Kuntaliitokset

[mjr]

jos vastaava resurssointivirhe syntyisi julkisella sektorilla, asiasta vastuussa oleva virkamies joutuisi syytteeseen virheestä. Yritys voi halutessaan käyttää tällaistakin keinoa taloutensa tasapainottamiseen. Vaikka olisi sanktioitukin rahallisesti. Joskus on kannattavampaa maksaa sakot ja ohjata resursseja väliaikaisesti paremmin maksaviin kohteisiin.

Niin no, sitä en kiistä etteikö monet palvelut, ainakin laadun kannalta, olisi edelleen järkevä tuottaa julkisesti. Mutta sanktio voi olla tuntuvakin - olisi kyllä aika käsittämätöntä, ellei sellaista kohtaa jo olisi tässä sopimuksessa. Tilannehan näissä kilpailutuksissa on melko pitkälle se mikä aikoinaan oli huutolaislapsilla: pienin tarjous voittaa aina, mikä saattaa jo itsessään kertoa sitten tarjottavan palvelun laadusta. Mutta epäilemättä vaikka laatu olisikin järkyttävän huonoa (tietysti nämä ovat poikkeustapauksia) niin siltikin tilanne näkyisi viranomaiselle ja suurelle osaa mediasta kyseisen palvelun "tehostumisena".

 

[Ruutiveijari]

Ehkä siellä onkin jotain tämän tyyppistä, mutta uutisoinnin perusteella vain tulee se kuva, että vähän kaikki osapuolet (paitsi loppukäyttäjät eli matkustajat) lähinnä toteavat, että voi voi.

Onhan siellä

 

[Rocco]

Vaasassa on tilanne mielenkiintoinen. Vaasa on lähialueen ylivoimaisesti suurin kaupunki. Lähimmäksi pääsee Seinäjoki 80km päässä, joka on sitten Etelä-Pohjanmaan suurin keskus, noin 2/3 Vaasan koosta. Seinäjokeen on jo liittynyt Peräseinäjoki, ja Nurmo sekä Ylistaro ovat ilmeisesti liittymässä mukaan. Oliko kenties vielä Ilmajoki mukana?

Vaasan ympärillä on Mustasaaren kunta. Etelässä on myös pieni maaraja Maalahden kanssa. Mustasaaresta käy päivittäin tuhansia kuntalaisia Vaasassa töissä, käyttävät Vaasan palveluita yms, ja Vaasa tarvitsisi lisää tonttimaata, sillä Vaasassa kun rantoihin ei juuri mitenkään saa rakennuslupia, alkaa rakennuskelpoinen maa olla aika vähissä. Siinä mielessä Mustasaaren ja Vaasan liitos olisi kaikin puolin ajateltuna hyvä asia. Mutta, ongelmaksi tulee se, että 17.000 asukkaan Mustasaari on enemmistökieleltään ruotsinkielinen (73%-27%) ja 58.000 asukkaan Vaasa suomenkielinen (75%-25%). Vaasassa asukkaiden keskuudessa ei haluta liittää mukaan kuntaa mikä lisäisi ruotsinkielisten määrää Vaasassa ja samalla lisätä RKP:n hiekkalaatikon kokoa, ja vastaava tapaus on sitten Mustasaaressa missä pelätään että ruotsinkielen ylivalta murenee.

Vaasan suunnalla on katsottu liitosmahdollisuutta Laihian ja Vähänkyrön suuntaan. Laihia on 3-tien varrella, ja Mustasaaren maata on välissä muutaman kilometrin verran, Vähäkyrö taas aika lailla 3- ja 8-tien välimaastossa, ja tilanne on sama eli muutama kilometri välissä Mustasaaren maita välissä. Tämä taas sitten tulee ongelmaksi kun kuntaliitoksia ruvetaan miettimään valtiotasolla. Kuntia, joilla ei ole yhteistä maarajaa, ei voi kuntaliitoksella toisiinsa liittää. Toisaalta myös Vähässäkyrössä ja Laihialla on vastustajia Vaasaan liittämisen kanssa, koska Vaasa on kaksikielinen, ja Vähäkyrö ja Laihia täysin yksikielisiä kuntia.

 

[mjr]

Onhan siellä

Jaa, silloin jää kyllä melko outo kuva palveluntarjoajasta jos sanktiot oikeasti ovat "tuntuvia". Nuo prosentti-luvut tuntuvat melkoisen hurjilta: n. 4% vuoroista kylmästi väliin. Joskus näistä työvoimapula-tilanteista tulee mieleen, että kaikkea muuta on kokeiltu paitsi palkan korotusta... On puhuttu "takertuvista" hinnoista palkan laskujen suhteen, mutta taitaisi joillakin aloilla tämä käsite päteä myös siihen nousu-suuntaan. Tietysti kilpailutus saattaa olla niin tehokasta, että voittaneita tarjouksia ei yksinkertaisesti pystytä toimittamaan. Eräänlaista tehostumista sekin.

 

[Yläpesä]

Tampere on kautta historiansa ollut varsin aktiivinen kuntaliittäjä. Viimeisin kaappaus oli 1972 tapahtunut laajan Teiskon liittäminen kaupunkiin. Muista kaupunginosista Aitolahti ja Messukylä ovat sodan jälkeiseen Tampereeseen yhdistettyjä alueita. Alueen muinainen mahtipitäjä Pirkkala on puolestaan kutistunut nykyiseen pikkuruiseen muotoonsa menetettyään Nokian (ja Pispalan), Ylöjärven, Messukylän, Ruoveden, Kangasalan ja Vesilahden. Viimeksi mainitut pilkkomiset tosin toteutettu jo jonkin aikaa sitten (1300-luvulla). Ympäri käydään ja yhteen tullaan siis, eikä totuutta löydy laisinkaan.

Viime vuosina Tampereen seudun kuntaliitoksista on esiintynyt vain yksittäisiä kiusaannuttavia heittoja tyyliin Kimmo Sasin "Nokia". Yli kuntarajojen käydään aktiivista keskustelua kaavoituksen ja sos-ter-koulusektoreiden puitteissa. Kotiinpäin vetämistä näissäkin asioissa silti tapahtuu hyvistä lupauksista ja periaatteista huolimatta. Viimeksi tällä viikolla joku naapurikuntalainen oli huolissaan, kun lapsensa ei päässytkään vieressä olevaan tamperelaiseen kouluun vaan joutuu menemään bussilla oman kuntansa kauempaan oppilaitokseen. Koulu kun oli jo täynnä tamperelaisia lapsia. Sitä ennen Pirkkalan kuntaa oli hätistelty oikein Valtion taholta, kun oma asukaspohja ei riitä "omavaraisen" terveydenhoidon järjestämiseen (rajana 20 000 asukasta ja Pirkkalassa uupuu 4000). Tampere tarjosi omia "laadukkaita" ison veljen palveluitaan avuksi mutta täällä kiitettiin kohteliaasti ja alettiin etsiä muita kumppaneita. Tiedoksi sivistymättömille että Pirkkalan terveyspalvelut ovat olleet esimerkillisellä tasolla jo vuositolkulla ja näin syntynyttä järjestelmää kutsutaan ihan yleisesti "Pirkkalan malliksi". Voi arvailla mitä tälle olisi tapahtunut jos toiminta olisi siirtynyt Tampereen, Taysin ja Hatanpään terveyskeskuksen syleilyyn. Nyt yhteinen sävel terveysasioissa näyttää löytyneen Lempäälän ja Vesilahden kanssa. Eli palataan ajassa taaksepäin 700 vuotta. Mikäs siinä. Onhan tässä välillä suunnittelijoilla ollut riittävästi kivaa duunia.

 

[JV]

On puhuttu "takertuvista" hinnoista palkan laskujen suhteen, mutta taitaisi joillakin aloilla tämä käsite päteä myös siihen nousu-suuntaan. Tietysti kilpailutus saattaa olla niin tehokasta, että voittaneita tarjouksia ei yksinkertaisesti pystytä toimittamaan. Eräänlaista tehostumista sekin.

Jep. Halvalla ostaessa saa juuri sitä mitä tilaa. Kannattaisikin miettiä miksi sitä kuskipulaa on ja miten sitä pääsee eroon.

 

[mekabyte]

Vaasan suunnalla on katsottu liitosmahdollisuutta Laihian ja Vähänkyrön suuntaan. Laihia on 3-tien varrella, ja Mustasaaren maata on välissä muutaman kilometrin verran, Vähäkyrö taas aika lailla 3- ja 8-tien välimaastossa, ja tilanne on sama eli muutama kilometri välissä Mustasaaren maita välissä. Tämä taas sitten tulee ongelmaksi kun kuntaliitoksia ruvetaan miettimään valtiotasolla. Kuntia, joilla ei ole yhteistä maarajaa, ei voi kuntaliitoksella toisiinsa liittää.

Voi niitä liittää, jos se maapala lohkaistaan uuteen kuntaan kuten kävi Peräseinäjoen liittyessä Seinäjokeen. Pala Ilmajokea lohkaistiin mukaan, siinä ohessa lentokenttä yms. En muista miten kivuttomasti ko operaatio suoritettiin, mutta muistissa ei ole suuria protesteja asian tiimoilta.

 

[Rocco]

Voi niitä liittää, jos se maapala lohkaistaan uuteen kuntaan kuten kävi Peräseinäjoen liittyessä Seinäjokeen. Pala Ilmajokea lohkaistiin mukaan, siinä ohessa lentokenttä yms. En muista miten kivuttomasti ko operaatio suoritettiin, mutta muistissa ei ole suuria protesteja asian tiimoilta.

Vaasan kohdalla se ei onnistu ihan noin vaan, sillä Mustasaari pitäisi halkaista kahtia jos Vaasasta meinataan saada maaraja Vähäänkyröön tai Laihialle. Mustasaari kun on lähes kokonaan Vaasan ympäristökunta. Ja toisen kunnan halkaiseminen kahtia ei varmasti tule onnistumaan. Toinen vaihtoehto olisi saada Mustasaaren ja Maalahden välistä maakaistale Vaasan ja Laihian välille, mutta se taas katkaisee jatkossa kaikki mahdollisuudet Mustasaaren ja Maalahden mahdolliselle yhdistymiselle... Ja kun tietää sen että Maalahti ja Mustasaari ovat ruotsinkielisiä kuntia, niin tuskin tulee onnistumaan minkäänlainen maakauppa. Tuosta voi katsoa millaiset rajat lähikunnilla Vaasan ympärillä on.

Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuntien väliin maaraja, joka olisi X:n mallinen. Lännessä ja idässä olisi Vaasa, pohjoisessa ja etelässä Mustasaari. Siten teknisesti maarajat ei katkeaisi, mutta olisi teknisesti maaraja olemassa.

Muutenkin tuo vaatimus yhteisestä maarajasta on naurettava. Onhan monella valtiollakin etäpesäkkeitä ties missä. USA:lla on Alaska lähes 1000km:n päässä muusta USA:sta. Venäjällä on Kalingradin alue Baltian maiden ja Puolan välissä monen sadan kilometrin päässä muusta Venäjästä. Brunein valtio koostuu kahdesta alueesta Malesian valtion sisällä. Osa Azerbaidzaniakin on Armenian ja Turkin valtioiden välissä... Ketä se oikeasti kiinnostaa onko jossakin keskellä metsää metrin levyinen arvoton kaistale maata vai ei.

 

[Daespoo]

suurelta uudistaja-Daespoolta, mitä mieltä olisi täysin rationaalisesta pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä? Tulee kaikenlaista puppua vastaukseksi, täsmälleen sitä samaa mitä monet nykyliitoksia vastustavat ovat sanoneet.

Älkää kysykö mitään änkyrä-mjr:ltä koska todennäköisesti hän ei ymmärrä lukemaansa.

Olen muistaakseni todennut että pääkaupungin yhteistyötä esim. koulutuksessa, päivähoidossa ja sairaanhoidossa tulisi tiivistää ja toimia huomattavasti joustavammin.

Se että Espoo ja Helsinki ovat omia kaupunkejaan ei tulisi olla mikään syy miksei yhteistyötä kuntarajojen yli voitaisi huomattavasti tiivistää. Mikään ei estä yhteistyötä, ei edes kuntarajat, jos halua löytyy.

 

[Daespoo]

Jostain kuulin esimerkiksi, että kun palvelusopimus on tuottajan kanssa solmittu, ei sitä kilpailuläinsäädännön nojalla voi sopimuskauden aikana muuttaa

Höpöhöpö, ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee Vasemmistoliiton keskustelupalstalta.

Oleellista on se mitä kilpailutusdokumenteissa sanotaan. Jos tarjouspyynnössä ja sopimusneuvotteluissa sovitaan mekanismeista joilla sopimuksen sisältö muuttuu tai joilla sopimus voidaan lopettaa kesken sopimuskauden, se on täysin lainvoimainen ellei siitä kukaan valita valitusajan puitteissa.

Ja jos ei hankintaviranomaiset osaa laatia kunnon SLA-pykäliä sopimukseen niin se on vain puhtaasti ammattitaidottomuutta, ja jos ei kukaan havahdu moiseen ammattitaidon puutteeseen ja käytä osaavia kilpailutuskonsultteja niin se on voi voi.

Vastaavasti ihan vastaavanlaista ammattitaidottomuutta voi esiintyä kunnan oman palvelutuotannon resurssoinnista, suunnitelussa ja kehittämisessä.

 

[Daespoo]

Tampereella, missä kilpailuttaminen ja ulkoistaminen on ommanipadmeum-tasoinen mantra päädyttiin seuraavanlaiseen tilanteeseen: vanhuksille ateriat kotiin kuljettavat palvelut kilpailutettiin ja edullisin tarjous hyväksyttiin. Kaupunki siis onnistui säästämään menoissaan, hienoa. Yritys kuitenkin oli siirtänyt ison osan kuljetuskustannuksista (joita siis kilpailutus koski) ruokakorin sisällön hintaan ja veti hyvän tilin tällä. Korin sisällön kustannuksistahan vastaavat vanhukset, joten kaupungin kilpailutus kolahti kuntalaisten/palvelun käyttäjien osteoporoottisiin nilkkoihin entistä kipeämmin.

Puhdasta hankintaosaamisen puutetta. Kilpailutettu palvelukokonaisuus oli liian suppea eikä kokonaiskustannuksia huomioitu.

Oliko hyväksytty tarjous hinnaltaan edullisin vai kokonaistaloudellisesti edullisin? Moni ei vieläkään tiedä eroa näiden välillä.

 

[Daespoo]

Julkiselta sektorilta tuntuu todella puuttuvan valtavasti tätä ammattitaitoa eikä tunnu lainsäädäntökään asiaa helpottavan. Yksityisellä puolella on itsestäänselvää, että laatukriteerit ovat olennainen ja yleensä sanktioitu osa sopimusta (ja tässä laadun tarkkailussa on melko tyypillisesti mukana myös loppukäyttäjä-arviot) - näistä julkisuudessa esillä olevista esimerkeistä tulee mieleen, että onkohan siellä mitään sanktioita, kun ei tunnu laatukriteereillä olevan mitään väliä. Kai niitä sentään yleensä sopimuksissa on mukana?

Julkisen sektorin hankinnoista on olemassa aika tarkasti määritellyt hankintalait, jotka ovat välillä jopa liian tiukkoja ja tekevät yksinkertaisistakin hankinnoista vähemmän yksinkertaisia.

Ja hankintalaissa määriteltyjen hankintarajojen ylittävät hankinnat ovat selkeitä, yhtäkään isoa hankintaa ei voi lain mukaan tehdä ilman laatu-aspektin huomioimista. Mitä monimuotoisempi hankinta on, sitä suurempi painoarvo laadulla pitää olla tarjousten arvioinnissa. Kaikki laatuarviot pitää olla tarkasti kirjattu kilpailutusdokumentteihin ja niiden pitää kestää markkinaoikeuden suorittama tarkastus.

Lakiin ei ole kirjattu tarkkoja prosentteja siitä kuinka paljon/vähän hinnan/laadun painoarvo pitää olla mutta markkinaoikeuden tekemien ennakkopäätöksien perusteella ne on aika hyvin tiedossa.

Sanktiot ovat mukana silloin kun kilpailutuksen tekee hommansa osaava virkamies/konsultti. Aina näin ei ole.

EDIT: yksi asia minkä ihmiset unohtavat on se että sanktiot hinnoitellaan aina tarjoushintoihin. Mitä kovemmat sanktiot, sitä kovemmat hinnat.

 

[Daespoo]

jos vastaava resurssointivirhe syntyisi julkisella sektorilla, asiasta vastuussa oleva virkamies joutuisi syytteeseen virheestä.

Virkamies joutuisi syyteeseen vain silloin jos kyseessä on törkeä huolimattomuus/tahallisuus, ei muuten.

 

[Viljuri]

Hankintalait ovat yhtä ja kilpailutusprosessi on toista.

Kuitenkin niin paljon tutkimusta on monessakin instanssissa jo tehty, ml. maamme harvat maininnan arvoiset yliopistot ja korkeakoulut, että pakosti homma alkaa toimimaan paremmin.

Se, että joissakin kunnissa poliittiset ja välillisesti hallinnolliset henkilöresurssit ovat sellaisia, ettei sääntöjä ja suosituksia noudateta, niin se on kuulkaa myös kuntalaisten ja baariparlamenttien vastuulla. Pikkuisen järkeä mukaan siihen äänestämiseen ja jos ei sitten tiedä ollenkaan oman lähipiirinsä ulkopuolella olevasta maailmanmenosta, niin pikkuisen kannattaa vaivata päätään ja alkaa ottamaan selvää.

 

[mjr]

Höpöhöpö, ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee Vasemmistoliiton keskustelupalstalta.

Oleellista on se mitä kilpailutusdokumenteissa sanotaan. Jos tarjouspyynnössä ja sopimusneuvotteluissa sovitaan mekanismeista joilla sopimuksen sisältö muuttuu tai joilla sopimus voidaan lopettaa kesken sopimuskauden, se on täysin lainvoimainen ellei siitä kukaan valita valitusajan puitteissa.

No, minulla on vielä tuttavia IT-alalla - tämä kyseinen firma myy aika paljon palveluita julkiselle sektorille. Mutta siis anekdootti vain. Onkohan Vasemmistoliitolla keskustelupalstaa? Joka tapauksessa vallinnee melkoinen yksimielisyys siitä, että sinänsä palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta ei ole mikään ihmelääke, ellei ostaja osaa asiaansa. Ja tässä osaamisessa tuntuu julkisella puolella olevan suuria ongelmia. Tuosta voi voi -kommentista päätellen olet sinäkin ollut hyötyjän puolella, kun toinen osapuoli on ollut julkinen, veronmaksajia tietysti vedätetty armotta...

 

[Daespoo]

No, minulla on vielä tuttavia IT-alalla - tämä kyseinen firma myy aika paljon palveluita julkiselle sektorille.

Ei ole mikään salaisuus että julkisella sektorilla on täysin ammattitaidottomia hankintavastaavia.

Ja tässä osaamisessa tuntuu julkisella puolella olevan suuria ongelmia.

Julkisella puolella on ongelmia niin monessa suhteessa ettei ole mikään ihme että ostopalvelujen hankinnoissakin niitä löytyy. Ne saavat ehkä ylimääräistä huomiota ajankohtaisuuden ja poliittisen debaatin takia.

Koko julkisen sektorin budjetointikäytäntö on jotain aivan uskomatonta. Hyvänä esimerkkinä on vuoden loppu kun hankintayksiköt tekevät hankintoja vain sen takia että saavat budjettinsa käytettyä. Budjettivaroja kun ei voi siirtää seuraavalle vuodelle ilman järkyttävää byrokratiaa ja jos ei budjettia käytetä kokonaan niin seuraavana vuonna voi olla ettei rahaa tipu enään yhtä paljoa, joidenkin mielestä osaksi käyttämättä jäänyt budjetti on merkki siitä ettei tarvetta ole niin paljoa kun on luultu.

Tuosta voi voi -kommentista päätellen olet sinäkin ollut hyötyjän puolella, kun toinen osapuoli on ollut julkinen, veronmaksajia tietysti vedätetty armotta...

En ole ollut hyötymässä julkisen sektorin ammattitaidottumuudesta missään vaiheessa, pikemminkin päinvastoin.

 

[I ro1]

Kokkola

Kokkolakin laajeni merkittävästi, joku voisi sanoa että se jopa piteni tai koveni, kuinka vaan..
Toisaalta voidaan todeta, että kussakin miehessä asuu ihan oman kokoinen Kokkola. Tai voidaan todeta, että Kokkolas kokkelis, tai sitten että voi Kokkola.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kokkola.sijainti.suomi.2009.svg

 

[Ylärima]

Niin, Kokkolassahan on käyty kovaa vääntöä siitä, pitäisikö kääntyä etelää ja Vaasaa vai pohjoista ja Oulua kohti. Ei tuon karttakuvan perusteella asiasta jää mitään epäselvyyttä.

 

[kovalev]

Sääli, että historiallisia Etelä-pohjalaispitäjiäkin alkaa vähitellen katoamaan kartalta.
Eikös Yli-härmä, Ala-härmä ja jääkäripitäjä; Kortesjärvi liitetty nyt Kauhavaan?

 

[Roark]

Sääli, että historiallisia Etelä-pohjalaispitäjiäkin alkaa vähitellen katoamaan kartalta.
Eikös Yli-härmä, Ala-härmä ja jääkäripitäjä; Kortesjärvi liitetty nyt Kauhavaan?

Kyllä vain ja Lehtimäki liittyi Alajärveen.

 

[sampio]

Rasittavan näköistä noin niinkuin karttojen kannalta, että kaupungit alkavat olla vanhojen läänien kokoisia. Kokkola ja Jyväskylä ovat tätä menoa kohta naapureita. Mahtaa olla kova meininki jossain Jyväskylän Kaita-Ahossa 30 km päässä keskustasta.

 

[hannes_ko]

Kyllä vain ja Lehtimäki liittyi Alajärveen.

Ja Nurmo ja Ylistaro Seinäjokeen ynnä Jurva Kurikkaan. Peräseinäjoki katosi jo muutama vuosi sitten.

Vaan Itäkylä itsenäiseksi!

 

[kovalev]

Rasittavan näköistä noin niinkuin karttojen kannalta, että kaupungit alkavat olla vanhojen läänien kokoisia. Kokkola ja Jyväskylä ovat tätä menoa kohta naapureita. Mahtaa olla kova meininki jossain Jyväskylän Kaita-Ahossa 30 km päässä keskustasta.

Muutenkin vaikea nähdä mitään hyvää tai hyödyllistä siinä, että pinta-alaltaan iso maamme keskitetään puoliväkisin muutamaan keskisuureen kaupunkiin, joissa on sitten valtavat taajamat.

Kun olisi velaton kämppä, niin muuttaisin Lappiin ja alkaisin uudeksi Moskuksi.
Syökää siitä, tuulipuvut!

 

[kovalev]

Ja Nurmo ja Ylistaro Seinäjokeen ynnä Jurva Kurikkaan. Peräseinäjoki katosi jo muutama vuosi sitten.

"Älkää enää menkö sinne, nurmoolaaset!"

Mikä elokuva?

 

[-OO-]

Kokkolakin laajeni merkittävästi, joku voisi sanoa että se jopa piteni tai koveni, kuinka vaan..
Toisaalta voidaan todeta, että kussakin miehessä asuu ihan oman kokoinen Kokkola. Tai voidaan todeta, että Kokkolas kokkelis, tai sitten että voi Kokkola.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kokkola.sijainti.suomi.2009.svg

Tuohan näyttää ihan piikiltä Suomineidon lihassa... Ei sillä että minulla mitään Kokkolaa vastaan olisi mutta tulipahan vaan mieleen.