Koska taipuminen loppuu?

[IceBreezer]

MTV3.fi:n etusivun otsikko: "Pikkuleijonat taipui Kanadalle" kertoo jälleen kerran oleellisen. Kanadan puolustajan Ryan O'Maran kommentti USATODAY.com:issa viimeistelee häpeän tunteen: "Defensively, we didn't let them inside our house. I don't think you saw too many Finnish guys in the hash marks or below and if they did get there, they were punished."

Miksi, miksi ja miksi aina sama juttu? Kanada saa suomalaiset maajoukkuepelaajat pelkäämään. Se on jopa kansallisidentiteettisesti niin nöyryyttävää. Samalla tavalla kanukkeihin sattuu kuin suomalaisiin. Miksi he ovat valmiita kestämään tuskaa ja suomalaiset kaartavat pois? Nykyään kaikkia muita maita vastaan Suomi pärjää fyysisellä puolelle - tai ei ainakaan taivu - mutta Kanadan edessä otetaan taka-askelia.

Onneksi on poikkeuksia: Tuomo Ruudun sukupolvi paukutteli junnukisoissa kanadalaisia ihan olan takaa - samoin aikanaan MM-kultaa voittanut Olli Jokisen Leijonajoukko. Kumpikin ikäryhmä myös voitti Kanadan keskinäisissä otteluissa. Ja miesten puolella NHL-pelaajista kootut joukkueet onnistuvat useimmiten vastaamaan kovaan kovalla. Se on edelleen paras tapa voittaa Kanada - horjuttaa heidän fyysistä omahyväisyyttään. Luulisi, että 20-vuotiaitten MM-kisoihin lähtevät ja pitkän kiekkokomyllyn läpikäyneet Pikkuleijonat jo osaisivat vastata fyysiseen haasteeseen. Mutta taas oli liikkeellä - kolmatta kertaa peräjälkeen ryhmä - joka todellakin taipui Kanadan edessä. Se tuntui pahalta.


Joo, taito takaisin suomalaiseen juniorikoulutukseen, mutta myös pelillinen kovuus. Jääkiekko on paitsi taito- niin myös taistelulaji. Jos se hirvittää niin ei pidä pelata kiekkoa.

 

[Rosoh]

Ennen Helsinki2006 monia ärsytti Tommi Evilän itsevarmuus ja uhoaminen. Itsekin suhtauduin vähän huvittuneena tähän rastatukkaan, kunnes arvostukseni häneen nousi ihan toisiin sfääreihin.

Kun Evilä sanoi että MM-kisoihin lähdetään TAISTELEMAAN niin hunaja kostutti alkkarit. Lähdetään taistelemaan on vähän eri luokkaa kuin esim
"En muista että hiihtomaajoukkueessa olisi koskaan ollut yhtä hyvää henkeä" tai "meillä on monta hyvää mitalikandidaattia"

My ass!!!

Meilläkin on ollut marathon ringissä todella hyvä henki ja eräs kaverini on erittäin hyvä ehdokas Oscar voittajaksi tai ensimmäiseksi suomalaiseksi astronautiksi.

Minnekkä on jäänyt tämä henki jolla isoisät ja -äidit rakensivat tämän maan sen jälkeen kun olivat 4 vuotta tappaneet r*ssiä ja sotineet omia aseveljiä vastaan. Ilmeisesti se ensiksi tuuperrutettiin hasiksella ja heti perään ruoskittiin rintaliiveillä ja tukahdutettiin isoveljen pelossa olemaan tyytyväinen vain keskinkertaisuuteen.

 

[psychodad]

Mielestäni suomi yritti vastata Kanadan fyysiseen peliin ekassa ja toisessa erässä, mutta kolmannessa erässä ei jaksettu kyllä vastata enää mihinkään peliin. En minä siellä mitään pelkoa nähnyt, vaikka Kanada harjoitti välillä varsin rikollisen näköistä taklaamistakin (heti eka ajo maalin takana kyynärpäällä päähän, Tukosta taklattiin selkään laidan lähellä ja naamalleen plankkiin, selkeä laitataklaus JA selästä taklaaminen. Kädet ylhäällä pari kertaa) mutta suomi ei alkanut varoa kiekkoon menemistä. Kanada oli toki fyysisempi, mutta se ei aiheuttanut sitä normaalia pelkoefektiä, että kiekkoon ei enää uskalleta mennä.

Suomi hävisi siihen, että meillä oli paljon huonompi joukkue, ei siihen että oltaisiin pelätty

Alkusarjan pelissä suomi vähän säikähti Kanadan fyysistä otetta, tänään oli paljon rohkeampi ryhmä.

 

[Dee]

Kanada oli toki fyysisempi, mutta se ei aiheuttanut sitä normaalia pelkoefektiä, että kiekkoon ei enää uskalleta mennä.

Mielestäni pelko näkyi siinä, että aina kun lähestyttiin Kanadan sinistä tai oltiin niiden alueella, niin kiekosta oltiin erittäin halukkaita luopumaan ja siirtämään sitä jollekin toiselle. En tiedä sitten oliko se fyysisyyden pelkoa, huonoa itseluottamusta vaiko vain taidon puutetta. Tai ehkä kaikkia noista.

 

[psychodad]

Mielestäni pelko näkyi siinä, että aina kun lähestyttiin Kanadan sinistä tai oltiin niiden alueella, niin kiekosta oltiin erittäin halukkaita luopumaan ja siirtämään sitä jollekin toiselle. En tiedä sitten oliko se fyysisyyden pelkoa, huonoa itseluottamusta vaiko vain taidon puutetta. Tai ehkä kaikkia noista.

Mielestäni taidon puutetta, ei suomi ruotsiakaan vastaan osannut mennä alueelle ollenkaan vaan roiski niitä roikkuja päätyyn. Eikä ruotsi ainakaan ollut fyysisesti pelottava vastus. Tai oikeastaan, se on puolustajien taidon puutetta. Suomen puolustus avaa niin helvetin hitaasti peliä, että mikä tahansa japanin jalattomien maajoukkuekin ehtisi ryhmittäytyä keskialueelle ja omalle siniselleen vastaan, siksi on aivan turha toivoa että viivasta päästäisiin yli.

 

[IceBreezer]

Mielestäni pelko näkyi siinä, että aina kun lähestyttiin Kanadan sinistä tai oltiin niiden alueella, niin kiekosta oltiin erittäin halukkaita luopumaan ja siirtämään sitä jollekin toiselle. En tiedä sitten oliko se fyysisyyden pelkoa, huonoa itseluottamusta vaiko vain taidon puutetta. Tai ehkä kaikkia noista.

Sama havainto, kiltisti lähdettiin laitakaistalle tai heitettiin kiekko päätyyn ja kaarrettin kohti tulevan pakin alta pois.

 

[PTS]

Täyttä potaskaa.

Kanadan fyysinen peli? Mitä se oli? Jos tuomari antaa ajaa selkään kädet edellä, niin se ei ole "taklauksen" vastaanottajan syytä. Taklauspelin kanssa tuolla uhoamisella ei ole mitään tekemistä. Mutta katsokaapas, kun popcornia syövälle yleisölle pitää tarjota viihdykettä - vaikka vastustajan terveyden kustannuksella. Sellainen se vaan on se kanadalainen jääkiekkokulttuuri, yök.

Niin ja jos siihen vastaat samalla mitalla, niin jäähypenkki kutsuu. Niin kuin kävi Komaroville. Jos kanadalainen olisi taklannut samalla tavalla tuomari olisi todennut yleisön aploodien seasta, että peli jatkuu.

 

[Dee]

Niin ja jos siihen vastaat samalla mitalla, niin jäähypenkki kutsuu. Niin kuin kävi Komaroville. Jos kanadalainen olisi taklannut samalla tavalla tuomari olisi todennut yleisön aploodien seasta, että peli jatkuu.

Totta, kumpikin Komarovin taklausjäähy oli linjaan nähden liian helposti vihelletty. Ensimmäisessä Kanadalaisen pää jäi kyllä ikävästi väliin, mutta se ei johtunut taklauksen virheellisyydestä, vaan Kanadalaisen horjahduksesta ja toisessa (siinä, jossa Suomelta vietiin 5-3 yv) peli vihellettiin poikki kun Komarov oli jo lähtenyt taklaamaan. Vaikea sitä taklausta on siinä kohtaa keskenkään lopettaa.

 

[psychodad]

Sellainen se vaan on se kanadalainen jääkiekkokulttuuri, yök.

Kanadalaisessa jääkiekkokulttuurissa vain voittaminen merkitsee, kaiken muun voi jälkeenpäin todeta irrelevantiksi. Kyllä kanukit osaavat pelata myös puhtaasti kovaa, mutta jos tuomari antaa pitää kädet ylhäällä ja luistimet ilmassa niin se tehdään aivan varmasti. Se sattuu vastustajaan enemmän, ja sillä saavutetaan selvä etu. Onhan se tuomarin heikkouden hyväksikäyttöä, mutta ei sillä tyylillä ole väliä vaan lopputuloksella. Se on aina ollut kanadalaisen kiekkoilun ilme. Kaikki, siis IHAN KAIKKI tehdään voiton eteen. Häviäjien kommentit vääristä otteista voidaan sitten kuitata helposti huonoksi häviämiseksi tai itkemiseksi otteluiden jälkeen, vaikka niissä perää olisikin.

Kanadalainen fanikulttuurikin on omaksunut tämän yhteisen tavoitteen paljon paremmin kuin suomalainen kulttuuri. Kun Selänne taklasi Prongeria "kanadalaisen kovaa" hivenen korkeilla käsillä ja jalatkin nousivat maasta, ensimmäisenä hfboardsilla olivat suomalaiset huutamassa kuinka Selänne teki väärin. Tietenkin kanukit sitten komppaavat sitä mielipidettä ja Pronger lähettelee tappouhkauksia. Kun taas Jordin Tootoo luistelee alivoimalla purkukiekon perään niin paljon kuin jaloista lähtee, suomen pakki heittää kiekon omasta päädystä keskialueelle, Tootoo ei mietikään että pitäisi hidastaa tai jättää ajamatta....2-3 sekuntia syötön lähdön jälkeen kaveri osuu suomalaiseen pakkiin kädet ylhäällä, jalat ilmassa puolen kentän vauhdilla. Taklauksessa on KAIKKI väärin...se on ryntäys, se on kyynärpäätaklaus, se on päähän kohdistunut taklaus ja se on hyppy....YKSIKÄÄN kanukki ei tule hfboardsille itkemään siitä kuinka Tootoo raiskaa jääkiekon, vaan he tulevat pullistelemaan kansallistunnossaan kisojen komeinta taklausta ja kanadalaista taistelutahtoa.

Tässä on meillä opittavaa. Niin pelaajilla kuin faneillakin. Pelaajien pitää unohtaa tyyli, ja fanien pitää unohtaa yletön objektiivisuus. Ei meidän aina tarvitse olla se "helvetin hyvä häviäjä" joka ottaa mukisematta vastaan kaiken paskan, ja tarkastelee omien tekemisiä kriittisemmin kuin vastustajia. Vain voittaminen merkitsee, ja voitto on pienten asioiden tekemistä paremmin kuin muut. Miksi tuomarit uskovat mieluummin Kanadan pelaavan puhtaasti kovaa, kuin uskovat omia silmiään? Koska koko maa on yhtenäisesti sen asian takana, sanomassa aina että "vitun hieno taklaus" vaikka siinä olisi kaikki ihan päin persettä. Imago on luotu vuosien saatossa, ja siitä on hyötyä tiukoissa paikoissa. Kanada tekee kentällä ne pikkuasiat paremmin (käyttävät tuomarin inhimillistä heikkoutta hyväkseen jos vain mahdollista) ja fanit tekevät pikkuasiat paremmin toistamalla mantraa siitä että kanukki pelaa aina puhtaasti vaikka kaivaisi kirveen jääkiekkohousuista ja alkaisi harventamaan.

 

[TML]

Kanadan pojjaat näyttivät mallia old time hokista antamalla mahtavia pommeja. Sm-liigassa yli puolet pommeista olisi tuomittu jäähyiksi ja jälkeenpäin pelikielloiksi. Onneksi suomalaiset eivät itkeneet tuomioista vaan jatkoivat miehekkäästi peliä. Enemmän miestä näissä pikkuleijonissa oli kuin, Tomek Valtosessa ja kumppaneissa yhteensä.

Taipuminen jatkuu niin kauan kun suomen taklaus sääntöä ei muuteta. Penskoista lähtien pommeja ja muutenkin peliä suoraviivaisemmaksi, niin mikään Canada ei pysty pelottamaan Suomea.

 

[IceBreezer]

Täyttä potaskaa.

Kanadan fyysinen peli? Mitä se oli? Jos tuomari antaa ajaa selkään kädet edellä, niin se ei ole "taklauksen" vastaanottajan syytä. Taklauspelin kanssa tuolla uhoamisella ei ole mitään tekemistä. Mutta katsokaapas, kun popcornia syövälle yleisölle pitää tarjota viihdykettä - vaikka vastustajan terveyden kustannuksella. Sellainen se vaan on se kanadalainen jääkiekkokulttuuri, yök.

Niin ja jos siihen vastaat samalla mitalla, niin jäähypenkki kutsuu. Niin kuin kävi Komaroville. Jos kanadalainen olisi taklannut samalla tavalla tuomari olisi todennut yleisön aploodien seasta, että peli jatkuu.

Komarov ajoi kädet ylhäällä kanukin päätä kohti. Se pitää kyllä paikkansa että ensimmäisen erän alussa kanadalainen ajoi suomalaista pakkia suunnilleen samalla tavalla ilman jäähyä.


Kokonaisuudessaan Kanada pitä hyvin kevyesti poissa suomalaiset maalintekosektorilta, ilman mitään rikollista toimintaa. Ei vaan edes yritetty mennä keskikaistaa, vaan suosiolla näennäishyökättiin nurkkia ja laitoja nuoleskellen.

 

[macce]

Taipuminen jatkuu niin kauan kun suomen taklaus sääntöä ei muuteta. Penskoista lähtien pommeja ja muutenkin peliä suoraviivaisemmaksi, niin mikään Canada ei pysty pelottamaan Suomea.

Precis.

Mitä olen viime aikoina kuullut, niin tänä päivänä saa alottaa taklaamaan vasta(!) vanhemmissa D-junnuissa.. Nuoremmissa D-junnuissa saa alkaa sentään jo laukomaan..

Mielestäni nyt mennään väärään suuntaan. Jos saisin itse vaikuttaa niin kun mennään E-junnuna pelaamaan isolle kentälle, vedot ja taklaukset mukaan.

Kiekko on nykypäivänä fyysinen laji ja meidän tulisi liittotasolla vähitellen huomioida se eikä mennä koko ajan vain taaksepäin..

 

[Puolikaspakki]

Mitä olen viime aikoina kuullut, niin tänä päivänä saa alottaa taklaamaan vasta(!) vanhemmissa D-junnuissa.. Nuoremmissa D-junnuissa saa alkaa sentään jo laukomaan..

Mikäli sääntö ei ole hiljattain muuttunut, taklaaminen sallitaan vasta nuoremmassa C:ssä. Kertokaa toki, jos sääntömuutos on tehty, sen verran typerä tämä nykyinen taklaussääntö on.

Mainitsemani sääntö tuli voimaan kaudella, jolloin -88 syntyneet pelaajat olivat nuorempaa D:tä, näin muistelisin. Kun nykyiset alle kakskymppiset ovat -87 ja -86 synytyneitä ja ottavat taklauspelissä käkeen, voi tulevaisuutta vain kuvitella.

 

[Tepa]

Kärppien Fan Clubin palstalla esitettiin kysymys, koska Suomella on nuorisssa hyvä ikäluokka sitä sivuten kirjottelin seuraavaa, joka mielestäni liittyy tähänkin otsikkoon. Tuossa viime vuoden joukkueessa olisi ollut loistava mahdollsiuus rakentaa joukkueeseen yhdistelmä taitoa ja kokoa ja kovuutta. Vertailin kirjoituksessa Aravirran joukkuetta ja DUfvan joukkuetta. Mielenkiintoista, että Ara valmensi Pikku-Leijonat pronssille ennen Dufvaa valitteli riittämätöntä materiaalia jääden mitalipelien ulkopuolelle ja Ara jälleen kauden jälkeen pronssiottelussa pelaamassa mitaleista.

Seuraavat pelaajat esimerkkinä oli mielestäni Dufvalla ikäluokkansa kärkeä:

Petteri Nokelainen
Lauri Tukonen

Miehet oli selvästi tasonsa jo liigassa näyttäneet ja ovat jatkaneet tällä kaudella NHL:ssä. Edelleen hänellä oli hyvä maalivahti Raskissa, mutta hänen suorituksensa ei ollut lähelläkään sitä, mitä se oli nyt Aravirran valmennuksessa.

Lisäksi seuraavat pelaajat oli jo saanet hyvin liigakokemusta:

Lauri Korpikoski
Jesse Joensuu
Arsi Piispanen
Teemu Nurmi

Noissa miehissä kyllä pitäisi olla aineksi ratkaisukentän rakentamiseen, mutta Dufva ei siinä onnistunut. Lisäksi tuo ikäluokka omasi Suomalaisille kiekoillijoille poikkeuksellisen paljon raameja(kokoa). Lisäksi joukkueella oli huomattavan paljon kokemusta nuorten MM-kisoista. Edellisellä kaudella 2003-2004 Hannu Aravirta valmensi Pikku-Leijonat pronssille. Jo siinä joukkueessa pelasi:

Petteri Nokelainen
Lauri Tukonen
Arsi Piispanen
Teemu Nurmi
Masi Marjamäki

Miksi Dufva ei onnistunut joukkueella, jonka trunko oli sama. Menikö kaikki edellämainitut pelaajat takapakkia?

Tietyt kiekkolliseen peliin pystyvät puolustajat ohitettiin Dufvan toimesta tylysti, esimerkkeinä

Teemu Metso Kärpät
Tommi Leinonen Kärpät
Teemu Laakso HIFK

Lisäksi minua ihmetytti seuraavien taitureiden puuttuminen joukkueesta:

Perttu Lindgren
Petteri Wirtanen
Juha-Matti Aaltonen

Lisäksi mielestäni Ilveksen Marko Anttilalla olisi ollut joukkueessa käyttöä kokonsa ja hyvän laukauksen ansiosta. Tämä mies kyllä anataisi Kanukeille oman osansa. Mitä olisikaan tapahtunut, jos Ara olisi hoitanut homman viime kaudella?

 

[macce]

Mikäli sääntö ei ole hiljattain muuttunut, taklaaminen sallitaan vasta nuoremmassa C:ssä. Kertokaa toki, jos sääntömuutos on tehty, sen verran typerä tämä nykyinen taklaussääntö on.

Aah.. pahoittelen epätietouttani, kuvittelin, että samat 'säädökset' ovat edelleen voimassa kuin silloin kun itse vielä pelasin..

Jokatapauksessa, tuo taklaussääntö on aivan p********..

 

[Dee]

Joskus olisi hienoa kun joihinkin MM-kisoihin (tänä vuonna olisi hyvä sauma, koska kisat jää kuitenkin Olympialaisten varjoon) koottaisiin koko joukkue pääasiassa fyysisyyttä silmällä pitäen. Isoja, fyysisiä, kovaa taklaavia sekä oikea-asenteisia kavereita ja näistä riittävän fyysisistä tietenkin pelillisesti parhaat. Kuitenkin fyysisyys olisi valitakriteeri yksi ja pelillisyys vasta valintakriteeri kaksi. (Ruutu, Nieminen, Karalahti, Berg, Mäkiaho, Helenius, Nielikäinen, Torkki, Hyvönen, Valtonen, Kankaanperä, Malmivaara...) Kuitenkin pelaajia, jotka pysyvät jollakin lailla pelissä mukana eli ei nyt ihan Losteddeja. Sitten pelattaisiin kisat niin, että laidat ryskyisivät ja vastustajat itkisivät.

 

[macce]

Juurikin tätä 'kunnon' fyysisyyttä kaivattaisiin, niin arvokisoihin kuin liigaankin. Mun yksioikoinen mielipide on, että Suomi jää jälkeen nimenomaan pelin kovuudessa..

Ja en puhu nyt vain taklauspelistä vaan myös voitontahdosta. Tuntuu siltä, että nykypäivänä kun ollaan kolmen maalin (tai jopa vain kahden) takaa-ajoasemassa niin luovutetaan 'ei tästä enää mitään tuu'.. Miten voimme voittaa mitään tuolla asenteella..?

3-1 muuttaa vastustajan peliä jo varovaisemmaksi ja 3-2 tilanteessa alkaa kaverilla kädet tutisemaan saatika 3-3 tasoituksen tullessa.. Usko omaan tekemiseen on tärkeintä. Ja ennenkaikkea se halu voittaa, oli tilanne mikä hyvänsä.

 

[psychodad]

Joskus olisi hienoa kun joihinkin MM-kisoihin (tänä vuonna olisi hyvä sauma, koska kisat jää kuitenkin Olympialaisten varjoon) koottaisiin koko joukkue pääasiassa fyysisyyttä silmällä pitäen. Isoja, fyysisiä, kovaa taklaavia sekä oikea-asenteisia kavereita ja näistä riittävän fyysisistä tietenkin pelillisesti parhaat. Kuitenkin fyysisyys olisi valitakriteeri yksi ja pelillisyys vasta valintakriteeri kaksi. (Ruutu, Nieminen, Karalahti, Berg, Mäkiaho, Helenius, Nielikäinen, Torkki, Hyvönen, Valtonen, Kankaanperä, Malmivaara...) Kuitenkin pelaajia, jotka pysyvät jollakin lailla pelissä mukana eli ei nyt ihan Losteddeja. Sitten pelattaisiin kisat niin, että laidat ryskyisivät ja vastustajat itkisivät.

Muuten ihan toteutuskelpoinen idea, mutta siinä missä liiga on periaatteessa suljettu, MM-kisat eivät ole. A-sarjapaikan säilyttäminen toki olisi mahdollista tuollakin jengillä, mutta se tuskin on suomen jääkiekkoliiton tavoite. Pari ihmistä jatkoajassa tykkäis kun suomen puolirikollinen rykmentti herättäis kauhua ja niittäis vastustajia ja pelaisi koko ajan 5-3 alivoimaa. Loput kansalaiset kirjoittelisivat kriisistä iltapäivälehtien palstoille, kun saavutettaisiin kunnioitettava sijoitus 8-10 joukosta.

 

[Läski-Salonen]

Mainitsemani sääntö tuli voimaan kaudella, jolloin -88 syntyneet pelaajat olivat nuorempaa D:tä, näin muistelisin. Kun nykyiset alle kakskymppiset ovat -87 ja -86 synytyneitä ja ottavat taklauspelissä käkeen, voi tulevaisuutta vain kuvitella.

Totta, 87-syntyneet ovat viimeinen ikäluokka, joka on saanut taklata vielä vanhan säännön mukaan. Pullamössösukupolvet ovat siis vasta edessä päin :)

Näitä asioita tulee kuitenkin aina miettiä tarkkaan, sillä jääkiekkoa harrastavien vanhemmille ja varmasti nuorille pelaajille itselleenkin on tärkeämpää, että turvallisuus lajissa säilyy. Penkkiurheilijana on helppo sanoa, että kaikenikäiset vaan taklaamaan, mutta täytyy muistaa, että kyse on vain harrastuksesta. Lisäksi junnujen parissa pyörivät usein aloittelevat valmentajat sekä tuomarit, joille on helpompaa valmentaa ja tuomaroida taklaamattomuutta.

 

[Dee]

Muuten ihan toteutuskelpoinen idea, mutta siinä missä liiga on periaatteessa suljettu, MM-kisat eivät ole. A-sarjapaikan säilyttäminen toki olisi mahdollista tuollakin jengillä,

En usko, että tekisi sarjapaikan kanssa tiukkaakaan. Kyllä Suomesta ihan pelaaviakin fyysisiä kavereita löytyy, kuten tuossa yllä luettelin. Saisi jopa ylivoimakentänkin kasaan.

 

[IceBreezer]

Joskus olisi hienoa kun joihinkin MM-kisoihin (tänä vuonna olisi hyvä sauma, koska kisat jää kuitenkin Olympialaisten varjoon) koottaisiin koko joukkue pääasiassa fyysisyyttä silmällä pitäen. Isoja, fyysisiä, kovaa taklaavia sekä oikea-asenteisia kavereita ja näistä riittävän fyysisistä tietenkin pelillisesti parhaat. .

Mä olen kyllä sitä mieltä, että nyt Torinoon valittu ryhmä on kaikilla osa-alueilla täysin ylivoimainen verrattuna mihin tahansa muuhun suomalaisista pelaajista koostuvan mahdolliseen ryhmään. Esim: Tuomo Ruutu pystyy taklaamaan Sami Heleniuksen pystyyn avojäällä, ainoa asia missä Helenius voittaisi olisi hanskaaminen, mikä kuitenkin on jääkiekossa aika marginaalista toimintaa esimerkiksi lopputuloksen kannalta.

Nyt valitusta joukkueesta löytyvät varmasti myös Suomen parhaat taklaajat.

 

[Dee]

Esim: Tuomo Ruutu pystyy taklaamaan Sami Heleniuksen pystyyn avojäällä, ainoa asia missä Helenius voittaisi olisi hanskaaminen, mikä kuitenkin on jääkiekossa aika marginaalista toimintaa esimerkiksi lopputuloksen kannalta.

Nyt valitusta joukkueesta löytyvät varmasti myös Suomen parhaat taklaajat.

No joo, kyllä mä mielelläni Tuomo Ruudun tyylisen pelaajan joukkueeseen mahduttaisin. Hän pystyy fyysiseen, taklaavaan peliin ja on silti taitava. Ei ne ole välttämättä toisiansa poissulkevia vaihtoehtoja. O.Jokinenkin olisi ehdottomasti riittävän fyysinen. Tuossa voit olla oikeassa, että Helenius menee kuitenkin ehkä riman alle, vaikka kyllä hänestä olisi oman maalin edessäkin hyötyä eli ei siis pelkää tappelemista ja onhan Helenius maajoukkueessa pelannutkin. Kuten on suurin osa luettelemistani pelaajista.

Mielenkiintoista muuten kun Aravirtaa tunnutaan toisinaan pidettävän jotenkin epäfyysisenä valmentajana. Hänen aikanaan kuitenkin Suomen maajoukkueeseen on mahtunut aika paljon fyysisiä pelaajia.

 

[Yorgos]

E-junnuna pelaamaan isolle kentälle, vedot ja taklaukset mukaan.

Lapset kehittyvät eri tahtiin ja näin ne ensin isoiksi ehtineet keskittyisivät nostelemaan pienempiään seinille.

Mitähän tarkoitusta tämä sitten palvelee? Lisää viihdearvoa katsomoon ( = lasten vanhemmille)?

 

[IceBreezer]

Mielenkiintoista muuten kun Aravirtaa tunnutaan toisinaan pidettävän jotenkin epäfyysisenä valmentajana. Hänen aikanaan kuitenkin Suomen maajoukkueeseen on mahtunut aika paljon fyysisiä pelaajia.

Mä olen jäävi, kun olen aina ja kaikkialla puolustanut Aravirtaa. Mielestäni Aralla on tulosten valossa kaulaa kaikkiin muihin suomalaisia maajoukkueita valmentaneisiin melkoisesti. Elävä todiste siitä, että ei tarvitse olla kusipää tulosta tehdäkseen.

 

[Raymond Pearl]

Miksi, miksi ja miksi aina sama juttu? Kanada saa suomalaiset maajoukkuepelaajat pelkäämään. Se on jopa kansallisidentiteettisesti niin nöyryyttävää. Samalla tavalla kanukkeihin sattuu kuin suomalaisiin. Miksi he ovat valmiita kestämään tuskaa ja suomalaiset kaartavat pois?

Ketjun avauskysymykseen vielä kommentti: väsyneellä leijonalaumalla ei vain potku riittänyt levännyttä, latautunutta, isompi kokoisempaa, taitotasoltaan parempaa ja hyvin Suomen pelityyliin valmistautunutta Kanadaa vastaan. Pelolla ei asian kanssa ollut mitään tekemistä.

Keskikaistaa yritettiin läpi monta kertaa mustelmia pelkäämättä, mutta hyökkäykset tyssäsivät lihamuuriin. Vauhtia puolustuslinjan ohittamiseen löytyi vain harvoilta (oikeastaan ei muilta kuin Tukoselta).