraavaa: Melodista heavyä hyvillä soundeilla ja female vokaaleilla ryyditettynä. Omalla kohdalla juuri naisvokalistit kiehtoo sen verran, että oli ihan pakko kuunnella millaista musiikkia tämä on. Yllätyin musiikista positiivisesti, kerrassaan mahtavalta kuulostaa. Kaikille ei tietenkään välttämättä uppoa, mutta omalla kohdalla kyllä toimii.

Muista uusista tuttavuuksista mainittakoon Dyecrest, jonka The Way Of Pain -albumia on viime aikoina tullut kuunneltua ja erityisesti kappaleita Into The Void, Made Me Believe ja Last Man Standing.

Näiden ohella Arch Enemy -yhtyeen albumi Anthems Of Rebellion on myös soinut viime aikoina tiuhaan tahtiin. Jokin siinäkin vaan kolahtaa.

 

[Metalwarrior]

Stratovarius:Maniac Dance

Niin vain Stratot onnistuivat tekemään hyvän biisin. Tervetullutta vaihtelua siihen iänikuiseen tuku-tuku tilu-liluun. Tässä biisissä on kunnon raskas komppi.

 

[Lawless]

Nyt kuuntelussa Magnumin klassikkolevyt On a Storyteller's Night, Vigilante ja Wings of Heaven. Aika hyvää sekoitusta tyylikästä laulamista, riffejä, melodioita ja tietenkin syntikoita.

 

[DrAvalanche]

Sepultura: Nation

Ei ole tuohon post-Max Cavalera-aikakauden Sepulturaan ollutkaan oikein minkäänlaista kontaktia, nyt sitten lainasin tuon. Mättöhän kuulostaa näin vaihteeksi oikein hyvältä.

 

[Paskinaamio]

Gobra-Kiss your life goodbye, kuulostaapa vanha koppura oikein hyvältä, tätä lisää!

 

[Elmeri Hautamäki]

I like voimapoppi.

Nada Surf: The Weighy Is A Gift (Limited 2 cd Edition)

 

[cosmic_rodeo]

Anathema: A Natural Disaster

Miten ihmeessä tämä oli unohtunut levyhyllyyn pölyä keräämään varmaankin vuodeksi? En oikeasti muistanut kunnolla koko kiekon olemassaoloa. Perhana täydellinen syyslevy, ei yhtään huonoa biisiä.

 

[jesse72]

Tyrants From The Abyss:Tribute To Morbid Angel

-Mättöä, saatana jos oisin masokisti tämä oisi oivaa musiikkia jonka tahdissa hakata itseään puukolla reiteen..Dominate, Maze Of Torment!!

 

[tonderi]

Juuri nyt kaiuittimet laskevat ilmoille Ozzy Osbournen sulosointuja kappaleen No More Tearsin muodosssa. Aivan fantastinen biisi.

 

[jesse72]

Tyrants From The Abyss:Tribute To Morbid Angel

-Mättöä, saatana jos oisin masokisti tämä oisi oivaa musiikkia jonka tahdissa hakata itseään puukolla reiteen..Dominate, Maze Of Torment!!

Nyt kuuntelussa Morbid Angelin klassikko Altars Of Madness, välillä Carcassin Symphonies Of Sicknessiä kehiin..herkkää ja aah niin kaunista kutumusiikkia..

 

[Aatos]

I wanna be Sedated...Se orginaali

Gabba gabba hey

 

[Tuusa]

Black Sabbath: Heaven and Hell....Aivan loistava...

 

[Rok]

Dropkick Murphys - Sing loud, sing proud

Irkkupunkkia perjantain ratoksi. Ei tosin ole yhtään perjantaifiilis, kun pitäisi valmistautua ensi viikolla alkavaan tenttiviikkoon...

 

[brehme_]

Tällä hetkellä todellisessa suurkulutuksessa Children of Bodomin levyt Follow the reaper sekä ennen kaikkea uusin tuotos Are you dead yet?

Are you dead yet on COB:n paras levy melkein millä tahansa mittarilla. Levy alkaa tyylikkäästi Living dead beat-kappaleella, jossa rumpujen mukaantulo tuo mieleen taistelutantereen. Lähes Needled 24/7 tasoinen levyn avaus. Nimikkobiisi Are you dead yet on mielestäni Bodomin paras kappale koskaan. Rytmikkäät väliosuudet ja jylläävä kertsi sekä bonuksena se upea nariseva melodia nostattavat kylmiä väreitä. Vähän rauhallisempaa tavaraa on Punch me I bleed, joka on samalla hiukan hitaasti junnaavaa että synkkää musiikkia.
Omituista mielestäni oli In your face-kappaleen nostaminen ykkössinkuksi. Biisi on vähän sellainen mitä olen tottunut kuulemaan täytebiisinä tai sinkun B-puolena. Tarttuva kertsi siinä on, muttei juuri monipuolisuutta. Poiketen helkkarin monista metallilevyistä Are you dead yet? päättyy upealla tavalla. Trashed lost & strungout ja We´re not gonna fall ovat hienoja jyriseviä ralleja, joten hohhoijaa-fiilis ei tule pintaan missään vaiheessa. Kun We´re not gonna fall loppuu, tulee vähän samanlainen fiilis kuin (älkää nyt suuttuko Slayer-fanit) Reign in bloodin loputtua. Tasainen alle 40 minuutin teräksenmakuinen tykitys jossa on vanhaa ja uutta. Arvosana 9½

 

[aceman81]

Hitto, pitäisköhän tuo CoBin vika ottaa haltuun, pari edellistä on kyllä maistunut.

Onhan se Entertainment Musicin kuukauden Hard´n Heavy levy. Reippaana kerholaisena olen ottanut haltuuni Nightwishin kokoelman (vähän kuin TR&NL; jos putoo niin putoo), Panteran kokoelman (näin sitä katu-uskottavasti tutustutaan bändiin. Samalla lailla löysin tosin Soundgardenin ja FNM:n) sekä...Slayerin Reign In Bloodin.

Viimeksi mainittu lähinnä sen takia, että se on "klassikko" ja monen suosikkibändini...suosikki. Aika ja hetki varmasti merkitsee paljon; Paranoid vuonna 1969 oli tosiaan jotain uutta. Reign In Blood samoin. Eikä siinä mitään, muutamalla kuuntelulla alkaa riffit ja vauhti viemään mukanaan.

Silti, Panteran hieman paksummat soundit puraisee paremmin. Joskus aikoinaan luulin bändin olevan liian boogie omaan makuun. Ja ohan sillä keskiverto-mättöbändiä enemmän ulottuvuuksia. Cemetery Gates, Walk ja Drag Waters puree parhaiten.

 

[Metalwarrior]

U.D.O. Mission no.X

Udon uutukainen on pykälän edeltäjäänsä Thunderballia parempi. Varsinkin 24/7-biisi on helkkarin tartuvaa kamaa. Udo on vähän sama kuin Iron Maiden-aina tietää mitä saa.

 

[katjuska]

Noin kolmen viikon takaisen "valaistukseni" seurauksena on levylautasella viimeaikona pöyrinyt pääasiassa Charonin kolme viimeisintä levyä (Downhearted, The Dying Daylights ja Songs for the Sinners). On ne vaan hyviä levyjä ja hemmetin kova livebändi! Keikalla tuo valaistukseni sattuikin, ihan vahingossa.

 

[Sledge Hammer!]

Skynyrdin myöhempien aikojen tuotanto: Twenty ja Edge of Forever. Kyllä näitä kelpaa kuunnella ns. klassikkojen rinnalla. Kyse on vain ennakkoluuloista.

 

[Alamummo]

Äh, kyllä on meikäläisellä pliisu musiikkimaku teihin muihin verrattuna. Itse kuuntelen parastaikaa Pauli Hanhiniemen Perunateatterin vanhaa "Kaupunkitarinoita". Kyllä se Pauli-setä vaan on aika sanottaja; ihanaa itseironiaa monessa biisissä ja muutenkin leppoisan herkkää menoa.

Sit ostin Kentin "Du och jag döden", taitaa olla meikäläisellä joku melankolia valloillaan...

EDIT: Kyllä tämä Kentin tuotos oli hyvä ostos. Ruotsalaista alakuloa kauneimmillaan. (Siis voivatko svenssonitkin olla alakuloisia??) Nyt pitäis sitten seuraavaksi etsiä levyhyllystä puuttuva Atom Heart Mother.

 

[Mustaine]

Jethro Tullin "A". Aliarvostettu levy, ehkä siksi, kun on eka (ja toisaalta paras) syntsakauden levy. Fylingdale flyer, aivan mahtava biisi.

 

[BigRedBob]

Amoral - Decrowning

Bändin kakkoslevy, silkkaa täsmähyökkäystä. Vitun kova.

 

[cosmic_rodeo]

Anttilan alennuslaarista hykerryttävään femman hintaan löytynyt Atakhama-kiekko Existence Indifferent on viihtynyt soittimessa nyt muutaman päivän. Levy ei lievän tasapaksuutensa vuoksi oikein keskittyneeseen kuunteluun sovellu, vaikka meno loppua kohden käykin huomattavasti innostavammaksi. Taustametelinä kiekko on omiaan. Jää meinaan Häkkisen blastbeatit sun muut aika tehokkaasti päähän napsumaan. Hyvä Timo, hyvä bändi!

 

[M10]

Opeth - Deliverance

Yksi parhaista levyistä ikinä, missään. Vain nero voi tehdä tällaista.

The-devil-guides-the-way. Tells-me-what-to-say.

 

[Vintsukka]

Kuuntelussa on ollut eilisestä lähtien ja varmasti tulee aika pitkään olemaankin Depeche Moden uusi kiekko Playing the Angel. On ainakin tähän asti parantunut joka kuuntelukerralla.

 

[costi]

Yö - Yön pimeä puoli

Sinkkujen b-puolia, ja muita harvinaisuuksia Yön uran varrelta. Erityisesti "Antakaa heidän juosta", ja "Kanssa kuolleen aamun" biisit kolahtavat ja kovaa.