Kuka on paras – McDavid, Gretzky vai Lemieux?

[mirasane]

Jatkoajassa on julkaistu analyysi siitä, miksi Connor McDavid on parempi kuin Gretzky tai kukaan muukaan pelaaja:

Lassi Alasen analyysi: Connor McDavid – Parempi kuin Gretzky, parempi kuin kukaan

Connor McDavid on historian paras ihminen jääkiekon pelaamisessa. Tämä analyysi kertoo miksi ja miten.

www.jatkoaika.com

Jutusta tekee erikoisen se, että tuota otsikossa luvattua analyysia vertailusta Gretzkyyn ei löydy lainkaan, vaikka muuten toki McDavidin ominaisuuksia hyvin esitelläänkin.

Olen kuitenkin kirjoittajan kanssa täysin eri mieltä siitä, että McDavid olisi kautta aikain paras pelaaja. Tuon tittelin annan, en Gretzkylle, vaan Mario Lemieux'lle.

On todella vaikeaa vertailla eri aikakausien pelaajia. Gretzky takoi yli 200 pisteen kausia toisensa perään 80-luvun alkupuolella, mutta noita tehoja ei oikein voi verrata nykypäivään, koska peli oli niin erilaista. Silloin joka vuosi 10-15 pelaajaa pelasi yli 100 pisteen kauden, kun taas 2010-luvulla on ollut kausia, jolloin tuohon rajaan ei yllä kukaan. Vasta muutaman viime kauden aikana maalimäärät ovat lisääntyneet niin, että sadan pisteen kerhoon yltäviä on taas alkanut löytyä.

McDavidin ja Lemieuxin vertailu on sentään vähän helpompaa, koska Lemieux jatkoi uraansa pidempään kuin Gretzky. Ja hänen uransa häntä mahtui aikakaudelle, jolloin maalimäärät olivat jo kutistuneet, kun maalivahtien varusteiden koko kasvoi ja kahvaaminen ja kiekottomien pelaajien estäminen teki hyökkäämisestä vaikeampaa.

Viime kaudella McDavid voitti pistepörssin tehtyään 80 ottelussa 123 pistettä. Tahti oli hurja 1,54p/o. Hän oli nuo pisteet tehdessään 24-25-vuotias eli about iässä, jolloin hyökkääjät yleensä ovat tehokkaimmillaan. Pistepörssin seuraavat eivät olleet mahdottoman kaukana. Huberdeau teki tehoja pistekeskiarvolla 1,44p/o, Guadreau 1,40p/o ja Dreisatl 1,38p/o. Auston Matthewsin tehot olivat 1,45p/o, mutta hän menetti pistepörssin kakkossijan oltuaan loukkaantumisen takia 9 peliä sivussa. Kucherov teki 1,47p/o, mutta hänkin menetti alkukauden loukkaantumisen takia. Pisteitä-per-peli -tahdilla mitattuna kärkihyökkääjät ovat aika lähellä toisiaan.

Verrokiksi voi ottaa Lemieuxin kauden 2000-01. Hän teki silloin 43 ottelussa 35+41=76 pistettä. Pistetahti oli absurdi 1,77p/o. Seuraavaksi parhaat olivat jo kaukana takana, sillä pistepörssin voittanut Jagr teki 1,49p/o ja Joe Sakic 1,44p/o. Neljänneksi tehokkain Peter Forsberg teki pisteitä enää tahdilla 1,22p/o eli Lemieux oli jo yli 40% tehokkaampi kuin hän.

Joku voisi sanoa, että McDavidin pistetahti on kovempi suoritus, koska nykyään on vaikeampi tehdä maaleja. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi tuolla Lemieux'n tehokaudella 2000-01 maalimäärät olivat jo laskeneet ja joukkueet tekivät keskimäärin 2,76 maalia per ottelu. Viime vuonna runkosarjassa tehtiin 3,14 maalia per ottelu ja maalimäärä on suurin 26 vuoteen - viimeksi 90-luvun puolivälissä oltu samoissa lukemissa. Siten kauden 2000-01 tehoilut ovat suurempi saavutus.

Ja McDavid tosiaan pelaa nyt uransa parasta kiekkoa. Missä tilanteessa oli sitten Lemieux tuolla kaudella 2000-01? Hän oli jo 35-vuotias, eli iän puolesta kaukana parhaista päivistään. Hän oli sairastanut 90-luvulla syövän ja toipunut siitä. Hän oli lopettanut uransa keväällä 1997 ja ollut kolme vuotta pelaamatta. Ja sitten kolmen sapattivuoden jälkeen hän tekee comebackin tuossa iässä ja takoo tuollaiset lukemat.

Minun asteikollani se on suoritus, mihin McDavidilla on vielä matkaa.

Entä Gretzky vs Lemieux? Waynella on kuitenkin yhden kauden piste-ennätykset nimissään? Niin on, mutta paljolti myös Lemieuxin huonon onnen takia. Kaudella 92-93 hän oli pistetahdissa, missä olisi laittanut ennätykset uusiksi, mutta kesken kauden hän sairastui syöpään. Syöpähoitojen takia hän joutui olemaan poissa 24 ottelusta, mutta pystyi palaamaan vielä loppukaudesta. Vaikka poissaolo ja syöpähoidot varmasti vaativat veronsa, teki hän silti sen kauden aikana 60 ottelussa 160 pistettä ja voitti pistepörssin. Huomionarvoista on myös maalimäärä 69(!) eli tahti oli yli maalin per ottelu. Jos poissaoloa ei olisi tullut, ja hän olisi pelannut kaikki ottelut, olisi jo tuo pistetahti riittänyt rikkomaan Gretzkyn ennätyksen 8 pisteellä.

 

[Noutolokku]

Vastaan D) Crosby. Henk. koht sekä joukkueen menestyminen. Suorittanut koko uransa aivan jäätävällä tasolla. Ja suorittaa vielä tänäkin päivänä 35-vuotiaana.

1.27ppg tahdilla paskoo menemään tälläkin kaudella. Vaikka joukkue ympärillä on mitä on. Kuten koko uransa ajan on tehnyt pelikavereistaan parempia (ja saanut näille myös parempia soppareita). En usko, että missään muussa jengissä olisi Dupoisit jne päässeet vastaavasta nauttimaan.

Toki näistä on paha sanoa juuta ja jaata. Mutta itselle Crosby on #1. Luultavasti koska päässyt koko uran ajan seuraamana. McDlle voi sanoa vaan, että katsellaan sit uusiks kun olet jotain joukkuetasollakin voittanut. Ja vielä kapteenina.

 

[helderpostiga]

Luin tuon kolumnin, koska tykkään itsekin välillä mehustella ja pohdiskella tällaista "Kaikkien aikojen paras" -argumenttia, vaikka loppujen lopuksi tulen aina siihen tulokseen, että tuo on vain kertakaikkiaan mahdotonta määritellä. Tämän otsikon avaus oli myös laadukasta pohdintaa, ja en tyrmää täysin tuota ajatusta Lemieuxista "oikeana" kaikkien aikojen parhaana. Haluaisin kuitenkin nostaa esille muutaman pointin, jotka avaajalta jäivät Lemieuxia arvioitaessa huomioitta.

Lemieux kärsi tosiaan loukkaantumisista ja rikkonaisista kausista, mutta tuo ei ollut hänen jälkimaineelleen ainoastaan negatiivinen asia. Itse näkisin asian niin, että tuo jopa kasvatti hieman miehen legendaa. Esimerkiksi tässä vertailukohtana käytettävä Connor McDavid on nyt ihan viime vuosien aikana näyttänyt, että pisteitä on paljon helpompi tehdä pienemmällä pelikuormalla (toki Lemieuxilla nuo loukkaantumiset ja sairastumiset eivät välttämättä vastanneet "täyslepoa"). Vai onko se jo ehditty unohtaa, että McDavid oli tynkäkaudella 2020/21 reilusti yli 150 pisteen vauhdissa? Samoin välillä nostetaan esille dataa siitä, kuinka monta pistettä McDavid on tehnyt peräkkäisissä 82 pelissä. En nyt nopeasti jaksa etsiä miehen ennätystä kyseisessä tilastossa, mutta tuo lukema on kuitenkin reilusti yli 140, vaikka McDavidin paras yksittäinen kausi on "vain" 123 pistettä.

Samanlainen huomio tuohon tynkäkauteen liittyen muuten piste per peli -tilastossa. Kaudella 2020/21 McDavidin lukema oli 1.88, tutkapari Draisaitlin 1.50 ja seuraavaksi parhaan (ei-McDavidin kanssa pelaavan) Marchandin 1.30. Siis 1.88 vastaan 1.30! Mielestäni tuo on sopiva vertailukohta Lemieuxin 2000/01 suoritukselle. McDavidin suorituksen arvoa nostaa se, että kaikki muutkin liigan pelaajat "saivat" tuolloin pelata tynkäkauden, kun Lemieuxin kilpakumppanit "joutuivat" pelaamaan täyden kauden, mikä, kuten todettua, laskee aina hieman pistekeskiarvoa.

Pistekeskiarvoista puhuttaessa nostaisin vielä esille, että McDavidin viime kauden pudotuspelien piste per peli -tilasto suhteessa seuraavaksi parhaimpaan kestää täysin vertailua Lemieuxin parhaisiin pudotuspelisuorituksiin - ja on vielä parempikin. Siis pudotuspeleissä, joissa on mukana ainoastaan "hyviä" joukkueita, ja tilaa ja aikaa kentällä on tunnetusti vähemmän. Ja hyvistä joukkueista puhuttaessa ehkä olisi syytä ottaa huomioon myös palkkakaton vaikutus. Ainakin teoriassa palkkakaton olisi pitänyt vaikuttaa niin, että kaikki sarjan joukkueet ovat McDavidin aikakaudella olleet keskenään tasaisempia kuin ennen palkkakattoaikaa. Kaiken järjen mukaan tuolloin olisi ainakin pitänyt olla paljon helpompaa tehdä pisteitä niitä huonoimpia joukkueita vastaan.

Mutta loppujen lopuksi on mielestäni mahdotonta sanoa, kuka on ollut se kaikkien aikojen kaikkein paras ja mikä on ollut se paras yksittäinen kausi. Täällä nostettiin Lemieuxin myöhäisellä iällä pelaamat kaudet esiin, jotka olivat kyllä uskomattoman kovia suorituksia, mutta vasta jälkikäteen voidaan varmuudella sanoa, millaisen uran McDavid pelasi ja oliko hän yli 30-vuotiaana vieläkin parempi kuin nyt. Absoluuttisesti parhaimmasta puhuttaessa voidaan myös painottaa yksittäisen kauden sijaan kaikenlaisia tilastoja kuten esimerkiksi noita aikakauteen sopeutettuja pisteitä, uran pitkäkestoisuutta yms. yms.

Yksi asia, mikä itseäni aina mietityttää, on se, kuinka paljon kyseinen pelaaja muutti lajia omalla osaamisellaan. McDavid on ollut suunnannäyttäjä uudessa aikakaudessa, jolloin maalimäärät lähtivät jälleen nousuun, ja pelaajien taidoista painotetaan nopeutta ja kiekonkäsittelyä koon ja fyysisyyden sijaan. Toisaalta McDavid on ollut vain tämän muutoksen kasvot, ja siihen ovat vaikuttaneet myös monet muut pelaajat. Vertailukohdista puhuttaessa minulla itselläni ei ole tarpeeksi kompetenssia puhua Gretzkyn ja Lemieuxin vaikutuksesta pelin pelaamiseen.

Yhtä kaikki, tuon tynkäkauden suoritusten ja erityisesti viime kauden pudotuspelien perusteella olen valmis nielemään argumentin, että McDavid on ainakin hetkittäin näyttänyt kaikkien aikojen parhaalta pelaajalta. Koko uran tai "peakin" osalta onkin sitten mahdotonta vielä sanoa, ja tuohon voidaan palata joskus 10-20 vuoden päästä, paitsi jos sinä aikana joku uusi pelaaja ilmoittautuu mukaan kilpailuun.

 

[Oskar]

Marion leirissä menen. Toki Gretzkyn 200pinnan kausia en ole nähnyt kuin youtubesta ja Marion tehoilu ysärillä on jäänyt enemmän mieleen eli voi olla kyse jostain sukupolvikokemuksesta.

Mutta vastaukseni on, että Mario Lemieux on goat.

 

[alwahla]

Minulle Lemieux on yksi suurimmista kiekkoilijoista, vaikka pelasikin uransa Penseissa. Huikea pelaaja, joka vielä teki merkittävän osan pisteistään aikakaudella, jolloin kahvakiekko oli voimissaan, kun taas Gretzky oli tehokkaimmillaan ns. Havaiji -kiekon aikakaudella, jolloin ottelut olivat todella runsasmaalisia.

 

[Jack DiBiase]

Tämä on varsin helppo kysymys. 99 on ainoa pelaaja, jonka kohdalla ei tarvitse keksiä mitään "what if" -tekosyitä. Ysiysillä on pelkästään enemmän syöttöjä, kuin kenelläkään muulla pisteitä, ja sattumalta puolivahingossa tehnyt myös eniten maaleja. Jos aletaan puhumaan jostain Marioista ja Orreista, uuden ajan starat mukaanlukien, aina löytyy jotain jossiteltaan. Wayne on The Great One ihan syystä, piste.

 

[Lecavalier]

Lemieux saa oman ääneni. Ei saanut joukkuetasolla nauttia Oilersin kaltaisesta 80-luvun dynastiasta ja pelaajatyyppinä oli vielä Gretzkya näyttävämpi sekä viihdyttävämpi. Kykeni vielä tekemään kovaa jälkeä pelin muututtua puolustusvoittoisammaksi ja vähämaalisemmaksi.

McDavidin ohella Crosbyn pitäisi olla yhtälailla vaihtoehdoissa. Pistemäärissä McDavid painelee ohi, mutta aikakausi on taas huomattavasti runsasmaalisempaa mitä Crosbylla kymmenen vuotta sitten. Pelaajana McDavid ei ole vielä yhtä kokonaisvaltainen tai hyvä puolustussuuntaan, vaikka hyökkäyspäässä säihkyykin kirkkaammin.

 

[Roger Moore]

Tämä on varsin helppo kysymys. 99 on ainoa pelaaja, jonka kohdalla ei tarvitse keksiä mitään "what if" -tekosyitä. Ysiysillä on pelkästään enemmän syöttöjä, kuin kenelläkään muulla pisteitä, ja sattumalta puolivahingossa tehnyt myös eniten maaleja. Jos aletaan puhumaan jostain Marioista ja Orreista, uuden ajan starat mukaanlukien, aina löytyy jotain jossiteltaan. Wayne on The Great One ihan syystä, piste.

Pienen pohdinnan jälkeen kallistun kyllä itsekin tälle kantille, vaikka toki hankala täysin arvioida kun en Gretzkyn pelejä nähnyt kuin Naganon olympialaisissa pari hassua, tuokin vähän ennen kuin täytin 8 vuotta. Mutta anyway, ainahan Gretzkyn kohdalla heitetään tätä väsynyttä vasta-argumenttia "Silloin oli helppo tehdä pisteitä". Okei, miksi kukaan muu ei yleensä päässyt edes lähelle noita pistemääriä mitä Gretzky parhaimmillaan? Lemieux oli ainoa joka pisti muutamalla kaudella paremmaksi kuin #99, mutta muuten oli aika hiljaista. Oman joukkueen sisäisiä pistepörssejä Gretzky voitti parhaimmillaan yli sadan pisteen erolla.

Lemieuxissa saattoi ehkä olla parhaimmillaan hieman enemmän ns. seksiä ja myyttisyyttä ja jollain tapaa ehkä näyttävämpi stara, mutta Gretzkyn kohdalla tosiaan ei tarvitse jossitella. Lisäksi Gretzky lopetti omilla ehdoillaan edelleenkin oman joukkueensa parhaana pistemiehenä, Mario lopetti pari kertaa sen takia kun paikat eivät kestäneet. Toki Lemieuxin comeback kolmen välikauden jälkeen silloin 2000-01 on aika mykistävä kun paukuteli melkein pari pinnaa per peli, mutta eipä sitäkään iloa sitten lopulta kovin paljon kestänyt.

Mitä tulee all-time pelaajiin niin eräänlaisena "bubbling under" vaihtoehtona tekee aina heittää myös Jaromir Jagrin nimi. Ei nyt muuten, mutta tuo käsittämättömän pitkä ura ihan absoluuttisella huipulla on kyllä mykistävä. Kaveri painoi kuitenkin vielä 46:n pisteen kauden silloin kun täytti 45 vuotta, jotenkin tuo on ihan älytöntä sisäistää. Tuon jälkeenkin kävi vielä vähän Calgaryssä kokeilemassa, mutta siellä ei enää riittänyt. Viime kaudellakin vielä viiskymppisenä melkein puoli pinnaa per peli Tshekin liigassa, joo taso on mitä on mutta onhan tuokin jo aika mieletöntä ylipäätään pelata eurooppalaisessa huippusarjassa tuossa iässä.

 

[Walkin]

Eri aikakausia on ihan äärettömän vaikea verrata. Voiko siis vastata aikajärjestyksessä Gretzky-Lemieux-Crosby-McDavid? Nuo ovat vuorollaan kantaneet soihtua jokainen omilla vahvuuksillaan ja erottuneet muusta porukasta.

 

[WarWas]

Pitää muista, että kukaan ei päässyt lähellekään ysiysin lukemia vaikka maalinteko oli kuulemma helppoa. Nojoo kuuskuus pääsi.
Ja kuinkas monta mestaruutta McJeesuksella on!!
Pitää myös muistaa eri aikojen reenit, ruokavaliot sekä varusteet.

 

[Roger Moore]

Eri aikakausia on ihan äärettömän vaikea verrata. Voiko siis vastata aikajärjestyksessä Gretzky-Lemieux-Crosby-McDavid? Nuo ovat vuorollaan kantaneet soihtua jokainen omilla vahvuuksillaan ja erottuneet muusta porukasta.

Kyllähän tuollaisen ketjunkin voi muodostaa, toki sitä ehkä voisi sitten myös jatkojalostaa siihen että ennen Gretzkyä siellä olisi Gordie Howe ja Bobby Orr.

 

[The Rock]

Le Magnifique. My fuckingratulations. Piste.

 

[Roger Moore]

My fuckingratulations. Piste.

Totta. Joku muu, kuka? Vastaus löytyy Turun Kuusamakujalta. #79.

 

[Ollakseni]

Verrokiksi voi ottaa Lemieuxin kauden 2000-01. Hän teki silloin 43 ottelussa 35+41=76 pistettä. Pistetahti oli absurdi 1,77p/o. Seuraavaksi parhaat olivat jo kaukana takana, sillä pistepörssin voittanut Jagr teki 1,49p/o ja Joe Sakic 1,44p/o. Neljänneksi tehokkain Peter Forsberg teki pisteitä enää tahdilla 1,22p/o eli Lemieux oli jo yli 40% tehokkaampi kuin hän.

Samoin voi Gretzkyn parhailla kausilla ottaa verrokiksi sen millaisessa tahdissa ne toiseksi ja kolmanneksi tulleet olivat. Kun Gretzky voitti ensimmäisen kerran pistepörssin 1981 niin hän teki pisteitä 2.09 per peli tahdilla. Seuraavana ollut Marcel Dionne teki itsekin kovaan tahtiin pisteitä ja pisteitä tuli 1.69 keskiarvolla. Seuraavalla kaudella pisteitä tuli 2.65 keskiarvolla lähimmän kumppanin ollessa 0.8 pistettä perässä ja vauhti pysyi aika kovana seuraavinakin kausina kun herra olisi voittanut koko pistepörssin tekemättä maaliakaan pariin otteeseen. Se Gretzkyn dominointi oli oikeasti aika kahjoa.

 

[El Gordo]

Minulle Lemieux on yksi suurimmista kiekkoilijoista, vaikka pelasikin uransa Penseissa. Huikea pelaaja, joka vielä teki merkittävän osan pisteistään aikakaudella, jolloin kahvakiekko oli voimissaan, kun taas Gretzky oli tehokkaimmillaan ns. Havaiji -kiekon aikakaudella, jolloin ottelut olivat todella runsasmaalisia.

Mutta tehokkaimmat kaudet olisivat silti Gretzkyn, vaikka laskettaisiin Lemieuxille tasoitus sen mukaan kuinka paljon niukemman pistetahdin aikakaudella pelasi. Eli era-adjusted stats. Kuten esim. tässä:

Era Adjusted: Wayne Gretzky is still the Great One

www.sportsnet.ca

Kyllähän tuo Gretzky melko siivottomasti dominoi noita historiallisia tilastoja, putsaten palkintopöydän tosi monena vuotena. Lemieuxillä saattoi olla korkeampi potentiaali jota loukkaantumiset sitten kahlitsivat, ja McDavidilla saattaa olla monet ominaisuudet parempaa luokkaa kun koko pelin vaadekin on kehittynyt. Mutta saavutusten osalta Gretzky vaikuttaisi olevan selvä ykkönen, ja väittäisin että saavutukset on lopulta järkevin kriteeri laittaa eri aikakausien pelaajia järjestykseen.

 

[Dimas_]

Teki mieli vastata palstatoveri @Noutolokku tapaan D) Sidney Crosby mutta päädyin kuitenkin vastaamaan Super-Mario. Toki molempien, sekä Crosbyn, että Lemieuxin kohdalla joudutaan jossittelemaan ja arvailemaan mihin arvon herrat olisivatkaan pystyneet ilman loukkaantumisiaan ja vielä Marion kohdalla myös ilman sairastumistaan.

Molemmat tekivät huikean paluun loukkaantumistensa jälkeen lajin absoluuttiselle huipulle ja se, että Mario jätti hoitojensa takia vain 24 peliä väliin on jotain käsittämätöntä. Lisäksi se mille tasolle Mario palasi 3 vuotta lopettamisensa jälkeen vetää sanattomaksi. Crosbyn paluut aivotärähdysten (vai onko se nykyään aivovamma) jälkeen olivat myös klassikoita, perus 2+2 paluupeliin jne.

Mariossa ja Sidissä on paljon samaa. Ovat saaneet pelata toisen erinomaisen pelaajan kanssa (Jagr & Malkin) mutta molemmat tekee ympärillään olevista pelaajista paljon parempia, mitä nämä todellisuudessa ovat. Molemmat myös tulivat rämpivään seuraan ja nostivat sen kukoistukseen ja aikansa menestyjäksi.

Itse arvostan myös voittamista ja sitä Mario sekä Sid ovat tehneet ainakin toistaiseksi paljon enemmän kuin vaikka McDavid. Sid taitaa olla voittanut aivan kaiken mahdollisen u20 kullasta Lord Stanley:hin.

McDavid on tällä hetkellä maailman paras mutta kaikkien aikojen paras, ei mahdu minulla TOP3seen vielä lähellekään. Palataan asiaan 5 vuoden kuluttua uudelleen.

Gretzky taas ei ole jotenkin ikinä sytyttänyt vaikka nautinkin hänen elämänkertansa lukemisesta ja suosittelen sitä kaikille. Se kuuluu jokaisen lätkäfanin yleissivistykseen. Mutta pelaajana Väinö oli mielestäni aina jotenkin liian erityisasemassa, ”koskematon”. Häntä suojeltiin ja kärjistetyimpien esimerkkien ja huhujen mukaan häntä ei saanut/uskaltanut edes taklata. Hänen prime-aikanaan myös kiekko oli aikamoista havajilätkää ja veskarit todella surkeita vaikka eri aikakausien, taitojen, fysiikan ja varusteiden vertaileminen toisaalta hieman hölmöä onkin. Mutta kuitenkin näistä em. syistä johtuen omalla arvoasteikollani olen aina arvostanut Marioa enemmän. Varmasti asiaan vaikuttaa myös kannattamani joukkue sekä varsinkin Sidin tapauksessa se, että hän on ikätoverini ja hänen uraansa olen seurannut tiiviisti 15-vuotiaasta lähtien.

Mielipidekysymyksiähän siis nämä ja itselle pelkät pisteet eivät merkkaa kaikkea. Esimerkiksi pidän Michael Jordania kaikkien aikojen parhaana koripallon pelaajana ja Roger Federeriä kaikkien aikojen parhaana tennispelaajana vaikka nämä elävät legendat eivät ole lajinsa TOP1 piste/voittosarakkeessa. Jordan ei mahdu edes TOP3seen.

 

[theZ]

Vastasin McDavid mutta kovin varma vastauksen oikeellisuudesta en silti ole. Selvästi myös osa arvostelee eri kriteereillä tätä paremmuutta kuin toiset. Suhteellinen ylivertaisuus muihin pelaajiin nähden omalla aikakaudellaan ei ole mielestäni mitenkään relevantti asia absoluuttista paremmuutta arvioitaessa. Ei siitä pitäisi olla kenelläkään epäselvyyttä, että NHL on urheilullisesti huomattavasti kovatasoisempi sarja nyt kuin oli joskus Gretzkyn aikana. Yleisellä mittapuulla Gretzkyn aikaisen NHL:n heikommat treenit, ruokavaliot, varusteet ja muut mainitut asiat eivät sada mitenkään #99:n laariin, päinvastoin.

 

[Oskar]

Mitä tulee all-time pelaajiin niin eräänlaisena "bubbling under" vaihtoehtona tekee aina heittää myös Jaromir Jagrin nimi. Ei nyt muuten, mutta tuo käsittämättömän pitkä ura ihan absoluuttisella huipulla on kyllä mykistävä. Kaveri painoi kuitenkin vielä 46:n pisteen kauden silloin kun täytti 45 vuotta, jotenkin tuo on ihan älytöntä sisäistää. Tuon jälkeenkin kävi vielä vähän Calgaryssä kokeilemassa, mutta siellä ei enää riittänyt. Viime kaudellakin vielä viiskymppisenä melkein puoli pinnaa per peli Tshekin liigassa, joo taso on mitä on mutta onhan tuokin jo aika mieletöntä ylipäätään pelata eurooppalaisessa huippusarjassa tuossa iässä.

Jagr päätti "kesken uran" lähteä vielä Venäjälle pelaamaan. Jagrin uran loppusaldoon voisi parhaimmillaan ynnätä monta sataa pistettä lisää, jos olisi nhl:ssä jatkanut.

Huikea pelaaja ja on todellakin bubbling under kamaa.

 

[Roger Moore]

Jagr päätti "kesken uran" lähteä vielä Venäjälle pelaamaan. Jagrin uran loppusaldoon voisi parhaimmillaan ynnätä monta sataa pistettä lisää, jos olisi nhl:ssä jatkanut.

Huikea pelaaja ja on todellakin bubbling under kamaa.

Jagrin comeback änäriin liki 40-vuotiaana oli kieltämättä kova, mieshän painoi heti paluukaudellaan yl 50 pisteen kauden ja pelasi suht tehokkaasti useamman kauden tuon jälkeen. Tuo on kyllä itse asiassa kanssa melko mykistävä suoritus, ylipäätään yli nelikymppiset ei NHL:ssä ihan hirveästi ole vuosien aikana juhlineet mutta Jagr teki vielä comebackin ja pelasi pitkään hyvällä taslla.

Tuo KHL-seikkailu oli aika erikoinen, siitähän on juttua että mies oli silloin niin persaukinen ja veloissa että pakko oli saada rahaa ja mielellään nopeasti ja paljon, joten KHL oli hyvä vaihtoehto. Voihan se myös olla että tuollainen muutaman kauden KHL-stintti pelillisesti hieman kevyemmässä sarjassa NHL:ään nähden mahdollisti sitten vielä sen reilut 5 kautta NHL:ssä.

 

[M10]

Sidney Crosby on kautta-aikojen paras jääkiekkoilija.

 

[EmeraldSapphire]

Gretzkyä ja Super-Mariota on vaikea verrata keskenään, koska jääkiekko oli sen verran erilaista heidän aikoinaan. Pitäisin kuitenkin lonkalta heitettynä kumpaakin parempana kuin McDavid.

Parempi verrokki McDavidille olisi Sidney Crosby, ja mielestäni Crosby vie tuossa pidemmän korren toistaiseksi. Crosbylla on ikää 35 vuotta, ja hän pelaa vieläkin yli 1ppg-keskiarvolla, ja on lähes aina suorittanut korkealla tasolla myös pleijareissa. McDavid on maailman huippu hyökkäyssuuntaan, mutta puolustussuuntaan näytöt ovat vaatimattomammat. Mieleen jäi joitain hetkiä viime vuoden pudotuspeleistä, kun ottelu ratkesi vastustajalle McDavidin ollessa jäällä ja luistellessa selkä suorassa omaan päähän.

Se, missä Crosby on ylivoimaisesti parempi kuin McDavid, on joukkueelle pelaaminen, ja sen takia Crosbylta löytyy 3 Stanley Cuppia ja McDavidilta 0. Crosby tekee ketjukavereistaan parempia, ja hänen ansiostaan mm. Jussi Jokinen teki niin paljon pisteitä Penguinsissa. Sen sijaan McDavid ei ole saanut tehtyä ketjukavereistaan parempia. Hänen vierellään on kokeiltu Yamamotoa, Puljujärveä, Hymania, RNH:ta ja vaikka ketä, eikä siinä oikein pärjää kukaan muu kuin Draisaitl. Niin kauan kuin McDavid ja Draisaitl keskittyvät henkilökohtaisiin pistepörssien voittoihin ja muut hyökkääjät pelaavat 5-15 minuuttia illasta toiseen, Oilersilla ei ole mitään asiaa Stanley Cuppiin.

 

[SYL Aps67]

Kyllähän tähän nyt myös oikeesti pitää ottaa mukaan Bobby Orr joo aika eri ja kaikkee mut mun top3 1.Wayne Gretzky 2.Bobby Orr 3.Mario Lemieux

 

[Nick Neim]

Crosby tekee ketjukavereistaan parempia, ja hänen ansiostaan mm. Jussi Jokinen teki niin paljon pisteitä Penguinsissa.

Sen verran korjaan, että Jokinenhan ei Crosbyn kanssa pelannut käytännössä lainkaan Penguinsissa, vaan nimenomaan Malkinin ja Nealin kanssa veti pääasiassa koko kauden yhdessä. Crosby tuolla Jokisen kokonaisella kaudella (13-14) pelasi selkeästi eniten Kunitzin kanssa, ja yleisimmät toiset laidat olivat järjestyksessä Dupuis (380min), Stempniak (180min) ja Gibbons (118min). Tuolla kaudellahan Malkin missasi 22 peliä, jonka johdosta Jokinen veti myös osan kaudesta sentterinä, eikä senkään vuoksi minuutteja tasakentällisin Crosbyn kanssa löydy käytännössä yhtään. Jos oikein katsoin, niin Jokinen-Crosby-Neal kolmikolla on kokonaiset 13 minuuttia peliaikaa tasakentällisin, ja se on suurin lukema jonka tuolta kaudelta Crosbylta ja Jokiselta löytää.

Pisteistä toki 21 tuli ylivoimalla, mutta sekään ei ole mikään poikkeuksellinen lukema Jokiselle, vaan esimerkiksi 2009-2010 kaudella Jokinen teki ylivoimalla 24 pistettä. Crosby tekee kyllä ketjukavereistaan parempia ja esimerkkejä löytyy useita, mutta Jussi Jokinen on ehkä kehnoin nimi käytettäväksi, mikäli halutaan etsiä esimerkkejä pelaajista, jotka ovat hyötyneet Crosbysta.

 

[El Gordo]

Crosbylla on ikää 35 vuotta, ja hän pelaa vieläkin yli 1ppg-keskiarvolla, ja on lähes aina suorittanut korkealla tasolla myös pleijareissa. McDavid on maailman huippu hyökkäyssuuntaan, mutta puolustussuuntaan näytöt ovat vaatimattomammat. Mieleen jäi joitain hetkiä viime vuoden pudotuspeleistä, kun ottelu ratkesi vastustajalle McDavidin ollessa jäällä ja luistellessa selkä suorassa omaan päähän.

Varmaan noinkin tapahtui jossain ottelussa, mutta olihan McDavid ilmiömäinen vuoden 2022 pudotuspeleissä.

16 ottelussa 10+23 ja plusmiinus +15. Voittomaalilla sarja Calgarya vastaan poikki ja konferenssifinaaleihin.

Sitä pidettiin yhtenä parhaista pudotuspeliesityksistä mitä on nähty, tilastojen puolesta ihan verrannollinen Crosbyn parhaisiin pudotuspelikeväisiin (ppg ja plusmiinus jopa parempi kuin mikään niistä).

Mestaruutta se ei tuonut, mutta täytyy muistaa että näin kävi Crosbyllekin monta kertaa. Stanley Cup mestaruuden hän toki nappasi jo varhain kaudella 2008-09. Mutta sitten seurasi monta vuotta ilman finaaliesiintymisiä, vaikka Crosby oli primessaan. Eli opimme kai tuosta, ettei riitä vaikka joukkueessa olisi maailman paras, ja tämä olisi vielä kova pudotuspelipelaajakin. Muunkin joukkueen on oltava sillä tasolla että eväät riittää mestaruuteen.

 

[Flyingbird]

Vastasin McDavid mutta kovin varma vastauksen oikeellisuudesta en silti ole. Selvästi myös osa arvostelee eri kriteereillä tätä paremmuutta kuin toiset. Suhteellinen ylivertaisuus muihin pelaajiin nähden omalla aikakaudellaan ei ole mielestäni mitenkään relevantti asia absoluuttista paremmuutta arvioitaessa. Ei siitä pitäisi olla kenelläkään epäselvyyttä, että NHL on urheilullisesti huomattavasti kovatasoisempi sarja nyt kuin oli joskus Gretzkyn aikana. Yleisellä mittapuulla Gretzkyn aikaisen NHL:n heikommat treenit, ruokavaliot, varusteet ja muut mainitut asiat eivät sada mitenkään #99:n laariin, päinvastoin.

Ketjun aloittaja puhuu kautta aikojen parhaiden vertailusta, kun taas jatkoajan jutussa absoluuttisesti parhaasta pelaajasta.

Yleensä kun puhutaan kaikkien aikojen parhaasta, niin se vertautuu nimenomaan aikakautensa saavutuksiin ja ylivoimaisuuteen. Esimerkkinä ei taida nyrkkelijöiden GOAT-listoilta löytyä kärjestä nykypäivien nyrkkeilijöitä, vaikka nykypäivän nyrkkeilijät pyyhkisi lattiaa Muhamed Aleilla ja Robinsoneilla tai jos haettaisiin parasta suomalaisurheilijaa koskaan, niin tuskin löytyisi kauhean korkealta vielä Lauri Markkasta, Iivo Niskasta tai Mikko Rantasta yhtään näitä väheksymättä.