Assa Ulter
Jäsen
Tänään ilmoitettiin vihdoin ja viimein se, mitä olisi pitänyt ilmoittaa jo kuukausi sitten: Toporowski ei jatka enää joukkueessa. Minkä takia päätös tuli näin myöhään? Sen tietää ainoastaan Tiimari-kauppias Kosonen. Nyt ei enää pitäisi olla kenellekkään yllätys, jos ja kun seurajohto on näin päättämätön ja osaamaton ratkaisevien asioiden hoidossa. Muistellaans hieman Kososen touhuja Pelicansin johtajana.
Kausi 2001-2002: Pelicansilla todella hurja alku, johti sarjan alussa liigaa pitkän tovin. Ykkösketjuna Turunen-Peltola-Jämsen, kakkosena Jääskeläinen-Koivunen-Siren. Jokainen lätkää tunteva tiesi, että menestyäkseen playoffseissa Koivusen ketjuun tarvitaan kunnon laituri. Ei hankkinut laituria Kosonen.
Sama kausi joskus talvella. Pelaajat kyselevät sopimuskuvioita. Kososen vastaus: katsellaan sitten keväämmällä. Eipä katseltukaan. Jämsen taisi olla ainoa, jolle sorvattiin jatkosopimus.
Ko. kauden tulos jonkin verran alle 100 kEur plussan puolella. Voitoilla ostettiin omistajan mukaan tarvikkeita. Ei lopu tarvikkeet kesken Lahdesta vähään aikaan.
Kesä 2002: Turunen haluaa pois. Vaihdetaan toiseen takatukkaan eli Sainomaahan ja tukkuun rahaa. Nyt ei ole tiedossa, ostettiinko näilläkin rahoilla tarvikkeita.
Kausi 2002-2003. Ainoastaan Ilveksen huonous esti joukkuetta olemasta jumbo. Joukkueen kasaamisesta sanottiin myöhemmin, että "se vain jäi käteen". Joukkueeseen hankittiin vahvistus ihan ulkomailta asti. Maalintekijää haettiin. Saatiin Pantelejev. Taas vois antaa kunniamaininnan päättäville elimille.
Kesä 2003: puhutaan koko kesä, että Jantunen tulee Lahteen pelaamaan ensikaudeksi. Pitkä sopimus ja sitoutetaan hänet seuran toimintaan uran jälkeenkin. Eipä tullut Jarna Lahteen pelaamaan, muutakuin pari kertaa Jokereiden paidassa. Jantunen leimataan petturiksi. Mutta ei hätää. Me hankimme paremman pelaajan kuin Jantunen: Toporowski. Suoraan Saksan liigasta, huimat tehot 11+16 alla. Joukkue harjoittelee kesän aikana painia. Tulokset ovat nähtävissä kentällä.
Kausi 2003-2004: ensimmäinen peli HPK:ta vastaan; Pelicans on koko ottelun ajan kaksi potkua jäljessä. Seuraava kotiottelu JYPiä vastaan: katastroofi. Ei niinkään tulos, vaan se, ettei joukkueella ole minkäänlaista pelityyliä. Jo tässä vaiheessa olisi pitänyt ruveta rankkoihin toimenpiteisiin. Ei ruvettu, edelleen ollaan siinä samassa jamassa.
Hirvonen saa sitten lopulta kenkää ja mitä tapahtuukaan: pelaajien mielestä huonoin vaihtoehto eli P. Sihvonen valitaan koutsaamaan joukkuetta. Kysyiköhän tässä vaiheessa Kosonen kapteenien mielipidettä asiasta? Tuskin.
Tämä kaikenlainen epämääräinen poukkoilu ja linjattomuus ovat huonoja asioita ajatellen joukkueen ja koko organisaation uskottavuutta. Uskottavuudella ei olla vielä voitettu yhtään matsia, mutta tällaiseen organisaatioon ei todelliset valmentaja-gurut koskaan tule. Kiertävät kaukaa näin epämääräiset seurat.
Olisi hyväksi koko organisaatiolle mennä divariin harjoittelemaan joksikin aikaa jääkiekkojoukkueena olemista. Ja ennenkaikkea: seurajohto saisi rauhassa opetella seuran johtamista. Eiköhän sen kymmenen vuoden korpivaelluksen jälkeen opi.
Kausi 2001-2002: Pelicansilla todella hurja alku, johti sarjan alussa liigaa pitkän tovin. Ykkösketjuna Turunen-Peltola-Jämsen, kakkosena Jääskeläinen-Koivunen-Siren. Jokainen lätkää tunteva tiesi, että menestyäkseen playoffseissa Koivusen ketjuun tarvitaan kunnon laituri. Ei hankkinut laituria Kosonen.
Sama kausi joskus talvella. Pelaajat kyselevät sopimuskuvioita. Kososen vastaus: katsellaan sitten keväämmällä. Eipä katseltukaan. Jämsen taisi olla ainoa, jolle sorvattiin jatkosopimus.
Ko. kauden tulos jonkin verran alle 100 kEur plussan puolella. Voitoilla ostettiin omistajan mukaan tarvikkeita. Ei lopu tarvikkeet kesken Lahdesta vähään aikaan.
Kesä 2002: Turunen haluaa pois. Vaihdetaan toiseen takatukkaan eli Sainomaahan ja tukkuun rahaa. Nyt ei ole tiedossa, ostettiinko näilläkin rahoilla tarvikkeita.
Kausi 2002-2003. Ainoastaan Ilveksen huonous esti joukkuetta olemasta jumbo. Joukkueen kasaamisesta sanottiin myöhemmin, että "se vain jäi käteen". Joukkueeseen hankittiin vahvistus ihan ulkomailta asti. Maalintekijää haettiin. Saatiin Pantelejev. Taas vois antaa kunniamaininnan päättäville elimille.
Kesä 2003: puhutaan koko kesä, että Jantunen tulee Lahteen pelaamaan ensikaudeksi. Pitkä sopimus ja sitoutetaan hänet seuran toimintaan uran jälkeenkin. Eipä tullut Jarna Lahteen pelaamaan, muutakuin pari kertaa Jokereiden paidassa. Jantunen leimataan petturiksi. Mutta ei hätää. Me hankimme paremman pelaajan kuin Jantunen: Toporowski. Suoraan Saksan liigasta, huimat tehot 11+16 alla. Joukkue harjoittelee kesän aikana painia. Tulokset ovat nähtävissä kentällä.
Kausi 2003-2004: ensimmäinen peli HPK:ta vastaan; Pelicans on koko ottelun ajan kaksi potkua jäljessä. Seuraava kotiottelu JYPiä vastaan: katastroofi. Ei niinkään tulos, vaan se, ettei joukkueella ole minkäänlaista pelityyliä. Jo tässä vaiheessa olisi pitänyt ruveta rankkoihin toimenpiteisiin. Ei ruvettu, edelleen ollaan siinä samassa jamassa.
Hirvonen saa sitten lopulta kenkää ja mitä tapahtuukaan: pelaajien mielestä huonoin vaihtoehto eli P. Sihvonen valitaan koutsaamaan joukkuetta. Kysyiköhän tässä vaiheessa Kosonen kapteenien mielipidettä asiasta? Tuskin.
Tämä kaikenlainen epämääräinen poukkoilu ja linjattomuus ovat huonoja asioita ajatellen joukkueen ja koko organisaation uskottavuutta. Uskottavuudella ei olla vielä voitettu yhtään matsia, mutta tällaiseen organisaatioon ei todelliset valmentaja-gurut koskaan tule. Kiertävät kaukaa näin epämääräiset seurat.
Olisi hyväksi koko organisaatiolle mennä divariin harjoittelemaan joksikin aikaa jääkiekkojoukkueena olemista. Ja ennenkaikkea: seurajohto saisi rauhassa opetella seuran johtamista. Eiköhän sen kymmenen vuoden korpivaelluksen jälkeen opi.