Snaksterilta erinomainen kirjoitus, samoin kuin Hemingwaylta tuolla aiemmin.
Tuo ainainen kiire ja keskimättömyyden puute lienee tosiaan nykyihmisen pahimpia vitsauksia. Olen - ihan oikeasti - joskus kuullut argumentin, että miksi ihmeessä sama teos pitäisi lukea kirjana, jos sen voi nähdä leffana, leffasta kun selviää nopeammin.
Ajankäytöllisesti väite on varmasti totta ja sinällään faktinen. Mutta... Miksi pitäisi olla niin kiire aina? Eikö voi käyttää vähän enemmän aikaa ja sitä kautta todennäköisesti myös nauttia vähän enemmän?
Ja jos pohditaan sitä, tulisko ns "eliittikulttuurin" (termi tässä vaiheessa on aika kiistanalainen...) olla valtiovaroin tuettua vai ei. Niin - mielestäni, kyllä, toki. Suomen kokoisessa maassa ei vaan yksinkertaisesti riitä ostava massa elättämään marginaalsia taidemuotoja harjoittavia. Kirjoitapa runokirja. Yritä elää sillä. Ei se niin käy.
Toki, jos haluamme, että kaikki kirjailijamme kirjoittavat jatkossa Ilkka Remes tai Reijo Mäki (tai Arno Kotro, uuh) tyyppistä tavaraa, niin voimme siirtyä malliin jossa taitelijoita ei tueta miltään taholta. Mutta jokainen ymmärtää, että siinä vaiheessa kirjakaupat ovat pian täynnä Dan Brownia, Michael Crichtonia, Stephen Kingiä ja heidän suomalaisia kopioitaan.
Ongelma vain on se, että minulle ainakin suomalaisuus ja isänmaallisuus on ennenkaikkea suomalaista kulttuuria. Maa jolla ei ole omaa, omaleimaista kulttuuriaan ei ole täysin itsenäinenkään koskaan.
[size="-2"]Tarkastelipas tämä postaus asiaa pienestä näkökulmasta. Mutta, minkäs teet, kun asia niin kovin lähellä sydäntä on[/size]