Kuumimmat kesälevysi?

[kovalev]

En tiedä teistä, mutta kesäaikaan - varsinkin näin säiden helliessä - huomaan suosivani ehkä kohtuuttomankin paljon muutamia levyhyllyni helmiä. Kysymys ei siis ole levyistä, joita en muuten kuuntelisi ollenkaan. Ei suinkaan.
Mutta kesällä nämä levyt pääsevät vieläkin hallitsevampaan rooliin kuin muuten. Aivan erityisesti olen havainnut 60- ja 70-luvun matskun kuin itsestään hyppivän hyllystä käteeni.
Listaanpa muutamia tällaisia, ja jos joku luulee tunnistavansa, mitä tarkoitan, listatkoon hänkin omansa.


Van Morrison: Moondance

The Doors: Waiting For The Sun

Neil Young: Unplugged

Bob Dylan: John Wesley Harding

Santana: Abraxas

Jimi Hendrix: Electric Ladyland

The Band: The Band

David Bowie: Hunky Dory

Led Zeppelin: Led Zeppelin II

Van Halen: Van Halen

The Beatles: Abbey Road

Pink Floyd: The Wall

Genesis: Nursery Cryme

Weather Report: Heavy Weather

ELO: A New World Record

Pomo: Born To Run

The Who: Who`s Next


Tuossa nyt ehkä ne tärkeimmät, jotka tulivat äkkiseltään mieleen. Mitään varsinaisia jokereitahan tuossa ei ole, ja laitoin tarkoituksella vain yhden levyn per artisti. Periaatteessa listallani olisi voinut kyllä olla melkein jokaiselta bändiltä/artistilta myös jokin toinen levy. Mutta näillä mennään.

 

[Ikävänkantaja]

CMX: Talvikuningas

 

[M10]

Steely Dan - Can't Buy A Thrill
Rage Against The Machine - Evil Empire
Funkadelic - America Eats Its Young
Ice Cube - Death Certificate
Wigwam - Nuclear Nightclub
Jukka Tolonen - Summer Games
Kent - Du & Jag Döden
PMMP - Veden Varaan
Primus - Frizzle Fry
Tasavallan Presidentti - Milky Way Moses (Raittisen laulussa jotain sellaista kesäfiilistä)

 

[haunted shores]

The Black Crowes - koko tuotanto
Hellacopters - koko tuotanto, varsinkin kolme viimeistä
Autopsy - kolme ensimmäistä
Grave - Into the grave
Brother Firetribe - molemmat
Slayer - kolme ekaa
W.A.S.P. - kolme ekaa ja kaks uusinta.
Death - koko tuotanto
Tarot - kaksi ekaa

(edit : Devin Townsendin Addicted unohtui. Piti lisätä kun alla oltiin viisaampia.)

Nämä nyt ainakin ovat sellaisia levyjä joilla jo helteet pärjää ja on pärjännyt.

Lisäksi on sitten sellaisia yksittäisiä irrallisia juttuja Def Leppardilta, Venomilta, Possessedilta, Danzigilta, Satyriconilta, Overkilliltä, Kylesalta, High On Firelta ja Motörheadilta muunmuassa.

Ja totta kai kakkahätä-77.

Miksi nämä toimivat erityisen hyvin kesällä? En tiedä.

 

[Valioyksilö]

Damn Seagulls - Soul Politics
Goon - Kaikki Kunnossa
Jaakko & Jay - War is Noise

Kotimaisilla siis mennään.

 

[Rinksu]

Devin Townsend Project - Addicted!
Ac/Dc - The Razors Edge
The Gathering - Nighttime Birds
Def Leppard - Hysteria
Kyuss - Welcome To The Sky Valley

 

[puistola]

Nää on kivoja soittolistoja, mutta kyllä kuumimmat kesälevyt silloin kerran löytyi kuplavolkkarin takapenkin takaa, kun olivat sinne muutossa unohtuneet, vanhat LP:t. Melkoista kuprua tuli paisteessa. Piitlessillekin piti sanoa "Hello, Goodbye!"

 

[Midnight Rambler]

CCR - Best Of (Platinum tms..)

The Doors (nimikkodebyytti)

Juice - Lahtikaupungin Rullaluistelijat

Juice Leskinen & Coitus Int (nimikkodebyytti)

Ted Nugent (nimikkodebyytti)

Judas Priest - British Steel

Ramones - End of the Century

Kari Peitsamo - Takaisin Itä-Saksaan

Hurriganes - Roadrunner

Iggy & Stooges - Raw Power

Eli sekoitus hyvää jytää niin kotimaasta kuin kauempaakin.

 

[Vanhapuuma]

Jostakin syystä olen huomannut kuuntelevani tiettyjä levyjä tiettyyn vuodenaikaan, yleensä johtuen tietysti siitä, milloin olen ne ostanut/saanut/kuullut ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi Who's Next on selvä syksylevy, Gentle Giantin Three Friends ja Yesin Relayer selviä talvi/joululevyjä, Genesiksen Foxtrot kevään juttuja jne.

kovaleville pitää sen verran vastata, että sinähän olet ihan väärässä. Who's Next, kuten jo todettua, on täysin syksylevy, Neil Youngin Unplugged talvilevy, Zeppelin II syksylevy ja Nursery Cryme kevätlevy. Mutta the Bandin s/t, Beatlesin Abbey Road ja Pink Floydin the Wall ovat kyllä kesälevyjä.

Mutta kesälevyjä kysyttiin, siihen vastataan. Ei missään varsinaisessa järjestyksessä, lähinnä mitkä tulivat mieleen:

Simple Minds: Life in a Day

RATM: Evil Empire

Public Image Ltd.: Public Image Limited

The Allman Brothers Band: Idlewild South ja Brothers and Sisters

Wishbone Ash: Wishbone Four ja Pilgrimage

Wolfmother: Wolfmother

Audience: House on the Hill

Bad Company: Straight Shooter

Ange: Au-Delà du Délire

Heads Hands & Feet: Tracks

Mike Oldfield: Ommadawn ja Hergest Ridge

PFM: Cook

Roy Harper: HQ

Steppenwolf: Live

The Groundhogs: Hogwash

The Rolling Stones: Let It Bleed

Ja sitten tietysti: The Very Best Summer 1998 Compilation vol. 6


Mutta nämä nyt tulivat vain mieleen.

 

[Evil]

Kesällä soi muita vuodenaikoja taajemmin Lynyrd Skynyrd, Bon Scottin ajan AC/DC, Hawkwindin Space Ritual, Monster Magnetin God Says No, Van Halen yleisesti, Bob Marley, Black Sabbathin Vol 4, ZZ Topin Eliminator, Recycler ja Rhythmeen, Springsteenin Born To Run, BÖC:n eka ja Spectres sekä kesäöisin jazz, lähinnä Coltrane ja Davis.

Lie niitä muitakin, nuo tuli ekana mieleen.

 

[D.Santon]

Itsellä menee seuraavasti:

Ramones: Rocket to Russia
Stooges: Fun House
MC5: Kick Out The Jams
Nirvana: In Utero
Dead Kennedys: Fresh Fruit for Rotten Vegetables
CCR: Best Of
Bad Brains: Rock For Light
Johnny Thunders: So Alone
Patti Smith: Easter
Hanoi Rocks: Back To Mystery City

 

[Freddie Freeloader]

Kesällä kuunnellaan Milesia. Niinkuin syksyllä, talvella ja keväälläkin.

"Sketches of Spain" uppoaa erityisen hyvin juuri kesäisin, sangrian kera nautittuna. Ja "Tutu", henkilökohtaisista muistikuvista johtuen.

Huey Lewis and the News on myöskin kesämusiikkia varsinkin autoon.

 

[kovalev]

kovaleville pitää sen verran vastata, että sinähän olet ihan väärässä. Who's Next, kuten jo todettua, on täysin syksylevy, Neil Youngin Unplugged talvilevy, Zeppelin II syksylevy ja Nursery Cryme kevätlevy.

No helvetti.
Tämän edessä en voi kuin nostaa kädet pystyyn.

 

[teemu73]

Mökkimatkoja ja pitkän kaavan saunomisia varten olen juuri kasaamassa helvetillistä soittolistaa. Pitkälti blokkaan vaan parhaita biisejä eri artisteilta, mutta mulla on kyllä nuo 5 perinteistä Manse-/Porirock helmeä 80-luvulta, jotka ovat jo kauan olleet joka kesäisessä kuuntelussa. Osa ihan siitä asti, kun ne on uutena julkaistu. Näihin sessioihin kun mennään teemalla "nostalgia ja kotikenttä".

Juice Leskinen - Ajan henki
Popeda - Harasoo
Eppu Normaali - Maximum jee & jee
Yö - Varietee
Dingo - Nimeni on Dingo

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Laatuisan listan laittoi kovalev heti kärkeen. Kelpo levyjä ja useimmat käväisevät toisinaan myös omassa soittimessani. Vuodenajasta riippumatta pääsääntöisesti.

Jostakin syystä olen huomannut kuuntelevani tiettyjä levyjä tiettyyn vuodenaikaan, yleensä johtuen tietysti siitä, milloin olen ne ostanut/saanut/kuullut ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi Who's Next on selvä syksylevy, Gentle Giantin Three Friends ja Yesin Relayer selviä talvi/joululevyjä, Genesiksen Foxtrot kevään juttuja jne.

kovaleville pitää sen verran vastata, että sinähän olet ihan väärässä. Who's Next, kuten jo todettua, on täysin syksylevy, Neil Youngin Unplugged talvilevy, Zeppelin II syksylevy ja Nursery Cryme kevätlevy. Mutta the Bandin s/t, Beatlesin Abbey Road ja Pink Floydin the Wall ovat kyllä kesälevyjä.

Nämä ovat pitkälle henkilökohtaiseen kokemukseen sidoksissa olevia asioita. Kai jonkin joululevynä julkaistun tuotoksen mieltäminen kesälevyksi on sekin mahdollista, jos levyn kohtaaminen on jättänyt voimakkaita muistijälkiä.

Esimerkiksi Neil Youngin Unplugged on minulle ehdottomasti alkukesän levy, koska ostin sen aikoinaan tuohon aikaan vuodesta ja kuuntelin sitä heti ahkerasti. Palaan tuohon levyyn herkästi juuri keväällä ja kesän kynnyksellä.

Toinen ehdoton kevään ja alkukesän levy on Moogetmoogsin Kadonnut Levy. Perhesuhteissa, opinnoissa ja vähän kaikessa oli noihin aikoihin tapahtunut paljon muutoksia, joten minulle on jäänyt moniin tuon aikakauden asioihin herkästi kaikenlaisia mielleyhtymiä. Kuuntelin kyseisen Moog Konttisen julkaisun ekan kerran läpi huhtikuussa 1992, ja soitin levyä erityisen innokkaasti nuo seuraavat 2-3 kuukautta. Soitan tuota levyä satunnaisesti etenkin samaan vuodenaikaan.

Beatlesin Abbey Road on minullekin ehdottomasti kesälevy. Ostin Abbey Roadini noin 30 vuotta sitten tavaratalon levyosastolta vähän juhannuksen jälkeen. Olin ajatellut kaupunkikäynnillä ostaa lähinnä brittiläistä hard rockia ja kotimaisista ainakin Juicea, Davea ja Peitsamoa, mutta niin vain ale-hintainen Beatles-klassikko päätyin ostoskassiin. Tuo levy osoittautui pian senkertaisen levynostomatkan huipentumaksi, vaikka en asiaa kassalla vielä aavistanutkaan. Siis kesälevy, ilman muuta.

Kaikkien Led Zeppelinin levyjen koen niin ikään olevan sidoksissa hankinta-ajankohdan vuodenaikaan ja tapahtumiin. Ykkönen on lopputalven levy, kakkonen taas syyslevy, kolmoseen liittyy alkutalvi ja neloseen se aika loppukesästä kun elonkorjuun, rapukestien ja hivenen verran pimentyvien iltojen tuntu alkaa olla aistittavissa. Houses of the Holy on vähän vaikea tapaus, koska isoveljelläni oli se (huonosti pidettynä ja siksi ääneltään paskottuneena) alkuperäisenä kassuna, eikä julkaisuun sen takia liity mitään erityistä vuodenaikamuistoa. Oman vinyyliversioni ostin vasta 80-luvun lopulla, syyskuun viimeisellä viikolla, kun otin lukion kolmosella omaa lomaa ja ajelin kaupunkiin ratsaamaan levykauppoja. Ehkä Houses of the Holy onkin sitten syksylevy. Physical Graffiti, Presence, The Song Remains the Same ja Coda ovat kesälevyjä, kaikkien ekat kappaleet ostin pentuna kesälomalla. In Through the Out Doorin sain kouluaikoina kirjoituspalkkioksi eräältä lehdeltä kun tekaisin niille pätkän tekstiä. Levy kopsahti postin mukana toukokuussa, juuri hetkeä ennen koulujen päättymistä. Kesälevy tuostakin tuli.

The Who on minulle ehdottomasti kesämusiikkia. Kävin lakkiaiskevään jälkeen useissa pääsykokeissa, ja tämä edellytti autoilua paikasta toiseen. Taustalla soi enimmän ajan The Whon kokoelmatupla. The Whon klassikot piti kopioida kotona levyltä c-kasetille autokuuntelua varten. Ei siihen aikaan vielä mitään cd-soittimia autoissa ollut, tuon ikäisillä jannuilla ainakaan. Subsitutet ja My Generationit soivat suhisemalla tunkkaisten halpakaiuttimien läpi, mutta kesätunnelma oli taattu.

Jaa, The Whon Tommy on poikkeus. Se on syysmusiikkia. Johtuu ehkä siitä että Yle saattoi lähettää sen muinoin syysaikaan kanaviltaan.

Leskisen Ajan Henki on myös kesälevy. Mussoliinia soitettiin radiossa ahkerasti tuona kesänä. Levyn hieno päätöskappale Kuumaa Tuhkaa on minulle kesäisten sadepäivien kappale, joka kuuluu niihin hetkiin kun ollaan pitämässä sadetta katoksen tai teltan suojissa. Levyn toinen aikaa kestävä helmi eli Myrkytyksen Oireet on taas jostakin syystä yksittäinen talvikappale muutoin kesäiseksi kokemallani levyllä.

 

[PalloJofa]

Kesälevyjä löytyy itseltäkin varmasti useita, mutta tällä hetkellä soi Mark Knopflerin Shangri-La herran sunnuntain keikkaan valmistautuessa. Tämä on kesälevy ja erityisesti JUHANNUSLEVY. Tämä soimaan ja aika pysähtyy.

 

[kovalev]

Kiitokset Kääpiölle ja muillekin hienoista levymuisteloista. Näitä on aina mukava lukea.

Itselleni on jäänyt hämmästyttävän huonosti mieleen tiettyjen levyjen hankintapaikat ja ajankohdat - mikä on aika turhauttavaakin, kun vastaavasti monia täysin turhiakin asioita muistaa vuosien, jopa vuosikymmenten takaa. Mistä lie tällainenkin johtuu.

 

[Evil]

Tuo on muuten totta, että se vuodenaika jolloin levyn on ensi kertaa kuullut vaikuttaa myöhemminkin. Mulle tulee aina mieleen tietyistä biiseistä ja albumeista aika, paikka ja mielentilakin niitä tuoreeltaan kuullessa. Esimerkiksi Led Zeppelinin In Through The Out Dooria kuulin ekaa kertaa patterimankasta kaverin isän veneessä kesällä -85. Prutkuteltiin ja välillä soudeltiin ensin kalalle ja sitten uimalaitokselle tyttöjä katselemaan. Aurinko paistoi, Marlboro paloi, jaffaa juotiin ja koko ajan tuo taianomainen musiikki rytmitti puuhiamme.

Niin, jäi mainitsematta että kesän autoilureissuilla pitää olla aina mukana Leevi & The Leavingsin Keskiviikko- ja Torstai -kokoelmat. Lapissa taasen kun ajelee, niin pitkät taipaleet jylhine maastoineen vaativat ehdottomasti Pink Floydia soundtrackikseen, etenkin Wish You Were Heren avaria äänimaailmoita.

 

[Midnight Rambler]

Lapissa taasen kun ajelee, niin pitkät taipaleet jylhine maastoineen vaativat ehdottomasti Pink Floydia soundtrackikseen, etenkin Wish You Were Heren avaria äänimaailmoita.

Kokemukset Lapista puuttuu, mutta mulle Pink Floyd taas yhdistyy kesään ja Saimaan selkiin. Etenkin juuri mainittu Wish You Were Here on jäänyt mieleen, kun sen sävelet kulkivat tyyntä veden pintaa pitkin. Jätin sen nimittäin soimaan mökin kuistille ja suunnistin sitten aamuyön kalalle soutuveneellä.. ah niitä aikoja.

Aikaisemmalta listalta jäi uupumaan Guns 'n Roses, jota tuli nuorempana ja hurjempana kuunneltua ennen terassille lähtöä kesäisin.

 

[Midnight Rambler]

Itsellä menee seuraavasti:

Ramones: Rocket to Russia
Stooges: Fun House
MC5: Kick Out The Jams
Nirvana: In Utero
Dead Kennedys: Fresh Fruit for Rotten Vegetables
CCR: Best Of
Bad Brains: Rock For Light
Johnny Thunders: So Alone
Patti Smith: Easter
Hanoi Rocks: Back To Mystery City

Hyvä herra, teillä on oiva musiikkimaku. Motor City Viideltä on myös se toinen albumi, eli Back in the USA oikein menevää musiikkia, vaikka ei kulttuurihistoriallisessa mielessä pärjääkään tuolle ensimmäiselle liverykäisylle. Erityisesti Shakin' Street on kesän kuumuuteen jotenkin erinomaisesti istuva ja kepeän menevä biisi.

Pattia taas olisi tarkoitus mennä jopa katsomaan heinäkuussa, kun rouva saapuu Tampereelle musisoimaan. Easter tai muukaan tuotanto ei omassa päässä assossioidu kesään millään tapaa, mutta ehkäpä keikalla käynti tämänkin muuttaa.

 

[Everton]

Nää on kivoja soittolistoja, mutta kyllä kuumimmat kesälevyt silloin kerran löytyi kuplavolkkarin takapenkin takaa, kun olivat sinne muutossa unohtuneet, vanhat LP:t. Melkoista kuprua tuli paisteessa.

Sama käynyt meikäläisellekin. Eli kaikkien aikojen kuumin levy taisi olla joku Matin ja Tepon vinyyli, joka oli jäänyt sopivasti auringonpaisteeseen. Ei varmaan ollut siinä edes montaa päivää, mutta oli mennyt ihan käyräksi.


Kauniina ja kuumana kesäpäivänä autoillessa Fu Manchun California Crossing on edelleenkin törkeän kova levy. Mitenkään muuten sitä ei kyllä jaksakaan kuunnella. Festarireissut aloitellaan kai kuitenkin Manu Chaon tahdittamana, ainakin jos arska paistaa.

Sateelle sitten Doorsit ja muut. Niinhän se "Liisakin sateella Doorsia kuunteli."

 

[Evil]

Kesällä kuunnellaan Milesia. Niinkuin syksyllä, talvella ja keväälläkin.

"Sketches of Spain" uppoaa erityisen hyvin juuri kesäisin, sangrian kera nautittuna. Ja "Tutu", henkilökohtaisista muistikuvista johtuen.

Huey Lewis and the News on myöskin kesämusiikkia varsinkin autoon.

Bitches Brew on oiva kesälevy myös, siis kesäpäivälevy. Moni Milesin klassikko on parhaimmillaan pimeään aikaan.

Hueystä ja Newsistä mulle tulee aina mieleen Mamba. Vaikka olikin Lynottin rellestyskaveri, niin silti. Kokoomusrokkia, hip to be square. Ei vaaraa, ei räkää. Siistiä, kovin siistiä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Niin, jäi mainitsematta että kesän autoilureissuilla pitää olla aina mukana Leevi & The Leavingsin Keskiviikko- ja Torstai -kokoelmat. Lapissa taasen kun ajelee, niin pitkät taipaleet jylhine maastoineen vaativat ehdottomasti Pink Floydia soundtrackikseen, etenkin Wish You Were Heren avaria äänimaailmoita.

Voi perkeles, minä ostin ihan tuota tarkoitusta varten Keskiviikon ja Torstain autoon jokunen vuosi sitten, että saisi pitkillä kesälomakilometreillä kuunnella. Kesän päätyttyä vein ceedeet sisälle, koska auto ei ole mikään asiallinen paikka levyjen jatkuvaan säilyttämiseen, korkeintaan kopiokappaleiden tapauksessa tuon ymmärtää. Kyseinen auto jäi vaimon työmatkakäyttöön seuraaviksi kuukausiksi.

Mutta mitä tekikään rva Kääpiö! Hän oli tottunut että Leevi-levyt ovat autossa, joten vmo haki levyt hyllystä takaisin autoon. Mukavaa että musiikki maistuu. Vasta seuraavana keväänä äkkäsin että ei saatana, ne levythän ovat autossa. Ja vaimon sekä lasten suurpiirteisen käsittelyn jäljiltä naarmuisina ja ties minkä kaiken jäätelön ja marmelaatin sotkemina. Vaimo valitteli että paskoja levyjä, eivät oikein tahdo soida auton soittimessa. No niin no joo eivät oikein soi. Paska soitinhan se on.

 

[D.Santon]

Hyvä herra, teillä on oiva musiikkimaku. Motor City Viideltä on myös se toinen albumi, eli Back in the USA oikein menevää musiikkia, vaikka ei kulttuurihistoriallisessa mielessä pärjääkään tuolle ensimmäiselle liverykäisylle. Erityisesti Shakin' Street on kesän kuumuuteen jotenkin erinomaisesti istuva ja kepeän menevä biisi.

Pattia taas olisi tarkoitus mennä jopa katsomaan heinäkuussa, kun rouva saapuu Tampereelle musisoimaan. Easter tai muukaan tuotanto ei omassa päässä assossioidu kesään millään tapaa, mutta ehkäpä keikalla käynti tämänkin muuttaa.

Kiitosta. Ja mitä teikäläisen listaa katselin niin mainioita valintoja sielläkin. Unohdinpa tosiaan Hurriganesin pistää omaan luettelooni, pitänee korjata.


Moottorikaupungin viisikolta löytyy lisäksi kokoelmalevy, en ole muita lättyjä tuon livelevyn lisäksi hankkinut. Täytyypä tuo Back In The Usa hankkia jossain vaiheessa. Toimivaa musaa nuo jannut tekivät.

Pattin kohdalla on sanottava, ei tuo Easter ehkä kokonaisuutena huippua kesämusaa ole, mutta muutama rivakka veto sieltä toki löytyy joilla menofiilistä saa, mm. Rock'n'roll Nigger. Hitto, Patti olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, esiintyjänä kuuluu olevan todella kova.

 

[MrDownhouse]

Kyllä Kingston Wall ja herrojen kaikki albumit I-III kuuluu kesään ehdottomasti. Ei ole parempaa tunnelmaa, kuin mökin laituri ja pilvetön kesäyö auringon noustessa Shine On Men soidessa taustalla. Siinä on sitä - jotain!