Korkeakoulussa opiskelu maksulliseksi?

[eagle]

Päivän Aamulehdessä Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivion mukaan yliopiston lukuvuoden hinnaksi tulisi tulla 3000 euroa.

Hänen mukaansa yliopistoja uhkaa näivettyminen keskinkertaisuuksiksi. Ja tutkimuksessa tulisi panostaa enemmän laatuun kuin määrään.

Nämä vielä ymmärrän(vaikken samaa mieltä olekkaan), mutta sitten kaveri päästää kyllä sen tason aivopierun, etten tajua ollenkaan. Hänen mukaansa lukuvuoden maksullisuus lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tämä perustellaan sillä, että nykyisin seitsen kertainen määrä opiskelijoista on ns. korkeampien yhteiskuntaluokkien oppilaita. Herää vain kysymys, että jos nykyisellään ei ole köyhemmillä varaa korkeaan koulutukseen, niin miten sen maksullisuus nostaisi köyhempien määrää opiskeluiden parissa. Esimerkkejä voi ottaa muista maista missä koulut ovat maksullisia ja missään niissä ei varmasti ole eriarvoisuutta vähennetty maksuilla... muutamat yksittäiset stipendit jne. ovat toki oivia pr-temppuja, mutta kuitenkin aivan eri asia.

Itse en todellakaan tätä kannata ja toivoa sopii että se jää todellakin vain esitykseksi. Joitain hyviäkin puolia asiassa olisi(mm. nostaisi vastuuta opiskeluista ehkä pienellä osalla opiskelijoita). Kuitenkin se vähentäisi entisestään köyhempien opiskelua, nyt jo tiedän monta joiden isä&äiti ovat köyhiä ja opiskelu tekee tiukkaa, kun pitää tehdä töitä samalla, jne. Mitä ilmeisemmin tahdotaan ajaa entisestään luokkayhteiskuntaa ja amerikkalaismallia Suomeen joidenkin toimesta.

 

[mission16W]

Yliopistot ovat sataprosenttisen varmasti tämän aloituksen takana, joten ainoa toivo lienee, että joku korkeammasta virasta tajuaa, mihin tämä johtaisi ja lyö jarrut päälle.

Vaikka 3000 euroa ei välttämättä tunnukaan työssäkäyville suurelta summalta, se voi estää huonotuloisten opiskelut kokonaan, eikä sitä tilannetta varmastikaan haluta. Yksi Suomen opiskelujärjestelmän parhaita puolia kuitenkin on se, että Varissuon tai Hervannan kundillakin on mahdollisuus kouluttaa itsensä vaikka miksi, kunhan älyä ja motivaatiota riittää ja näinollen parantaa oman jälkikasvunsa elämää. Toisin on jenkkilässä, jossa isän ja äidin huonot valinnat tuomitsevat jo syntymästä asti useimmat lapset samanlaiseen köyhyyskierteeseen.

Jos yliopistojen keskinkertaistumista halutaan estää, pääsykriteerit vaan tarkemmaksi. Ei se 3000 euron lukukausimaksu estä tyhjäpäitä siellä roikkumassa, kunhan isukilta löytyy massia.

EDIT: Korjattiin typoja.

 

[eagle]

Yliopistot ovat sataprosenttisen varmasti tämän aloituksen takana, joten ainoa toivo lienee, että joku korkeammasta virasta tajuaa, mihin tämä johtaisi ja lyö jarrut päälle.

Positiivista että mukana olleessa artikkelissa Helsingin Yliopiston ja TTY:n lisäksi haastatellusta Tampereen Yliopistosta löytyikin sitten pokkaa olla esitystä vastaan. TTY ja Helsingin yliopisto kun siis kannattivat esitystä.

Raivion puolustukseksi kyllä jotain hyviäkin ideoita pohdinnoissa oli. Esim. nykyisten pääsykokeiden muovaamista muotoon jossa ne oikeasti mittaavat paremmin älykkyyttä ja vähemmän ulkoapänttäämistä. Samoin valmennuskurssien poistamista kuvioista.

 

[Ted Raikas]

Yksi Suomen opiskelujärjestelmän parhaita puolia kuitenkin on se, että Varissuon tai Hervannan kundillakin on mahdollisuus kouluttaa itsensä vaikka miksi, kunhan älyä ja motivaatiota riittää ja näinollen parantaa oman jälkikasvunsa elämää. Toisin on jenkkilässä, jossa isän ja äidin huonot valinnat tuomitsevat jo syntymästä lapsi useimmat lapset samanlaiseen köyhyyskierteeseen.

Tässäpä sitä tanakkaa ja tiukkaa faktaa tulikin mielestäni esille, mikä puoltaa mielestäni vahvasti vanhan systeemin pitämistä (toki siihen voidaan aina pieniä parannuksia tehdä ja pitääkin0).

Vaan eiköhän Jatkoajan kärkäs oikeistosiipi tule kohta omilla vasta-argumenteillaan ampumaan tätäkin alas...

 

[mission16W]

Positiivista että mukana olleessa artikkelissa Helsingin Yliopiston ja TTY:n lisäksi haastatellusta Tampereen Yliopistosta löytyikin sitten pokkaa olla esitystä vastaan. TTY ja Helsingin yliopisto kun siis kannattivat esitystä.

Noniin, hieno homma että edes jollain on kanttia nousta tätä vastaan. Toivottavasti ei jää ainoaksi laatuaan. Veikkaan, että ainakin Turun persaukisesta yliopistosta löytyy kannatusta idealle, samaan aikaan kun kaupunki haaskaa verorahojaan ties mihin.

Raivion puolustukseksi kyllä jotain hyviäkin ideoita pohdinnoissa oli. Esim. nykyisten pääsykokeiden muovaamista muotoon jossa ne oikeasti mittaavat paremmin älykkyyttä ja vähemmän ulkoapänttäämistä. Samoin valmennuskurssien poistamista kuvioista.

Ei mitään tuotakaan vastaan. Kukaan korkeakouluihin pyrkinyt tuskin pitää nykyistä systeemiä kovinkaan hyvänä. Täytyypä käydä lukaisemassa koko juttu samaan syssyyn.

 

[eagle]

Ei mitään tuotakaan vastaan. Kukaan korkeakouluihin pyrkinyt tuskin pitää nykyistä systeemiä kovinkaan hyvänä. Täytyypä käydä lukaisemassa koko juttu samaan syssyyn.

Koko Raivion juttu löytyy tosiaankin http://www.eva.fi/index.php?m=4&subm=2&action=1&id=1

Aamulehdessä oli tätä sitten referoitu ja tästä asian huomasin.

 

[Alamummo]

Jepjep, ehkä nyt opintotuista ja -rahoista kitisevät opiskelijat tajuavat, että opiskelu maksaa paljon enemmän kuin sen, mitä he siihen joutuvat rahaa panostamaan. Tämä ehdotuksen kustannus on vain pieni esimaku siitä.

Lukukausimaksu saisi osan opiskelijoista motivoitumaan tehokkaampaan opiskeluun. Toisaalta se kasvattaisi opiskelijoiden eriarvoisuutta ja heidän sosioekonominen asemansa vaikuttaisi opiskelumahdollisuuksiin nykyistä enemmän. Huonoja puolia ehdotuksessa on enemmän kuin hyviä, eikä sitä tällaisenaan voi kannattaa.

 

[Yläpesä]

Mielestäni tutkija Arminen vastasi jo tähän köyhien tupien lahjakkaiden lasten ongelmaan eilisen Aamulehden alakerta-kirjoituksessa: siitä rikkailta saadusta isosta potista jaetaan todella runsas (pitää tarkastaa lehdestä kun ei nyt tule mustiin) stipendipotti, mitä ei täällä It-Euroopan laidalla aina haluta ymmärtää/muistaa.

 

[Sistis]

Ehdottomasti vastustan tätä ajatusta. Pakko todeta, että tuo 3000€ olisi kyllä ollut sellainen summa, mikä olisi melko todennäköisesti estänyt minun lukemiseni diplomi-insinööriksi, vaikka ihan keskimääräisestä perheestä tulenkin. Opiskelin itse 6½ vuotta, joten tuolla perusteella olisi nyt vajaa 20 000€:n laina maksettavana, jos tuota olisi alkanut pankin rahoilla rahoittamaan.

Motivoisiko tuollainen summa ihmisiä enää opiskelemaan akateemista tutkintoa? Epäilen, että ei. Ongelmana olisi monen lahjakkaan, mutta vähävaraisesta perheestä tulevan nuoren potentiaalin ja myöhemmin yhteiskunnalle tulevan hyödyn jääminen käyttämättä.

 

[bozik]

Eikös Raivio eilen uutisissa todennut, että opiskelu tulisi saada maksulliseksi, mutta suomalaisten opiskelijoiden osalta tämä hoidettaisiin koulutusseteleillä ?

Minusta erinomainen ajatus, kun ottaa huomioon tulevien vuosien muutokset yliopistoissa (mm. hallinnollisen aseman muutos jne.). Ehdotus on vieläpä hyvin ajoitettu, juuri nyt keskustellaan isoista ratkaisuista yliopistoihin liittyen. Opiskelu maksulliseksi ja suomalaiset sitten maksavat tuon maksun koulutussetelillä. Näin valtio pääsisi asemaan, jossa se maksaa yliopistoille juuri siitä mistä kuuluukin eli perusopetuksesta ja tutkimuksesta.

 

[Creed Bratton]

Eikös Raivio eilen uutisissa todennut, että opiskelu tulisi saada maksulliseksi, mutta suomalaisten opiskelijoiden osalta tämä hoidettaisiin koulutusseteleillä ?

Minusta erinomainen ajatus, kun ottaa huomioon tulevien vuosien muutokset yliopistoissa (mm. hallinnollisen aseman muutos jne.). Ehdotus on vieläpä hyvin ajoitettu, juuri nyt keskustellaan isoista ratkaisuista yliopistoihin liittyen. Opiskelu maksulliseksi ja suomalaiset sitten maksavat tuon maksun koulutussetelillä. Näin valtio pääsisi asemaan, jossa se maksaa yliopistoille juuri siitä mistä kuuluukin eli perusopetuksesta ja tutkimuksesta.

Itse ymmärsin tuon myös siten, että suomalaisille se olisi ilmaista niiden setelien avulla sen viiden vuoden ajan, joka on normaali aika (kai?) mikä menee valmistumiseen yliopistosta ja sen jälkeen jos jää kuppaamaan sinne kouluun, niin joutuu alkaa maksamaan opiskelustaan lukukausimaksuja.

Eli omasta mielestäni ihan toimiva ja fiksu systeemihän tuo olisi, jos tuo viisi vuotta yliopistoissa on ihan normaali tahti. Itse opiskelen amk:ssa ja täällä voisi laittaa neljä vuotta lukukausimaksun rajaksi ja kaikki EU-maiden ulkopuolelta saisi maksaa täyden hinnan. Nyt jo vituttaa, kun näitä kaikenmaailman kiinalaisia ja kenialaisia syöksyy tänne ja jannut puhuu tyyliin 4sanaa englantia, koita niiden kanssa sitten jotain ryhmätöitä tehdä. Ja niin joo, puolet meidän 36oppilaan luokasta on venäläisiä, jotain vialla? Olen siis englanninkielisellä linjalla.

 

[Viljuri]

Mielenkiintoinen, mutta odotettu aloite.

Perusongelma on kuitenkin toisaalla, suomalaiset yliopistot "tarjoavat" ja "tuottavat" hyvin ruisleipää, ja ovat tässä roolissaan muuttuneet lukion jatkeiksi (eräänlainen "kymppiluokka" siis), ja joissa monet kuluttavat aikaansa täysin hyödyttömän pitkiä periodeja, erityisesti opiskelijoiden itsensä kannalta. Ja näin vaikka valtion rahaa jaetaankin yliopistoille suoritettujen tutkintojen perusteella. Eli ei sinänsä kyse ole siitä, etteikö yliopistoilla olisi kannustinta kehittää tutkintojaan...

Voi hyvin kuvitella, että opiskelijaa, akateemista yhteisöä, työnantajaa, veronmaksajaa ja koko kansaa viilataan linssiin, kun yliopistolaitos itse omasta halustaan ja uudistuskyvyttömyydestään tarjoaa laumasieluisille "sivistävää massaopetusta", jossa kyllä vilisee detaljeja yli viiden vuoden keskimääräisten valmistumisaikojen tilkkeeksi, mutta jotka eivät kuitenkaan mene oikeasti niille akateemisen opetuksen ja tutkimuksen alueille, joilla yliopistojen korkeimman opetuksen ja tutkimuksen ahjoina tulisi pääasiassa toimia. Kansan- ja työväenopistot on jo perustettu...

Ylipäätään, kaikenpuolinen akateeminen ja tutkimuksellinen taso on tipahtanut kauttaaltaan, erityisesti näin on käynyt kaikkien tuoreimpien "uudistusten" osalla (esimerkiksi tohtorikoulutusohjelmat). Tämä siis siitäkin huolimatta, että monissa tieteellisten papereiden viiteindekseissä näyttäisi kehitystä tapahtuneen (mikä on siis yksi kansainvälisesti keskeinen tapa asettaa yliopistoja järjestykseen), mutta se johtuu lähinnä siitä, että yliopistomme ja tutkijamme ovat oppineet huijaamaan. And that's not nice, as Borat would say.

Resurssit vaikuttavat luonnollisesti myös taustalla, mutta eivät ole koko selitys. Esimerkiksi Helsingin yliopiston pysyvät ja tilapäiset rahastot ja yhteistoiminta ulkopuolisten tahojen kanssa on ollut jo pitkään sitä luokkaa, että lainsäätäjille esitetetyt taulukot rahoituspohjasta ovat silkkaa fuulaa, sillä reippaasti yli puolet vuosittaisesta rahoituksestahan on tullut jo lähes aina ulkopuolelta, puhumattakaan siitä, että ao. kehitys on voimistumassa.

Se ei ole kuitenkaan mikään "trendi" tai sen sellainen, johon päätelmään esimerkiksi tietämätön ja/tai ymmärtämätön toimittaja saattaisi päättyä, vaan on ylipäätään annetun tehtävänsä täyttävän yliopiston tunnusmerkki, kaikkialla maailmassa.

Ainakin jos siis puhutaan aloista, joilla tehdään oikeata tutkimusta tai annetaan korkeampaa opetusta, joille on jokin muukin tarve ja funktio laajemmin yhteiskunnassa kuin pelkkä erikoisuudentavoittelu.

Itse topiikista: yliopistoon pääseminen ratkaistaan rahapuolen osalta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, tästä ei ole kahta kysymystä, mutta ei koko laitos nykyisellään täytä sille asetettuja tehtäviä edes kelvollisella tavalla. Siellä ne ongelmat on.

Ai niin, Raivion ajatus opetusseteleistä EU:n sisältä tuleville opiskelijoille ja rahamaksuista ulkopuolisille ei tule toimimaan. Ei siis ainakaan vielä, kun yliopistomme eivät Nokiaa sivuavia aloja lukuunottamatta ole kerta kaikkiaan millään tavalla kilpailukykyisiä, erityisetsi akateemisesti, tarjoamansa opetuksen puolesta.

Ero jo Ruotsiin on valtava, puhumattakaan saksalaisista, hollantilaisista, englantilaisista ja amerikkalaisista yliopistoista, näyttivät viiteindeksit muutamille yliopistoillemme kehitystä tai eivät. Pointsit muuten Joensuun ja Kuopion yliopistoille ainoasta oikeasta ratkaisuista. Nyt näistä Sylvi Kekkosen lapsista vielä Lappeenranta mukaan, niin oikeilla ratkaisulla Universitatis Ostiensiksesta voisi saada maan kakkosen HY, TK ja HKK kombinaation perään.

 

[Sistis]

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1368951

Opetusministeri Sari Sarkomaa torjuu lukukausimaksut. Hyvä homma, paha porvarihallitus ei aja siis pelkästään rikkaiden etua. :)

Minusta huippuyliopistoiksi pitäisi pyrkiä puhtaasti sillä, että sisäänpääsyä karsittaisiin ainakin ylikuormitetuilla aloilla. Onneksi ainakin tekniikan alalla tämä suuntaus on alkanut, sillä omana opiskeluaikana ylisuuret ryhmäkoot häiritsivät pahastikin opetusta.

 

[Vekurinen]

Mmm, kaiketi kysymys on enimmäkseen siitä, että yliopistokoulutuksen taso ei Suomessa päätä huimaa ja tämän asiantilan syynä on tietysti raha. Se, halutaanko kilpailukykyinen ja vähemmän "oikeudenmukainen" vai heikkotasoinen ja "oikeudenmukainen" järjestelmä, on tietysti arvovalinta. Jostain sitä fyrkkaa kai olisi saatava. Olisiko se sitten lukukausimaksu vai sitten siirto pois jostain muusta, siitä minä en ole täysin varma.

 

[domy]

Itse en todellakaan tätä kannata ja toivoa sopii että se jää todellakin vain esitykseksi. Joitain hyviäkin puolia asiassa olisi(mm. nostaisi vastuuta opiskeluista ehkä pienellä osalla opiskelijoita). Kuitenkin se vähentäisi entisestään köyhempien opiskelua, nyt jo tiedän monta joiden isä&äiti ovat köyhiä ja opiskelu tekee tiukkaa, kun pitää tehdä töitä samalla, jne. Mitä ilmeisemmin tahdotaan ajaa entisestään luokkayhteiskuntaa ja amerikkalaismallia Suomeen joidenkin toimesta.

En kyllä ymmärrä miksi näiden esitysten kommentointiin pitää aina liittää tätä luokkayhteiskunta-diibadaabaa. Raiviohan ehdottaa, että kotimaisten opiskelijoiden kohdalla lukukausimaksu kompensoitaisiin koulutussetelillä, joita heruisi peräti seitsemäksi vuodeksi (tai ylikin joissakin tapauksissa), sekä toimeentulotuen kattavalla tukijärjestelmällä, jonka lainaosa maksettaisiin myöhemmin takaisin eräänlaisena "maisteriverona". Tässä tilanteessa kaikilla olisi varmasti mahdollisuus valmistua tuon seitsemän vuoden sisällä. Tuo "maisterivero" ei ole sellainen mörkö kuin miltä se kuulostaa. Briteissä se on 9% 22000 euron/v ylittävältä osalta, ja se on käytännössä otettu huomioon palkoissa. Nostanut siis palkkatasoa samassa suhteessa ja ylikin maisterien kohdalla.

Mielestäni ehdotus kuulostaa varsin hyvältä, eikä lisäisi eriarvoisuutta. Tuohan vain tarkoittaisi sitä, että opiskelijan pitää opiskella, ja valmistuttuaan mennä töihin. Ei kuulosta kovinkaan kohtuuttomalta. Mutta jotenkin tuntuu siltä, että Suomessa "sosiaalinen yhteiskunta" ymmärretään sellaisena, jossa yksilön vastuu itsestään on olematon. Eli tässä tapauksessa sitä, että opiskelijan ei tarvitsisi varsinaisesti opiskella, tai että mahdollisesti valmistuttuaan hänen ei tarvitsisi mennä töihin.

Korkeakoulutuksen kustannukset ovat lähteneet niinsanotusti näpeistä Suomessa. Tutkintojen määrä kasvaa vuosi vuodelta, ja niin myös yhden tutkinnon kustannukset. Tällä hetkellä yhden tutkinnon kustannus on alasta riippuen n. 40 000 - 120 000 euroa. Puhutaan siis summista, joihin suhteutettuna Raivion esittämä symbolinen lukukausimaksukin olisi todella pieni. Nyt meillä olisi hyvä ja toteutuskelpoinen esitys pöydällä. Ehkä sitä olisi syytä viedä eteenpäin, sillä jossakin vaiheessa lukukausimaksut tulevat jokatapauksessa, ja silloin esitys ei välttämättä ole yhtä hyvä ja opiskelijan kannalta edullinen.

 

[El Lude]

Jos olisit itse yh:n lapsi...

domy:
Ai ei tämä uudistus lisäisi eriarvoisuutta? Ei niin ja sitten minä heräsin. Onhan se aivan kamalaa, jos joutuu olemaan samassa oppilaitoksessa ns. duunarien lasten kanssa.
Lisäkysymys: oletko itse suorittanut yliopistotutkinnon? Onko sinulle 3000€ pieni summa? Minulle se ei ole pieni summa. Vanhempiesi koulutasoa en viitsi edes kysyä. Viestisi ajatusmaailma kertonee sen riittävän selvästi...
Kaikille valmistuneillehan muuten löytyy myös töitä - eikö totta? Itse en ainakaan usko tuohon maisteriveroon. Palkkauksen osalta en taida edes kunnolla yltää tuohon 22 000€/vuosi. Joillakin aloilla maksetaan akateemisille vielä paskempaa palkkaa. Olisihan se ihan kivaa, jos saisi vaikka tuolta pohjalta +10 000 vuodessa lisää -isompi vero%...

Kuinka sitten tämän mahdollisen uudistuksen tultua voimaan suhtauduttaisiin avoimen yliopiston kautta yliopistoon tuleviin opiskelijoihin? Kukaan ei ole myöskään tässä ketjussa kritisoinut ammattikorkeakoulujen kustannuksia. Näitä AMMKkeja on syntynyt eri puolille Suomea - kuin sieniä sateella. AMK:t ilmoittavat opetuksensa tason olevan jo yliopistojen tasolla. Tästä syystä eräillä aloilla työnantajat palkkaavat mielummin AMK:n käyneitä ennemmin kuin yliopistosta valmistuneita. Syykin on selvä. Raha. Vaadinkin tasa-arvon nimissä myös AMK puolelle vähintään 3000€ lukukausimaksuja. Lisäksi AMK:ssa opettajat tienaavat paremmin kuin lehtorit yliopistoissa (pl. professorit).

Paskaaks tätä jauhamaa - ower and out.

 

[Vekurinen]

Mielestäni ehdotus kuulostaa varsin hyvältä, eikä lisäisi eriarvoisuutta. Tuohan vain tarkoittaisi sitä, että opiskelijan pitää opiskella, ja valmistuttuaan mennä töihin. Ei kuulosta kovinkaan kohtuuttomalta. Mutta jotenkin tuntuu siltä, että Suomessa "sosiaalinen yhteiskunta" ymmärretään sellaisena, jossa yksilön vastuu itsestään on olematon. Eli tässä tapauksessa sitä, että opiskelijan ei tarvitsisi varsinaisesti opiskella, tai että mahdollisesti valmistuttuaan hänen ei tarvitsisi mennä töihin.

Tämä pitää paikkansa. Mutta ihan noin ehdoton en olisi. Omasta opinahjostani työllistyy kaiketi hyvin, mutta kaikissa paikoissa ei ihan näin ole. Tämän vuoksi pitäisi koko yliopistokoulutuksen kuluttajansuojaa parantaa; ei enää karmeita sisäänottomääriä sellaisiin paikkoihin, joista valmistutaan lähes kategorisesti työttömiksi (tai sellaisiin tehtäviin, joissa ko. koulutuksesta ei ole mitään hyötyä). Tämä olisi reilua opiskelijoitakin kohtaan. Tehtäisiin selväksi, että näiden heikosti työllistävien alojen opiskelu (osin?) vastikkeellisella tuella on tietoinen riski, jonka realisoituessa saa tuta.

 

[Snaipperi #16]

Jos missään tapauksessa tulee jotain omakohtaisia lukukausimaksuja niin siitä on pienempi kynnys mennä kokonaismaksavaan pakettiin. Esim jos ulkomaalaisille tulee jotain lukukausimaksuja niin on pieni kynnys aloittaa tämä myös suomalaisista.

Aika jännä että korkeita veroja perustellaan ihmisten tasavertaisuudella koulun ja terveydenhoidon suhteen, mutta jatkuvasti kaikkea ajetaan alas ja kehitetään maksuja.

Sama homma peruskoulussa, kannattaa kieltäytyä periaatteen vuoksi jostain että ostetaan koko luokka työvihkot lisäksi johonkin historian opiskeluun. Se on pieni kynnys ja kohta pitää enemmän ja enemmän itse ostella.

 

[Tuamas]

Brittien malli, miksei meilläkin?

Itse työntäisin lusikkani soppaan ja lähtisin tuomaan briteistä tuttua maksullista yliopistokoulutusta Suomeenkin.

Eli homman kluu on se, että on ensinnäkin kaksi aivan eri suuruista lukukausimaksua, toinen Eu-väelle ja toinen Non-Eu väelle. Luonnollisesti Non-Eu lukukausimaksu on huomattavasti suurempi, kuten koulussa täällä briteissä tuo ero on suunnilleen 3000£ Eu ja 9000£ Non-Eu.
Suomessa näitä Non-Eu opiskelijoita voitaisiin aivan hyvin käydä jopa aktiivisesti metsästämässä esim. Kiinasta ja Koreasta.

Sitten tämä sosiaalista eriarvoisuutta käsittelevä kohta, eli kuinka lukukausimaksut voivat oikeasti toimiakin.
Eli Suomessa voitaisiin ottaa sama systeemi käyttöön kuin täälläkin, eli valtio myöntää jokaiselle yliopisto-opiskelijalle lainan joka vastaa lukukausimaksua tai tietysti ideaalitapauksessa opintosetelin joka kuittaa lukukausimaksut ja jota ei tarvitse maksaa takaisin. Mutta tuossa lainassa voitaisiin eriarvoisuuden tasaamiseen käyttää täällä briteissä käytössä olevaa mallia, eli ennen kuin tienaat yli 22keur vuodessa, et joudu maksamaan lainasta penniäkään takaisin. Sitten kun tienaat yli tuon, maksat portaittain tulojen mukaan nousevaa tasaerää takaisin. Esimerkiksi 30keur tienaava opintolainallinen maksaa takaisin pari-kolmekymmentä euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi jos sattuu jäämään työttömäksi tai ei milloinkaan saavuta tuota tulorajaa, laina "armahdetaan" viidenkymmenen vuoden iässä.

Mielestäni lukukausimaksuja jossakin muodossa kannattaisi yliopistojen tulonhankinnan helpottamiseksi harkita. Joko sitten pelkästään Non-Eu opiskelijoilta perittävät isohkot lukukausimaksut yksinään tai sitten yhdistelmä Suomalaisille opintoseteli, Eu-väelle kohtuullinen lukukausimaksu ja Non-Eu-väelle sitten tuo isohko maksu.

Turha suomalaisten on ilmaiseksi kouluttaa kiinalaisia, korealaisia ja venäläisiä. Kun kuitenkin suurin osa tuosta väestä ei jää mitenkään hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa.

 

[domy]

domy:
Lisäkysymys: oletko itse suorittanut yliopistotutkinnon? Onko sinulle 3000€ pieni summa? Minulle se ei ole pieni summa.

Eihän se pieni summa ole, mutta itse ainakin valmistuin kevyesti tuon 7 vuoden puitteissa, eli nuo Raivion esittämät koulutussetelit olisivat riittäneet.

Kaikille valmistuneillehan muuten löytyy myös töitä - eikö totta? Itse en ainakaan usko tuohon maisteriveroon. Palkkauksen osalta en taida edes kunnolla yltää tuohon 22 000€/vuosi. .

Ja tähänhän tuo "maisterivero" taas ei varsinaisesti liity mitenkään. Sitä aletaan maksamaan vasta, kun töitä löytyy ja esim. tuossa brittien tapauksessa, kun 22000 e/vuosi ylittyy. Eli jos palkkasi on vuodessa alle tuon summan, et maksa sentin senttiä veroa. Jos palkkasi on 22100 e/vuosi, maksat 9 euroa vuodessa "maisteriveroa". Jos palkkasi on 60000 e/vuosi, maksat 3420 euroa "maisteriveroa" jne.. Eli mitä enemmän tutkinnostasi ikäänkuin hyödyt, sitä enemmän siitä maksat. Käytännössä siis hyväpalkkaisille aloille työllistyvät maksaisivat humanistien sun muiden egyptologien koulutuksen. Mutta arvatenkin nimenomaan humanistit nousevat jälleen barrikadeille tämänkin uudistusehdotuksen suhteen.

 

[Viljuri]

Jos missään tapauksessa tulee jotain omakohtaisia lukukausimaksuja niin siitä on pienempi kynnys mennä kokonaismaksavaan pakettiin. Esim jos ulkomaalaisille tulee jotain lukukausimaksuja niin on pieni kynnys aloittaa tämä myös suomalaisista.

Aika jännä että korkeita veroja perustellaan ihmisten tasavertaisuudella koulun ja terveydenhoidon suhteen, mutta jatkuvasti kaikkea ajetaan alas ja kehitetään maksuja.

Sama homma peruskoulussa, kannattaa kieltäytyä periaatteen vuoksi jostain että ostetaan koko luokka työvihkot lisäksi johonkin historian opiskeluun. Se on pieni kynnys ja kohta pitää enemmän ja enemmän itse ostella.

Sinänsä huvittavaa, että asiaa ei juurikaan ymmärretä, erityisesti niiden keskuudessa, jota se koskettaa eniten.

Hyvin konkreettisesti: miksi kirvesmiehen tai jonkun muun ei-akateemisen ammattimiehen (tai naisen) pitää maksaa jonkun herrantertun tai pitkätukan/klanipään koulutus verojensa kautta? Tuo koulutus kun maksaa oikeasti yllättävän paljon veronmaksajille ja yhteiskunnalle, paljon enemmän kuin luulette! Siihen nähden peruskoulut, lukiot ja ammattikoulut ovat per opiskelija halpoja niiden tuottaman kiistamattoman hyödynkin näkövinkkelistä...

Toisekseen, onko esimerkiksi Niinistön sanoma älyllisesti todellakin näin vaikea? Kaikki työ on tärkeää, tai ainakaan mitään työtä ei voi/eikä saa pitää vähäarvoisena.

Akateeminen työtön on sekä subjektiivisesti että objektiivisesti "vähä-arvoisempi" monelta kantilta kuin esimerkiksi rakennusalan nokkimisjärjestyksessä ilmeisesti näennäisesti viimeisenä oleva jokin tsuppari, koulutuksestaan riippumatta, alkeellisemmassakaan moraalisessa pohdinnassa (meillä yleissivistyksellisen puolen hoitavat hyvin peruskoulu ja tarvittaessa toinen aste, "akateemisuus" ei ole mikään ihmisarvoon liittyvä kysymys, vaan väline)

Suomessa on menty jopa liiallisuuksiin koulutuskeskeisyydessä, kun lähes kaikki ammatit on yritetty muuttaa jonkinlaisiksi akateemisiksi nyhväyksiksi, erityisesti kun samaan aikaan ammattimiehistä (ja naisista) on huutava pula monilla aloilla. Ehkä kuitenkin kaikkein haitallisimmin tämä suuntaus näkyy akateemisen puolen tason laskuna. Siis sen "tason", jonka tulisi tuottaa uutta tutkimusta ja tiedettä tai muuta konkreettista hyötyä yhteiskunnalle, eikä olla pelkästään suhteettoman kallista ajanvietettä veronmaksajien näkövinkkelistä. Kyllä "yleishubaa" voi ja kannattaa lukea omalla ajallaankin (sen sijaan 15 vuotiaat gambialaiset jättäisin rauhaan, vaikka nimeni ei olisikaan jörkka), meillä on siihen aikuispuolellakin niin monta instanssia tarjolla, jos tarvitsee kädestä pitäjää...

 

[Viljuri]

Ainakin toistaiseksi vastustaisin suuresti ei-EU väelle asetettavia mahdollisia suurempia lukukausimaksuja. Miksi?

Nämä kiinalaiset ja muualta tulevat ovat viime kädessä monilla tieteenaloilla se "toivo", että ottaisimme tutkimuksellisesti kiinni muita maita. Suomeen kun ei juurikaan eksy kukaan järjissään oleva vapaaehtoisesti, ilman, että jotakin insentiiviä saatettaisiin tarjota...

Vitsin tasolla "paras insentiivihän" olisi suomalaisilla naimaikäisillä naisilla houkuttelu, jahka Intiassa ja Kiinassa tulee avio- ja petikumppaneista sellainen pula, että siinä saatettaisiin jo suostua epätoivoisiinkin ratkaisuihin, esimerkiksi kumppanin luonne- ja emansipaatiopuolen osalta... ;)

Vaikka esimerkiksi joku kiinalainen saattaakin palata takaisin tai siirtyä P-Amerikkaan, mm. verotuksen takia, niin siitä huolimatta sijoitus ei olisi turha yliopistojemme ja tieteen kannalta. Yksi suuri ongelma kun on tämä meidän kultuurillinen ja muukin umpiossa eläminen, joka näkyy niin selvästi kaikkien "generation X" -sukupolvea vanhempien osalta, jopa ammatillisissa ja muissa yhteyksissä.

 

[dali]

yksi hajahuomio

Eihän se pieni summa ole, mutta itse ainakin valmistuin kevyesti tuon 7 vuoden puitteissa, eli nuo Raivion esittämät koulutussetelit olisivat riittäneet.

Tartun tähän sen verran, että Raivion esityksessä ei sen kummemmin eritelty näiden koulutussetelien arvoa eli ovatko ne lukukausimaksujen arvoisia vai "kompensoivatko" ne vain osan lukukausimaksusta. Ja saavatko kaikki suomalaiset automaattisesti koulutussetelin vai riittääkö kansalaisuus ja opiskeluoikeus yliopistoon koulutussetelin saamiseen? Entä ovatko koulutusetelit pysyvä malli vai vain "siirtymäajan juttu", jonka jälkeen lukukausimaksut jäävät opiskelijan maksettavaksi. Näihin mielestäni keskeisiin kysymyksiin en tuosta Raivion esityksestä saanut vastausta.

Raivio järkeilee sinänsä ihan hyvin, että akateemisista perheistä tulevilla nuorilla on enemmän taipumusta valita akateeminen koulutus. Tässä kohtaa hän ei muistanut mainita sitä, että monissa suvuissa vasta 1970- ja 1980-luvuilla syntyneillä lapsilla on todellinen mahdollisuus kouluttaa itseään eli tämän sukupolven suomalaiset ovat ensimmäisiä, joiden vanhemmilla on laajalti akateemista koulutusta eli tässä mielessä aika on vasta tekemässä tehtäväänsä ja tasa-arvoistamassa opiskelijoiden lähtökohtia.

Luin Aamulehden referaatin Raivion esityksestä ja eniten ihmetytti jutun kirjoittaneen toimittajan oma kommentti, jossa lukukausimaksuja perusteltiin sillä, että "etuoikeutetusta asemasta pitää maksaa". Kyllä, totta kai, koulutus maksaa, mutta hieman ihmettelen tuota näkökantaa. Eikös jokainen ole omalla työllään ja opiskelupanoksellaan ansainnut sen "etuoikeutetun aseman" esimerkiksi ekonomina?

Itse ainakin maksan ilomielin veroja siitä hyvästä, että saan käytännössä maksutta tämän keskinkertaisen ja tasapaksun yliopistokoulutuksen, joka tarjoaa jonkinlaiset eväät työmarkkinoille. Maksan ilomielin veroja myös siitä hyvästä, että lapsenikin saisivat saman mahdollisuuden kuin minä.

Parasta antia tuossa esityksessä oli valintakoemenettelyn muuttamista opittua tietoa soveltavaksi kokeeksi. Sen kautta koulutusohjelmiin valikoituu ehkä nykyistä paremmin sellaisia henkilöitä, jotka oikeasti sopivat kyseisen alan tehtäviin.

Mukavaahan olisi myös nähdä, millainen pamfletti yliopistokoulutuksesta olisi saatu, jos analyysin olisi EVA:n sijasta tilannutkin SAK...

 

[Viljuri]

dali kirjoitti:

Mukavaahan olisi myös nähdä, millainen pamfletti yliopistokoulutuksesta olisi saatu, jos analyysin olisi EVA:n sijasta tilannutkin SAK...

Ai tarkoitatko, että arvioitsijoiden papereiden sisältöihin vaikuttaisi paperin tilaaja hyvin konkreettisesti? ;)

Ymmärtääkseni SAK haluaisi omasta näkökulmastaan "oikeudenmukaisuutta" koulutukseen, jossa yksi tekijä olisi se, että "koulutetut" osallistuisivat saamansa koulutuksen rahoitukseen nykyistä enemmän. Tässä mielessä heidän tilaamansa paperi menisi EVA:n tilaamaa paperia huomattavasti pidemälle.

Olisipa sitten se subjetiivisesti tai objektiivisesti todellisuudessa "oikeudenmukaista" tai ei. Jäsenistön etu, ja niiden edelleen...

On totta, että kaikille ilmaisella yliopistokoulutuksella lienee laaja tuki maassamme, sosiaalisen koheesion ollessa vielä tätä luokkaa. (lue: jos meillä asuisi huomattavasti enemmän maahanmuuttajia, systeemi olisi jo laajalla kansan enemmistön tuella muuttunut) Toisin sanoen, tavallaan koulutustason laajalla ja kaikkiin ulottuvalla parantamisella on rakennettu sitä yhteiskuntaa merkittävällä tavalla, jossa nyt elämme.

Kuitenkin em. mallin toimiminen nykyisellään, jossa kohta puolella väestöstä on tutkinto joko yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta, ei takaa sitä, että se toimisi hyödyllisesti myös muuttuvissa olosuhteissa, globalisaation tarjotessa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Ei yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen megalomaaninen lukumäärä, opiskelijamäärän jatkuva kasvattaminen ja sen sellainen ole välttämättä kuin em. instanssien oma etu, yhteiskunnan ja työelämän tarpeiden jäädessä sivuseikaksi.

"Opilliselle sektorille" lahjakkaat ja sopivat ihmiset (lue: contra ihmiset, joiden osaaminen ja ammattitaito näyttäytyisi joillain muulla alueeella) - tulotasostaan ja sosiaalisesta taustastaan riippumatta - "valjastetaan" lähes kaikialla (poislukien kolmas maailma) palvelemaan itseään ja yhteiskuntaa tavalla tai toisella. Ajatus siitä, että ylempi koulutus jotenkin yht'äkkiä muuttuisi syystä tai toisesta saavuttomattomaksi taloudellisista syistä on absurdi tai vanhakantaista propagandistista ajattelua, jolle ei tulisi nykypäivässä antaa paljoakaan sijaa, hymähdystä lukuunottamatta.