Kuntaliitokset

[AnaMasa]

Pahoittelut lyhykäisestä avauksesta. Tarkoitus siirtää pikapikaa hallitusketjusta keskustelua, joka lähti meikäläisen osoittaessa sormella Vapaavuoren ilopissaan Sipoon alueiden liittämisestä Helsinkiin.

Minä en ole pakkoliitosten kannalta, mutta tiedän Turun olevan kovemmassa puristuksessa, mitä Helsinki. Tältä kantilta katsottuna Sipoon pakkoliitos ja miten kevyin perustein se lyötiin läpi, on vähintäänkin kummallista. Tai ei ole, kun tietää, että päätöksen tekivät lopulta helsinkiläiset.

Tuntematta Turun tilannetta sen enempää niin onko Turun kaupunki vaatinut osia muista lähialueista itselleen? Valtiohan ei tehnyt muuta kuin hyväksyi Helsingin vaatimuksen ja tämä sitten vahvistettiin myöhemmin KHO:ssa.

Ei ole vielä. Kieltämättä tuossa itäpuolella on joitakin alueita, joita voisi vaatia. Naapurikunnat eivät missään nimessä halua liittyä Turkuun, koska turkulaisiin päättäjiin ja virkamiehiin ei luoteta naapureissa yhtään.

Noniin. Eihän hallitus toimi kaupunkien puolesta vaan Turun on itse ensiksi vaadittava jotain alueita itselleen ja perusteltava se tavalla joka riittää hallitukselle ja todennäköisesti seuraavalle KHO-käsittelylle.

Wikipedia on toista mieltä.

Vuonna 1958 tehtiin Turun kaupunginvaltuustossa aloite kaupunkiliitoksista. Siinä todettiin, että Turun seudun kasvu oli jo pitkään tapahtunut pitkään naapurikunnissa mutta naapurikuntien asukkaat kävivät töissä Turussa ja käyttivät muun muassa Turun liikennepalveluja maksamatta veroa näitä ylläpitävälle Turulle. Lisäalueiden tarve ei tässä vaiheessa ollut vielä niin suuri, että aloite olisi johtanut toimenpiteisiin. Vasta vuonna 1964 tehty valtuustoaloite johti kuntaliitosneuvotteluihin. Maaria liitettiinkin molemminpuolisessa sovussa Turkuun 1.1.1967.[11]

Turun kaupunginvaltuusto päätti 1968 tehdä valtioneuvostolle esityksen Kaarinan, Kakskerran ja Liedon ja Ruskon kuntien sekä pienen osan Piikkiöstä liittämisestä Turkuun. Muiden kuntien osalta esitys ei ole johtanut kuntaliitoksiin, mutta Kakskerran kunna valtioneuvosto päättii Kakskerran valtuuston vastustuksesta huolimattaa liittää Turkuun, koska se katsoi, että Kakskerta ei kyennyt riittävästi suoritumaan kunnallisista velvoitteistaan. Ennen liitosta joukko Kakskerran asukkaita oli pyytänyt liitoksen kiirehtimistä Kakskerran ongelmien vuoksi. Paattinen liitettiin Turkuun molempien osapuolten yhteisestä sopimuksesta 1.1.1973.[12]

Olisi se varmaan ollut helpompaa, jos KHO:n jäsenet olisivat suurimmaksi osaksi turkulaisia. Turku on huomattavasti Helsinkiä voimakkaammin naapurikuntiensa puristuksissa juuri tuossa mielessä, että parhaat veronmaksajat ajavat Volvollaan töihin, teatteriin, lätkämatsiin, futismatsiin ja pahassa tapauksessa sairaalaan naapurikunnista, mutta vievät verokillinkinsä pikkukuntaansa. Sieltä käsin on sitten helppo osoitella sormella Turun taloudelle, kun käy itse vaan noukkimassa rusinat torilta. Joku Kaarina ja Raisio ehkä selvimmät esimerkit. Turussa on joistain lähiöistäkin pidempi matka keskustaan. Kartta sen parhaiten kertoo: Noi mustalla kirjoitetut on kuntia.

Sori vielä hätäisestä avauksesta, mutta pointti kärjistettynä tuossa. Nyt pitää olla jossain.

 

[jussi_j]

En nyt kyllä ymmärrä miten Daespoon toteamus, että turun on ensin vaadittava jotain, ennen kuin sitä voidaan edistää, eroaa wikin tiedoista. Jos turun kaupunginvaltuustossa on tehty -58 joku aloite, on ihan hyvä, että hallituksemme ei sen kummemmin keskity siihen. Kaupunginvaltuustoissa tehdään paljonkin kaiken näköisiä aloitteita.

Mitäs jos turku esim. hinnoittelisi julkiset palvelunsa ulkopaikkakuntalaisille sopivasti, jotta olisi kättä pidempää neuvotteluihin naapurien kanssa. Mikäli kyse on kaavoituksesta, niin rakennetaan se oma city ensin täyteen ja siirrytään sitten perustellusti naapurin puolelle. Valtio ja Vapaavuorikin varmaan tukevat kun on asiaa esitelty ja perusteltu muulla kun -58 aloitteella. Minä ainakin tuen jos perustelut löytyy.

 

[Daespoo]

Pitkä, pitkä miinus Vapaavuorelle kun ei muistanut tuota -58 esitystä, eihän siitä ole kuin 50v mikä on kunnallispolitiikassa hyvin lyhyt aika.

Oikeasti, niin kauan kuin Turun kaupunki ei vaadi alueita muilta ja perustele sitä riittävästi niin hallitus ei varmasti tule tekemään yhtään mitään sen eteen. En oikein ymmärrä miksi tästä vänkäät AnaMasa?

Onko Turku niin täyteen rakennettu että lisää alueita tarvitaan? Estääkö naapurikuntien kaavoituspolitiikka jotenkin Turun seudun kehitystä? Onko Turun naapurikunnissa arvokkaita merenranta-alueita joita muutama rantaruotsalainen haluaa pitää omana temmellyskenttänään eikä halua edistää seudun kehittämistä?

 

[Fordél]

Wikipedia on toista mieltä. Olisi se varmaan ollut helpompaa, jos KHO:n jäsenet olisivat suurimmaksi osaksi turkulaisia. Turku on huomattavasti Helsinkiä voimakkaammin naapurikuntiensa puristuksissa juuri tuossa mielessä, että parhaat veronmaksajat ajavat Volvollaan töihin, teatteriin, lätkämatsiin, futismatsiin ja pahassa tapauksessa sairaalaan naapurikunnista, mutta vievät verokillinkinsä pikkukuntaansa. Sieltä käsin on sitten helppo osoitella sormella Turun taloudelle, kun käy itse vaan noukkimassa rusinat torilta. Joku Kaarina ja Raisio ehkä selvimmät esimerkit. Turussa on joistain lähiöistäkin pidempi matka keskustaan.

Sori, mutta tässä en nyt kyllä näe vielä yhtään perustetta miksi Turku olisi samanlaisessa puristuksessa kuin Helsinki. Se, että naapurikuntalaiset käyvät Turussa asioilla on kyllä melkoisen ihmeellinen perustelu sulta. Mikä ongelma se on Turulle, että "parhaat veronmaksajat" tuovat rahaa kaupunkiin käyttämällä turkulaisia palveluita kuten kauppa- ja ravintola-alan sekä kulttuurin palveluita? Helkkari soikoon sehän vain työllistää turkulaisia yrittäjiä ja tuo taas sitä kautta verorahaa kaupungille. Vai onko tässä nyt ongelmana tuo Turun tiestön kuluminen kun piti erikseen mainita tuo Volvo? Ja jos muun paikkakuntalainen käyttää sitten Turun sairaalapalveluita niin siitä lähtee kyllä lasku siihen kuntaan, jonka asukas hän on. Tai näin käsittääkseni on yleinen käytäntö.

Se, mitä voisit käyttää perusteluna Turun kovemmalla puristukselle, mutta jota ei tuossa äskeisessä ainakaan näkynyt, on tonttimaan puuttuminen. Se on aivan varmaa, että Turussa on pulaa tonttimaasta (varsinkin omakotitalojen kohdalla) ja tämä ajaa ihmiset muuttamaan pois Turusta sen lähikuntiin. Mutta tätäkin vielä varmempi asia on se, että Helsingissä tämä ongelma on vielä astetta suurempi. Tiedä sitten mikä on tilanne kun Sipoolta saadut maat on hyödynnetty.

 

[teroz]

Mahtava suur-Kouvola 2009

Tämän ketjun henkeen haluan kertoa teille jalosta uudesta suur Kouvolasta, joka muodostuu 1.1.2009 alkaen. Kunnan tulevat muodostamaan Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala. Asukkaita tässä uudessa kunnassa on n. 90 000. Kuntataloudellisesti ennen niin vahvassa Pohjois-Kymenlaaksossa paperiteollisuuden muutokset toivat lopulta ehkä ne suurimmat muutospaineet myös kuntarakenteisiin. Anjalankoski ja Kuusankoski ovat helisemässä, Kouvolalla ja Valkealla taas pyyhkii ihan hyvin.

Iitti päätti jättäytyä ulos ja nojautua Lahteen - luoja iittiläisiä auttakoon.

Poliittisesti syntyy myös mielenkiintoinen kombinaatti. Kouvola on kokoomuslainen. Anjalankoski ja Kuusankoski perinteisiä punaniskoja. Muissa lienee kallistus jyväjemmareihin, joskin en ole varma. Jossain näin kuitenkin, että nykyisillä prosenteilla suhteutettuna demareista tulisi suurin puolue - eli kuusankoskelaisena voin todeta, että eihän tällä siis mitään saavuteta ;)

Tosiasiallinen ja ainoa syyhän tähän kuntaliitokseen on Kotkan pitäminen aisoissa. Yrittävät prkl viedä alueelta AMK:n ja sairaalan, kohta suur-Kouvola kyykyttää ja vie Kotkalta sataman ja ostaa Titaanit.

 

[AnaMasa]

..

..

..

Nyt te keskitytte aidan seipäisiin aidan sijasta, vai miten se sanonta meni.
1. Minä paheksuin alunperin Vapaavuorta siitä, että hän oli voimakkaasti mukana ajamassa Sipoon pakkoliitosta.
2. Sivuhuomiona totesin, että olisi sitä kovempia liitostarpeita muuallakin (Turussa).
3. Tähän Daespoo totesi, että ellei Turku vaadi liitosta, niin eihän sitä voi ketään antaa.
4. Joku tarkensi, ettei Turku ole vaatinut sitä, johon minä kaivoin faktaa, että esitys valtioneuvostolle on tehty 40 vuotta sitten (ei 50).
5. Edellisellä kohdalla ei ollut mitään tekemistä Vapaavuoren muistamisen kanssa, vaikka 40 vuotta onkin silmänräpäys näissä asioissa.

Valtioneuvosto ja KHO kuitenkin toimivat vastoin lakia ja kaikkia ennakkotapauksia pyöristellen lakikirjan pilkkuja Helsingin eduksi Sipoota vastaan. Minä näen asian ikävä kyllä niin, ettei Sipoolla ollut mitään saumoja laittaa hanttiin siitä yksinkertaisesta syytä, että viime kädessä KHO:n jäsenet vetivät kotiinsa päin.

Mitä tuohon Turun liitoksiin tulee, niin kyllä asiaa on selvitetty jatkuvasti ja se tulee esiin aika-ajoin. Turun kaupunkiseutu muodostuu laskutavasta riippuen 5-10 kunnasta, joiden kaikkien elinehto on Turku. Lähimmät naapurit ja kovimmat puristajat Raisio ja Kaarina ovat kuitenkin tyrmänneet jo keskustelemisen asiasta tyystin. Turun seudulla on tuttu Turun Taudiksikin ristitty ongelma, että kuntien poliitikot keskittyvät enemmän toistensa kanssa riitelyyn kuin isoon kuvaan. Myös pikkukunnat kisaavat naapuriensa kanssa vailla näkemystä koko seudun tulevaisuudesta.

Lisää lainausta wikistä

Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen esitti kesäkuussa 2007 kuntaliitosta Turun ympäryskuntien kanssa. Pukkinen esitteli kaksi vaihtoehtoista kuntaliitosmallia kunta- ja palvelurakennehankkeen ohjausryhmälle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Turun ydinkaupunkiseutu yhdistyisi siten, että siihen kuuluisivat Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto sekä mahdollisesti Piikkiön, Maskun, Ruskon ja Vahdon muodostama suurkunta. Myös toisessa Pukkisen vaihtoehdossa Turkuun liitettäisiin Kaarina, ja sen lisäksi Lieto, Piikkiö, Rusko ja Vahto. Pukkisen mukaan kuntaliitoksiin on mentävä, jotta keskuskaupunkien ongelmat saadaan ratkaistuksi.[7] Turku poikkeaa tässä Tampereesta, joka ei ole halunnut tehdä liitoksia naapurikuntiensa kanssa.

Vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaaran kommentoi verkkoblogissaan helmikuussa 2008, että hänen mielestään Turun seudulla tarvitaan kiireesti kuntien pakkoliitos. Soininvaaran mukaan Turun seudun kuntien pakkoliitos on kiireellisempi asia kuin pääkaupunkiseudun liitosmahdollisuuksien pohtiminen. Soininvaara kirjoitti verkkoblogissaan, että "Turun ympäristökunnat ovat jättäneet Turun puristuksiin, haalivat hyvätuloiset veronmaksajat ja jättävät Turun yksin kantamaan koko seudun sosiaaliset ongelmat". Soininvaaran kirjoitti myös ettei hänen mielestään ole sosiaalisesti tervettä eikä oikeudenmukaista, että seudun asukkaat jakautuvat asumaan alueittain tulotason mukaan. Soininvaaran mukaan hyväosaisten muuttaminen "republikaanivyöhykkeille" on koko Turun kaupunkiseudun kannalta tuhoisa sairaus.[8]

 

[Everton]

kohta suur-Kouvola kyykyttää ja vie Kotkalta sataman ja ostaa Titaanit.

En epäilisi yhtään. Kun niinkin mahtavia kauppoja kuin putkitehdas, Valkealan beeski ja muut chinalaiskorttelit hieroneet henkilöt pääsevät kimppaan, lienee yksi konkurssikuntoon vedätetty urheiluseura suorastaan houkutteleva herkkupala.


Mutta vakavammin: kuntaliitokset taitavat olla nykyään melkeinpä pakon sanelema juttu. Pienet eivät pysty kilpailemaan isojen kanssa, eikä valtiollakaan ole ollut oikein intressejä tukea niitä siinä. Vaan mitä mieltä olette: muuttuuko mikään kuntien kasvaessa? Vai siirretäänkö ongelmat vain siltä entiseltä pieneltä vielä pienemmälle, eli kuihdutetaanko uusien suurkuntien pienet kylät ja taajamat?

 

[Fordél]

Vaan mitä mieltä olette: muuttuuko mikään kuntien kasvaessa? Vai siirretäänkö ongelmat vain siltä entiseltä pieneltä vielä pienemmälle, eli kuihdutetaanko uusien suurkuntien pienet kylät ja taajamat?

Itse ainakin toivon, että kunnallishallintoa pystyttäisiin pienentämään ja keventämään näiden liitosten myötä. Koko ajan puhutaan palveluiden tehostamisesta, mutta kyllä hallinnonkin on tehostettava toimintaansa. Toivottavasti kuntaliitos antaa tähän aidon mahdollisuuden. Toki se vie aikansa, koska kuntaliitoksissa annetaan työntekijöille vuosien suoja, jonka aikana työpaikat ovat taattu. Mutta toivottavasti kun tämä suoja loppuu ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, voidaan miettiä rauhassa, että mitä virkoja oikeasti tarvitaan ja mitä ei. Verotuloille riittää parempaakin käyttöä kuin hallinnon kasvavat rattaat.

Mitä tulee taas noiden pienten kylien ja taajamien tulevaisuuteen niin itse näen, että kuntaliitoksilla ei ole ainakaan negatiivista vaikutusta. Kyllä se on muutenkin yleinen suuntaus, että ne ovat kuihtumassa. Mutta kuntaliitos voi toisaalta pelastaa niitä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on vaikka joukkoliikenne. Yleensä uudessa isommassa kunnassa on paremmin resursseja ja kapasiteettia laajempaan joukkoliikenneverkkoon, joten ihmisten ei tarvitse välttämättä asua keskustassa. Aika paljon niiden kohtalo riippuu siitä miten niissä pystytään ylläpitämään palveluita kuten kouluja, jotka ovat esimerkiksi lapsiperheille tärkeitä. Ja nämä lapsiperheet ovat yleensä niitä mitkä pitkällä tähtäimellä pitävät noita kyliä pystyssä kun taas laaja vanhusväestö tietää yleensä kylän tai taajaman kuolemaa.

 

[Fordél]

Nyt te keskitytte aidan seipäisiin aidan sijasta, vai miten se sanonta meni.
1. Minä paheksuin alunperin Vapaavuorta siitä, että hän oli voimakkaasti mukana ajamassa Sipoon pakkoliitosta.
2. Sivuhuomiona totesin, että olisi sitä kovempia liitostarpeita muuallakin

Miksi paheksut Vapaavuorta siitä, että hän yritti ratkaista yhtä oman alansa suurinta ongelmaa?

Ja miten Vapaavuori voisi ajaa Turun hanketta jos kerran mitään hanketta ei ole?

Valtioneuvosto ja KHO kuitenkin toimivat vastoin lakia ja kaikkia ennakkotapauksia pyöristellen lakikirjan pilkkuja Helsingin eduksi Sipoota vastaan. Minä näen asian ikävä kyllä niin, ettei Sipoolla ollut mitään saumoja laittaa hanttiin siitä yksinkertaisesta syytä, että viime kädessä KHO:n jäsenet vetivät kotiinsa päin.

Voisitko vielä perustella, että miten ne toimivat vastoin lakia?

 

[AnaMasa]

Miksi paheksut Vapaavuorta siitä, että hän yritti ratkaista yhtä oman alansa suurinta ongelmaa?

En pidä Helsingin seudun keinotekoisesta pönkittämisestä seurannutta väestön tolkutonta keskittymistä oikeana ongelmana, vaan oireena. Ongelma on metropolipolitiikka. PK-seudun luonnollisessa voimakkaassakaan kehityksessä en näe ongelmaa. Muiden elinvoimaisten kasvukeskusten kuppaamisen mm. metropolipolitiikan nimissä näen ongelmana. Sillekin on kyllä jo oman ketjun paikka, jos haluaa jatkaa. Vapaavuorta paheksun rikollisen menneisyyden lisäksi tuon yksisilmäisen metropolipoliitikan intohimoisesta ajamisesta.

Ja miten Vapaavuori voisi ajaa Turun hanketta jos kerran mitään hanketta ei ole?

Kuka sitä on pyytänyt? Minä nostin Turun esiin vertailukohtana Hki-Sipoolle ja osoitin sillä hallitusketjussa, että kummallisen paljon tarmoa koko Suomen asuntoministeri Vapaavuori käyttää vain oman kotikaupunkinsa eduksi. Käyttäisi nyt saatana asuntoministerinä edes yhden "ulostulon" (vai mitä ne on) Turun seudun asiasta, mutta ei. Jostain Turun seudulta tulevan rehellisen yrittäjän kimppuun kyllä jaksaa käydä helsinkiläisten kauppiaskavereidensa puolesta, mutta mites ne koko Suomen asiat?

Voisitko vielä perustella, että miten ne toimivat vastoin lakia?

Tuossa pdf KHO:n päätöksestä hylätä valitukset valtioneuvoston liitospäätöksestä. Alkuperäisessä valtioneuvoston liitospäätöksessä ei toteutunut hyvä hallintatapa, eikä lain henki. Lopuksi pääasiassa helsinkiläisistä jäsenistä muodostunut KHO sekä tulkitsi ja venytti lakia, että käytti sille annettua harkintavaltaa totaalisesti kotikaupunkinsa eduksi.

Minua ei oikeasti edes kiinnosta Sipoo tämän vertaa, kunhan kohteliaasti kaivoin vastauksia kysymyksiin. Sipoon seutu ja sen Helsinkiin siirrettävät asukkaat ovat isossa kuvassa metropolipolitiikan viimeisimpien oireiden uhreja ja siinä mielessä kyllä symppaan heitä.

Turun seudullahan on nyt käymässä niin, että ympäristökunnat alkavat yhdistymään keskenään. Kukaan ei halua liittyä velkaiseen Turkuun, vaikka pikkukunnat ympärillä elävät Turusta. Tämä on ihan konkreettinen ja käsin kosketeltava uhka seudun kehitykselle (toisin kuin Sipoon palanen pk-seudulle). Ja ennen kuin joku väittää, niin Turkuhan ei ole velkainen huonon taloudenpidon ansiosta, vaan hyvien veronmaksajien karkaamisesta ympäristökuntiin. Nyt luettuani vielä toisen ja kolmannen kerran tuon Soininvaaran kommentin ja netistä sitä sun tätä aiheeseen liittyen, niin taidan pyörtää aiempia puheitani ja kannatan ainakin Raision ja Kaarinan liittämistä Turkuun hyvällä tai pahalla. Minun puolesta alueen nimi voisi olla vaikka Suur-Pallivaha, koska ajatuksen taustalla on vilpitön koko seudun etu, eikä varsinaisesti Turun kasvattaminen.

 

[Daespoo]

Muiden elinvoimaisten kasvukeskusten kuppaamisen mm. metropolipolitiikan nimissä näen ongelmana.

Mitä ovat nämä muut elinvoimaiset kasvukeskukset joita on kupattu??

Sillekin on kyllä jo oman ketjun paikka, jos haluaa jatkaa. Vapaavuorta paheksun rikollisen menneisyyden lisäksi tuon yksisilmäisen metropolipoliitikan intohimoisesta ajamisesta.

Noniin, nyt vedetään sitten jo rikosrekisterikin mukaan. Ettei vaan olisi nyt kyse jostain henkilökohtaisesta antipatiasta Vapaavuorta kohtaan?

Metropolipolitiikalla on noin yleisesti aika laaja tuki, konsensus on että Suomi tarvitsee yhden voimakkaan metropolin kilpailussa kansainvälisesti.

Kuka sitä on pyytänyt? Minä nostin Turun esiin vertailukohtana Hki-Sipoolle ja osoitin sillä hallitusketjussa, että kummallisen paljon tarmoa koko Suomen asuntoministeri Vapaavuori käyttää vain oman kotikaupunkinsa eduksi. Käyttäisi nyt saatana asuntoministerinä edes yhden "ulostulon" (vai mitä ne on) Turun seudun asiasta, mutta ei.

Ottaen huomioon kuinka arkaluontoinen asia on kyseessä, lienee varmaan parempi ettei ministeri lähe ajamaan sitä ennen kuin edes kaupunki itse ajaa asiaa. Olen aika varma että Vapaavuorelta irtoaa kommenttia siinä vaiheessa kun Turku asiasta jotain päättää.

Jostain Turun seudulta tulevan rehellisen yrittäjän kimppuun kyllä jaksaa käydä helsinkiläisten kauppiaskavereidensa puolesta, mutta mites ne koko Suomen asiat?

Yrittäjän jonka hanke taisi olla kaavoituksen vastainen?

. Lopuksi pääasiassa helsinkiläisistä jäsenistä muodostunut KHO sekä tulkitsi ja venytti lakia, että käytti sille annettua harkintavaltaa totaalisesti kotikaupunkinsa eduksi.

Aika raju väite.

 

[mjr]

Noin ylipäänsä kuntareformista puhuen niin olisin burkelaisittain jättänyt rajat ennalleen, niillä on suurta symbolimerkitystä paikallisella tasolla, monella kunnalla on pitkät perinteet ja paikalliset asiat on aina parasta ratkaista paikallisesti. Nmä uudet suurkunnat vaikuttavat melko kömpelöiltä. Mutta ratkaiseva ongelma on tietysti siinä, että ei puututtu itse rakenteisiin. Järkevää olisi ollut jättää nyky-kunnille pienet, aidosti paikallistason päätökset ja keskittää raskaat palvelut maakunta-tasolle (läänit tietysti pitäisi poistaa jo nytkin), samalle niihin liittyvää byrokratiaa ja raskautta roimasti keventäen. Nyt meillä tulee tilkkutäkki uusia keinotekoisia suurkuntia (jotka tulevat epäilemättä monessa tapauksessa kärsimään HUS-taudista) ja entisiä monesti edelleen talousvaikeuksissa pyöriviä pienkuntia ilman että kuntapalveluita olisi sinänsä mitenkään uudistettu. Säästöt tulevat jäämään näennäisiksi. Sitten meillä vallitsee pääkaupunkiseudulla tilanne, jossa yhteistyö on vapaaehtoista ja Mäkkylän ja Pitäjänmäen välillä menee kuntaraja, koska se meni sieltä 1500-luvulla. Kysykääpä suurelta uudistaja-Daespoolta, mitä mieltä olisi täysin rationaalisesta pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä? Tulee kaikenlaista puppua vastaukseksi, täsmälleen sitä samaa mitä monet nykyliitoksia vastustavat ovat sanoneet.

 

[Fordél]

Tuossa pdf [/URL] KHO:n päätöksestä hylätä valitukset valtioneuvoston liitospäätöksestä. Alkuperäisessä valtioneuvoston liitospäätöksessä ei toteutunut hyvä hallintatapa, eikä lain henki. Lopuksi pääasiassa helsinkiläisistä jäsenistä muodostunut KHO sekä tulkitsi ja venytti lakia, että käytti sille annettua harkintavaltaa totaalisesti kotikaupunkinsa eduksi.

Onhan tuo päätös tullut luettua opiskeluiden puolesta läpi ties kuinka monta kertaa ja sitä on proffien kanssa käsitelty. Nuo esittämäsi väitteet ja johon eri valittajatkin vetosivat, eivät kyllä täyty. Keskeistä tapauksessa on se, että koska Sipoosta lohkottu alue käsittää yli 5 % Sipoon väestöstä ja yli 10 % Sipoon pinta-alasta, olisi siirto mahdollista tehdä vain jos siihen on olemassa "erittäin painavat alueen kehittämiseen liittyvät syyt". Nämä puolestaan on olemassa, joten koko siirto on kyllä laillinen.

Mitä taas tulee hyvään hallintotapaan ja esimerkiksi asian valmisteluun niin tottakai sen voisi hoitaa aina paremmin, mutta mitään laitonta (esimerkiksi esteellisyyden puolesta) siinäkään ei ollut. Siitä voidaan sitten kiistellä loputtomiin, että oliko päätös sisällöllisesti oikea, mutta laillinen se ainakin oli. Ja omasta mielestäni se oli myös sisällöllisesti ok, sillä Sipoon kunnalta ei löytynyt tarpeeksi halukkuutta ratkaista pääkaupungin kaavoitusongelmaa. Tai no löytyi, mutta vasta sitten kun tämä prosessi oli lähtenyt kunnolla jylläämään.

Ja tuo heittosi KHO:n helsinkiläisyyden vaikutuksesta päätökseen on kyllä melkoisen raskas. Käsittääkseni päätöksestä ei äänestetty, joten KHO oli yksimielinen. Näin ollen myös ne muut kuin helsinkiläiset jäsenet olivat samaa mieltä asiasta.

 

[Fordél]

Nmä uudet suurkunnat vaikuttavat melko kömpelöiltä. Mutta ratkaiseva ongelma on tietysti siinä, että ei puututtu itse rakenteisiin. Järkevää olisi ollut jättää nyky-kunnille pienet, aidosti paikallistason päätökset ja keskittää raskaat palvelut maakunta-tasolle (läänit tietysti pitäisi poistaa jo nytkin), samalle niihin liittyvää byrokratiaa ja raskautta roimasti keventäen.
Nyt meillä tulee tilkkutäkki uusia keinotekoisia suurkuntia (jotka tulevat epäilemättä monessa tapauksessa kärsimään HUS-taudista) ja entisiä monesti edelleen talousvaikeuksissa pyöriviä pienkuntia ilman että kuntapalveluita olisi sinänsä mitenkään uudistettu. Säästöt tulevat jäämään näennäisiksi.

Kuntajakolakiin tehtiin viime vuonna uudistus, jonka mukaan:

"Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta."

En nyt jaksa käydä tässä läpi jokaista viime vuosien kuntaliitosta, mutta esimerkiksi täällä Pohjois-Kymenlaaksossa toteutettu uusi Suur-Kouvola täyttää tämän kohdan erittäin hyvin. Täällä on totaalisen turhaa pitää pystyssä monen eri kunnan hallintoa kun alue on kuitenkin hyvin yhtenäinen ja kompakti työssäkäyntialue, jossa on selvä yksi keskus ja asutus levittäytynyt lähelle tätä. Täällä en näe mitään keinotekoista ja toivottavasti tuota hallintoa saadaan aikojen myötä myös kevennettyä. Samalla saadaan varattua enemmän resursseja itse palveluiden tuotantoon.

Eli ainakin täällä on laitettu rakenteita uusiksi ja myös palveluita koitetaan tuottaa eri tavalla (tilaaja-tuottaja -malli). Aika sitten näyttää, että saadaanko tällä aikaan säästöjä.

 

[jussi_j]

.... Muiden elinvoimaisten kasvukeskusten kuppaamisen mm. metropolipolitiikan nimissä näen ongelmana.....

Sipoo ei ainakaan ole elinvoimainen kasvukeskus. Siitähän tässä itse asiassa oli kyse, että sipoo ei halunnut kasvaa vaan pysyä ruotsinkielisenä metsänä helsingin naapurissa.

Turun kohdalla näit ongelmana sen, että turun ympäristökuntien asukkaat käyvät turussa kuluttamassa infraa ja maksavat verot muualle. Mitenköhän tämä sopii helsinkiin ja sipooseen. Missä luulet sipoolaisten käyvän töissä noin keskimäärin. Entä vantaalaiset, espoolaiset, nurmijärveläiset, keravalaiset, kirkkonummelaiset .... noitahan on jotain miljoona tässä ympärillä kuppaamassa helsinkiä ja kuluttamassa katujamme. Maksavat perkeleet veronsa vielä kotikuntiinsa.

 

[mjr]

Kuntajakolakiin tehtiin viime vuonna uudistus, jonka mukaan:

"Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta."

En nyt jaksa käydä tässä läpi jokaista viime vuosien kuntaliitosta, mutta esimerkiksi täällä Pohjois-Kymenlaaksossa toteutettu uusi Suur-Kouvola täyttää tämän kohdan erittäin hyvin. Täällä on totaalisen turhaa pitää pystyssä monen eri kunnan hallintoa kun alue on kuitenkin hyvin yhtenäinen ja kompakti työssäkäyntialue, jossa on selvä yksi keskus ja asutus levittäytynyt lähelle tätä. Täällä en näe mitään keinotekoista ja toivottavasti tuota hallintoa saadaan aikojen myötä myös kevennettyä. Samalla saadaan varattua enemmän resursseja itse palveluiden tuotantoon.

Varmasti monet suurkunnat ovat sinänsä järkeviä. Pointti oli lähinnä siinä, että sekaan jää paljon vanhan mallisia kuntia eikä uudistus liity mitenkään palvelutuotannon järkeistämiseen. Eli kysymyksessä on puhdas osittaisuudistus, jonka kokonaisvaikutukset tulevat laajalti jäämään näennäisiksi. Nämä nykyisetkin tehostamistoimet esimerkiksi ostopalveluiden suhteen ovat usein vielä niin järjettömällä tavalla toteutettuja, että ajatus laadun ja tehokkuuden paranemisesta jää täysin haaveeksi. Jostain kuulin esimerkiksi, että kun palvelusopimus on tuottajan kanssa solmittu, ei sitä kilpailuläinsäädännön nojalla voi sopimuskauden aikana muuttaa - mikä nyt on täysin normaali aspekti asiakassuhdetta yksityisellä sektorilla. Myöskin palvelutaso-sopimukset (SLA:t) saattavat olla täysin amatöörimaisesti toteutettuja. Ei yksityinen sektori ole mikään taikasana, joka itsessään tuottaa ratkaisun.

 

[Fordél]

Varmasti monet suurkunnat ovat sinänsä järkeviä. Pointti oli lähinnä siinä, että sekaan jää paljon vanhan mallisia kuntia eikä uudistus liity mitenkään palvelutuotannon järkeistämiseen. Eli kysymyksessä on puhdas osittaisuudistus, jonka kokonaisvaikutukset tulevat laajalti jäämään näennäisiksi. Nämä nykyisetkin tehostamistoimet esimerkiksi ostopalveluiden suhteen ovat usein vielä niin järjettömällä tavalla toteutettuja, että ajatus laadun ja tehokkuuden paranemisesta jää täysin haaveeksi.

Tottakai näin on. Kun kuntaliitos lähtee kaikkien kuntien halusta ja sille on oikeasti tilausta, on lopputulos ihan eri luokkaa kuin että joudutaan pakolla liittymään. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa yleensä pidetään kynsin ja hampain kiinni siitä omasta vanhan kunnan edusta, jolloin ei pakosti muutu mikään muu kuin kunnan nimi, vaakuna ja kunnantalo.

Jostain kuulin esimerkiksi, että kun palvelusopimus on tuottajan kanssa solmittu, ei sitä kilpailuläinsäädännön nojalla voi sopimuskauden aikana muuttaa - mikä nyt on täysin normaali aspekti asiakassuhdetta yksityisellä sektorilla. Myöskin palvelutaso-sopimukset (SLA:t) saattavat olla täysin amatöörimaisesti toteutettuja. Ei yksityinen sektori ole mikään taikasana, joka itsessään tuottaa ratkaisun.

Kuntapuoli ja kaiketi julkinen sektori ylipäänsä on varmasti vasta oppipoika noissa sopimusasioissa ja niiden osaaminen tulee jatkossa vain korostumaan. Yksityinen sektori ei tidellakaan ole mikään taikasana ja paljolti onnistuminen on kiinni siitä miten noista asioista kyetään sopimaan.

 

[Yläpesä]

Kuntapuoli ja kaiketi julkinen sektori ylipäänsä on varmasti vasta oppipoika noissa sopimusasioissa ja niiden osaaminen tulee jatkossa vain korostumaan. Yksityinen sektori ei tidellakaan ole mikään taikasana ja paljolti onnistuminen on kiinni siitä miten noista asioista kyetään sopimaan.

Tampereella, missä kilpailuttaminen ja ulkoistaminen on ommanipadmeum-tasoinen mantra päädyttiin seuraavanlaiseen tilanteeseen: vanhuksille ateriat kotiin kuljettavat palvelut kilpailutettiin ja edullisin tarjous hyväksyttiin. Kaupunki siis onnistui säästämään menoissaan, hienoa. Yritys kuitenkin oli siirtänyt ison osan kuljetuskustannuksista (joita siis kilpailutus koski) ruokakorin sisällön hintaan ja veti hyvän tilin tällä. Korin sisällön kustannuksistahan vastaavat vanhukset, joten kaupungin kilpailutus kolahti kuntalaisten/palvelun käyttäjien osteoporoottisiin nilkkoihin entistä kipeämmin.

 

[grace]

Tampereella, missä kilpailuttaminen ja ulkoistaminen on ommanipadmeum-tasoinen mantra päädyttiin seuraavanlaiseen tilanteeseen: vanhuksille ateriat kotiin kuljettavat palvelut kilpailutettiin ja edullisin tarjous hyväksyttiin. Kaupunki siis onnistui säästämään menoissaan, hienoa. Yritys kuitenkin oli siirtänyt ison osan kuljetuskustannuksista (joita siis kilpailutus koski) ruokakorin sisällön hintaan ja veti hyvän tilin tällä. Korin sisällön kustannuksistahan vastaavat vanhukset, joten kaupungin kilpailutus kolahti kuntalaisten/palvelun käyttäjien osteoporoottisiin nilkkoihin entistä kipeämmin.

Aamulehdessähän tästä käytiin tiukkaa kirjoittelua jokunen aika sitten. Hankintalaki ikävä kyllä ei ota niitä palveluiden loppukäyttäjiä huomioon ja tavallaan "kasvottomien virkamiesten" syyllistäminen tässä asiassa oli hieman kyseenalaista mielestäni. Haettiin halvinta, valittiin halvin. Jos valinta olisi tehty vastoin hankitalakia niin silloinkin olisi ollut soppa valmis. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-kilpailuttaja-malli on sieltä ja syvältä ja ihan aiheesta päättäjiä kritisoitiin mielipidepalstoilla.

 

[mjr]

Aamulehdessähän tästä käytiin tiukkaa kirjoittelua jokunen aika sitten. Hankintalaki ikävä kyllä ei ota niitä palveluiden loppukäyttäjiä huomioon ja tavallaan "kasvottomien virkamiesten" syyllistäminen tässä asiassa oli hieman kyseenalaista mielestäni. Haettiin halvinta, valittiin halvin. Jos valinta olisi tehty vastoin hankitalakia niin silloinkin olisi ollut soppa valmis. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-kilpailuttaja-malli on sieltä ja syvältä ja ihan aiheesta päättäjiä kritisoitiin mielipidepalstoilla.

Kilpailuttaminen, sopimusneuvottelut ja tarjousten vertailu ovat ihan oikeasti vaikeita asioita, joihin ihan oikeasti tarvitsisi kompetenssia eikä vain mitään ideologis-pohjaisia epämääräisiä ennakkokäsityksiä (puolesta tai vastaan). Halvin tarjous aivan aidosti ei ole aina lähelläkään parasta - tai halvinta. Julkiselta sektorilta tuntuu todella puuttuvan valtavasti tätä ammattitaitoa eikä tunnu lainsäädäntökään asiaa helpottavan. Yksityisellä puolella on itsestäänselvää, että laatukriteerit ovat olennainen ja yleensä sanktioitu osa sopimusta (ja tässä laadun tarkkailussa on melko tyypillisesti mukana myös loppukäyttäjä-arviot) - näistä julkisuudessa esillä olevista esimerkeistä tulee mieleen, että onkohan siellä mitään sanktioita, kun ei tunnu laatukriteereillä olevan mitään väliä. Kai niitä sentään yleensä sopimuksissa on mukana?

 

[grace]

...

Työsketelen itse julkisella sektorilla ja kilpailuttamiseen törmää tasaisin väliajoin. Kilpailuttaminen on tavallaan hyvä asia suuria hankintoja tehtäessä, mutta mainitsemasi kompetenssi vertailla/ymmärtää tarjousten koko sisältöä on todella vajaa (ainakin omassa yksikössäni). Kilpailutukseen kuuluu niin paljon yksityiskohtia ja eri asioiden huomioonottamista, että olen tyytyväinen, että itse ei tarvitse huolehtia kilpailutuksista.

 

[Fordél]

Yksityisellä puolella on itsestäänselvää, että laatukriteerit ovat olennainen ja yleensä sanktioitu osa sopimusta (ja tässä laadun tarkkailussa on melko tyypillisesti mukana myös loppukäyttäjä-arviot) - näistä julkisuudessa esillä olevista esimerkeistä tulee mieleen, että onkohan siellä mitään sanktioita, kun ei tunnu laatukriteereillä olevan mitään väliä. Kai niitä sentään yleensä sopimuksissa on mukana?

Kyllähän julkisen puolen palveluiden kohdallta tuo sana laatu on koko ajan nousemassa vain suurempaan arvoon ja varmasti se on kriteerinä sopimuksissa mukana. Vaikeus on vain siinä, että miten se mitataan ja arvostetaan sopimuksessa?

 

[mjr]

Kyllähän julkisen puolen palveluiden kohdallta tuo sana laatu on koko ajan nousemassa vain suurempaan arvoon ja varmasti se on kriteerinä sopimuksissa mukana. Vaikeus on vain siinä, että miten se mitataan ja arvostetaan sopimuksessa?

No, ei se nyt yksityisellä puolellakaan mikään iso ongelma ole. Nyt on viime aikoina ollut puhetta pääkaupunkiseudun bussiliikeenteestä, joka on kilpailutettua, mutta ongelmia on syntynyt siitä, että vuoroja jää kuskipulan takia yksinkertaisesti ajamatta yhä enemmän. Ei todellakaan olisi suuri ongelma kirjata sopimukseen tietyt palvelutaso-arvot toteutuneiden vuorojen määristä suhteessa kaikkiin vuoroihin, jotka liikennöitsijä on sitoutunut ajamaan ja sitoa rahamääräiset sanktiot näiden rajojen rikkomiseen. Ehkä siellä onkin jotain tämän tyyppistä, mutta uutisoinnin perusteella vain tulee se kuva, että vähän kaikki osapuolet (paitsi loppukäyttäjät eli matkustajat) lähinnä toteavat, että voi voi. Periaatteessa minkä tahansa konkreettisen palvelun laatukriteerit pystytään määrittelemään ja sanktioimaan. Palvelun ostajana itse edellyttäisin tätä aivan automaattisesti, enkä pelkästään tuijottaisi tarjouksen hintaa. Tietysti kun näissä tapauksissa virkamiehet ostavat (ja hyväksyttävät poliitikoilla) palveluita, joita eivät itse läheskään aina käytä niin ehkä ei niin kiinnosta ajatella myös palvelun laatua, ei vain sen hintaa, ja ilmeisesti lainsäädäntökään ei tähän velvoita.

 

[dali]

Mutta vakavammin: kuntaliitokset taitavat olla nykyään melkeinpä pakon sanelema juttu. Pienet eivät pysty kilpailemaan isojen kanssa, eikä valtiollakaan ole ollut oikein intressejä tukea niitä siinä. Vaan mitä mieltä olette: muuttuuko mikään kuntien kasvaessa? Vai siirretäänkö ongelmat vain siltä entiseltä pieneltä vielä pienemmälle, eli kuihdutetaanko uusien suurkuntien pienet kylät ja taajamat?

Vanhassa kotikylässäni Mikkelissä kuntaliitokset eivät ole tuoneet sitä onnea ja autuutta, jota kymmenen vuotta sitten lupailtiin. Mikkelin kaupunki on enemmän tai vähemmän vararikossa ja ollut syvissä taloudellisissa vaikeuksissa jo pidemmän aikaa.

Mikkelin umpisolmuun ajautunut taloustilanne ei ainakaan lisää tehtyjen kuntaliitosten suosiota, vaan ajatus kääntyy helposti siihen, että naapurikunnatkin maksavat nyt kaupungin tekemiä laskuja.

Kymmenen vuotta sitten vanha Mikkelin maalaiskunta, Anttola, Ristiina ja Hirvensalmi olivat mukana liitoskuviossa. Kaksi jälkimmäistä jättäytyivät pois ja "Uuden Mikkelin" muodostivat tuolloin kaupunki, maalaiskunta ja Anttola.

Maalaiskunnassa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys liittymisestä ja ei-äänet voittivat. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin liittymisen puolesta. Kansanäänestyksen tulosta ei kunnioitettu, ja yhtenä perusteena tälle oli se, että äänestyksessä oli kysytty kantaa viiden kunnan yhteenliittymästä, ja tuolloin syntymässä ollut liitos koski vain kolmea kuntaa, eli kansanäänestys oli koskenut "erilaista tilannetta".

Vuoden 2007 alusta lähtien Mikkelin naapurikunta Haukivuori on ollut osa Mikkeliä. Liitoksen myötä valtio jakaa vuosien 2007-2011 aikana porkkanarahaa yhteensä noin kuusi miljoonaa. Haukivuorelaisia tämä ei ole juuri lämmittänyt, sillä aiemmin tänä vuonna on käynyt ilmi, ettei kaupunki ole käyttänyt rahaa liitosneuvottelujen aikana sovitulla tavalla. Liitossopimus on luettavissa täällä.

Liitoksen ulkopuolelle jääneet kunnat Ristiina ja Hirvensalmi ovat taas erilaisessa tilanteessa. Ristiina ui taloutensa kanssa syvissä, sameissa vesissä ja aivan lähimmät vuodet näyttävät, selviääkö kunta itsenäisenä, vai joutuuko kunta tekemään pakon sanelemana liitoksen Mikkelin tai jonkin muun kumppanin kanssa. Hirvensalmella menee ymmärtääkseni puolestaan verrattain hyvin ottaen huomioon kunnan pienen koon. Ainakaan välitöntä uhkaa mistään pakon sanelemasta kuntaliitoksesta ei tietääkseni ole.

Itsenäisenä kuntana pysyminen tuskin olisi tuonut Mikkelin ympäryskunnille sen ratkaisevasti ruusuisempaa arkea kuin mitä ne nyt elävät osana Mikkeliä. Kaupungin talous on yhtä kaikki sen verran sekaisin, että sen vaikutukset yhdistettynä alueelta poistuneisiin isoihin työnantajiin olisivat heijastuneet myös ympäryskuntiin.

Yksi kysymys, jota olen päässäni pyöritellyt, on se, että pystyvätkö talousvaikeuksissa painivat kunnat ja kaupungit tekemään (elinkeino)politiikkaa vai tekevätkö liikemiehet, kuten Toivo Sukari Ideaparkeineen, sitä julkishallinnon puolesta. Mikkelin seutu kaipaisi kipeästi piristysruisketta elinkeinoelämäänsä. Sukari flirttaili kevättalvella Mikkelin kanssa, mutta veikin karavaaninsa Pieksämäelle. En tiedä, onko nirsoilu tässä tilanteessa tahdikasta, mutta itseäni tämä ei juuri harmita. Olisihan tämä ollut iso työllistäjä, mutta jostain pitäisi saada uutta, mielellään satoja ihmisiä työllistävä työnantaja, joka tuottaisi ostovoimaa kaupan piristäjäksi.

Helppo sanoa näitä totuuksia näppiksen takaa ja viisastella, mutta tällainen pintaraapaisu tuli mieleen tällä kertaa.

 

[Yläpesä]

ongelmia on syntynyt siitä, että vuoroja jää kuskipulan takia yksinkertaisesti ajamatta yhä enemmän. Ei todellakaan olisi suuri ongelma kirjata sopimukseen tietyt palvelutaso-arvot toteutuneiden vuorojen määristä suhteessa kaikkiin vuoroihin, jotka liikennöitsijä on sitoutunut ajamaan ja sitoa rahamääräiset sanktiot näiden rajojen rikkomiseen. Ehkä siellä onkin jotain tämän tyyppistä, mutta uutisoinnin perusteella vain tulee se kuva, että vähän kaikki osapuolet (paitsi loppukäyttäjät eli matkustajat) lähinnä toteavat, että voi voi.

jos vastaava resurssointivirhe syntyisi julkisella sektorilla, asiasta vastuussa oleva virkamies joutuisi syytteeseen virheestä. Yritys voi halutessaan käyttää tällaistakin keinoa taloutensa tasapainottamiseen. Vaikka olisi sanktioitukin rahallisesti. Joskus on kannattavampaa maksaa sakot ja ohjata resursseja väliaikaisesti paremmin maksaviin kohteisiin.