Tuntuu siltä, että vieläkin on aivan liikaa ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sitä tosiasiaa, ettei rajoituksista ole minkäänlaista faktuaalista hyötyä. Ei yleisökapasiteetin rajoituksista - edes maskien laajamittaisesta käytöstä ei enää ole mittavia hyötyjä suhteessa haittoihin. Maskien haitat toki ovat varsin subjektiivisia, mutta olen huomannut, että joillekin ihmisille iskee rajoitusten purkautuessa aina jonkinlainen virheellinen ajatusmalli päälle, että rajoitukset joillain tavalla ihan oikeasti hyödyttäisivät epidemian yleiskuvaa.
Omikron kiertää voimakkaasti - ja todennäköisesti tulee kiertämään koko kevään. Ihmiset ajattelevat, että kun paikkoja vähitellen avataan niin sillä olisi merkittävää vaikutusta, jos nyt ensin ollaan 50 % kokoonpanolla paikalla ja sitten myöhemmin täydessä kokoonpanossa. Tosiasiassa pandemialle vain löytyy uusia polttopisteitä, koska virus kiertää endeemisenä löytäen kuitenkin todennäköisesti uhrinsa. Jos sinä et löydy hallista niin löydyt kaupasta, ystäviesi luota tai jostakin muualta. Jokainen kerta, kun rajoituksia aletaan purkaa niin pieni vähemmistö alkaa urputtamaan, kuinka "nyt ei pysy maskikuri enää" ja "kuinka sitten itketään, kun rajoitetaan seuraavan kerran".
Tällaiset kommentit osuvat kohteeseensa, koska tässä ei tunnuta käsittävän sitä perusasiaa vieläkään, ettei tilanteen hidastaminen ole kenellekään hyödyllistä. Ainoa pelastaja on laaja rokotekattavuus ja se, että kesällä tuskin kiertelee näin paljon. Jokainen lievä sairastuminen koronaan vie lähemmäksi tavoitetta. Rajoituksissa riiputaan kiinni ja kuvitellaan vielä, että maskiteatterit ja paikkarajoitukset vaikuttaisivat isoon kuvaan yhtään mitenkään. Koronavirus ei etsi sinua ravintolasta tai hallista vaan se löytää kyllä kotiin - jos et täysin erakkona halua elää. Riskinhallinnassa pitäisi pystyä siirtymään massasta yksilöön, mutta jostain syystä joillekin ajatus henkilökohtaisesta uhrauksesta tuntuu vaikeammalta kuin asettaa kaikkia häiritseviä rajoituksia valtoimenaan.
