Mistähän Jukurit ovat saaneet valuutan noin kovan porukan kasaamiseen? Vai eivätkö yksilöt siellä olekaan huippuja, mutta Pikkaraisen joukkue on ja varsinkin kauteen valmistautuminen, pelitapa ja peluutus? Tulosta näyttää syntyvän.
Omat lähteeni kertovat seuraavanlaista:
Jukureiden faniklubin pitkäjänteinen yhteisötoiminta seuran kanssa alkoi tuottamaan kaudella 2008 pientä pesämunaa faniklubin kassaan. Ensin käytiin vain kerran kaudessa luovuttamassa verta SPR:llä ja silloin tällöin jopa käytiin pilkkimässä "kaveriporukalla." Nousipa sieltä ilmeisesti muutama vonkalekkin. Eipä aikakaan, kun silloinen Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo "Kibe" Mikander tokaisi eräässä Jukureiden sauna-illassa keskilauteilla ns. "jälkilöylyjä" ottaessaan, että "perkele, nyt viedään meidän pojat pitkälle... liian kauan on mennyt siitä, kun ollaan torilla Riston kanssa juhlittu." Tieto kantautui myös tarkkakorvaista SarvisClubilaisten korviin ja niin päätettiinkin jättää verenluovutustilaisuuksissa piparit syömättä ja kalatkin vietiin paikalliselle kalapohatta Kala-Kallelle nimellistä korvausta vastaan. Tästä sitä pesämunaa taas kerrytettiin ja rahat ohjattiin suoraan Jukureille.
Kun kauden 2009 alkuhuminat alkoivat pikku hiljaa sarastamaan myös tuonne Järvi-Suomen sydämmeen Mikkeliin. Nousi täten myös mikkeliläisyleisön kunnalistunne. Torilla kohistiin, että vielä tämä kausi kehitetään organisaatiota ja vedetään matalalla profiililla, vittuillaan rikkaimille ja ryvetään itsesäälissä, mutta sitten alkoi jo vanhasta dynastiasta jyrähtelemään... Ensimmäinen organisaation kehitysaskel saatiin, kun Tony Machuclyzkij siirtyi suoraan Mäntyharjun Virkistyksen Suomi-Sarjan pesäpallojoukkueesta joukkueen toimitusjohtajaksi. Innokkaimat jukurifanit eivät meinanneet pysyä housuissaan, "menestymmekö jo tänä vuonna?", kun toisaalta vanhan liiton kannattajat vielä pyysivät nuoremmilta malttia - kaudesta voi tulla raskas, pelkkä ahkera taustatyö ei välttämättä riitä!
Kausihan menikin lettipäiltä (kuten paikalliset kutsuvat) kaksijakoisesti, mutta kuitenkin siellä kaukaisuudessa paistoi vielä unelma. Plejareissa taisteltiin upeasti KooKoota vastaan ja onnistuttiinpa vielä viemään yksi otteluvoittokin. Vieraskannattajien laulaessa joukkueelleen Jukureiden kesäloman alkaessa kuului vastakkaisen puolen katkarapukatsomosta jo kunnianhimoinen huuto; "haistakaa vittu!" Mikkeli oli valmis nousuun.
Seuran tehdessään työtä, oli kaikessa rauhassa kaikkien huomaamatta harrastanut myös SarvisClub kannatustoimintaa. Muutaman kotipelin väliinjäämisen uhallakin käytiin Porraslammenkadulla vuodattamassa verta kuin köyhät spermaa pankissa. Pilkkikisoissa pistettiin rapalaa roikkumaan reiän reunoille sen verran, että pian kylpi joulutauon jälkeen hieman kinkkurasvaa kerännyt Jukka Toivakkakin rahoissaan. Ensimmäiseksi mies päättikin haistattaa vitut Pekalle ja värväsi rosteriinsa Kimmo Pikkaraisen, miehen joka myös osasi äärilaidaltaan hanskattomankin toiminnan.. loputhan te tiedättekin.