Niin se KooKoo vain pamahti Veikkaajan Mestis-osiossa ykkössuosikiksi otsikolla "
Tulos tai ulos", mikä kuvanneekin ainakin osin tulevan kauden henkeä. Selvää lienee, että askelia on pystyttävä ottamaan eteenpäin ja erityisesti keväällä. Eiköhän Kuula II lähde vaihtoon (tosin epäilen, että ei jatka kauden jälkeen muutoinkaan), jos ei karsinnnoissa olla.
Veikkaaja lateli seuraavanlaista tekstiä:
Useamman vuoden menestystä hakenut seura on selvässä tilanteessa: nyt homman on natsattava, muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämä pätee etenkin pitkään projektiaan rakentaneeseen valmentaja Ismo Lehkoseen. Paine valmentajanpallilla voi käydä nopeaan tahtiin kovaksi, ellei tuloksia tule syksystä alkaen. Toisaalta organisaatio on ainakin välirauhan tilassa uuden johdon myötä, eikä Lehkosen tarvitse käyttää edellisevuosien tapaan liikaa energiaa sisäisiin miekkailuihin
Sinällään ihan totta ja jotenkin on itsellänikin sellainen kutina, että tunnetusti lehmänhermoinen Frimodig (tai ehkä paremminkin taustajoukot) voivat laittaa painetta jo kesken kauden Lehkosen suuntaan. Fiksuahan tällainen turbulenssi ei tietenkään olisi, ellei peli nyt sitten ihan lapasesta lähde, ja harvoin projektivalmentaja muuttaa oikeasti laivan kurssia. Tiedä sitten onko Lehkonen itse ollut kovin tietoinen/kiinnostunut näistä palstallakin keväällä olleista vihjailuista, joiden mukaan tyytymättömyyttä toimintaansa olisi löytynyt ns. sisäpiiristä eli kuinka paljon siihen miekkailuun energiaa nyt oikeasti kului.
Vahvuudet:
Miehistö on viime kauteen nähden enemmän valmentajansa tarpeiden näköinen. Ryhmä on tasapainoinen, ja Lehkonen on saanut avaintonteille tuttuja luottopelaajia, kuten Kai Syväsalmi ja Tuomas Muhonen. Mikko Rämö maalinsuulla on takuuvarma, ja puolustus on lähes heikohkon liigajoukkueen tasolla. Vaativalla kapellimestarilla on nyt runsaasti työkaluja projektinsa viemiseksi maaliin saakka.
Olen tainnut aiemminkin kirjoittaa, että itse näen, jos en nyt suurimpana, niin ainakin suurena vahvuutena sen, että profiilipelaajien muutokset ovat jääneet melko vähiin. Näihin profiilipelaajiin lasken siis esim. Rämön, liiga/allsvenskan/tjsp.-houkutukset välttäneet Niemen ja Hokkasen, sekä Kondiittorin, Veistolan ja Sirenin. Toki myös Liukkosen, vaikka jatko kai olikin selviö. Jokaisen näiden korvaaminen roolissaan vastaavalla/saati paremmalla pelurilla olisi ollut todella hankalaa tai ainakin kysymysmerkkejä olisi ollut enemmän. Nyt tiedetään mitä saadaan ja esimerkiksi Baker ja Siren onnistuivat parhaiten juuri silloin, kun piti eli pudotuspeleissä. Juuri tästä syystä en ole kovin huolestunut, vaikka Nikereillä hieman nimekkäämpi nippu onkin.
Tuo Ikalle tuttujen pelaajien tänne roudaaminen on vähän kaksipiippuinen juttu. Syväsalmi ja Muhonen ovat lähempänä Mestiksen eliittiä kuin hyvää tasoa, mutta kauden aikana sitten voidaan nähdä näitä vuorioita, tuomaisia ja portheneja (en tiedä oliko viimeisin varsinainen tuttu, mutta kuitenkin), jotka ovat mukana ainakin jossain määrin henkilökohtaisista syistä. Lisäksi Ika on hieman sokea omien suojattiensa otteille, kuten Pablon playoff-koomailun katseleminen osoitti.
Ensimmäinen lause on muuten pissakakkahuumoria "parhaimmillaan"..
Heikkoudet:
Joukkue on vuodesta toiseen loukkaantumisherkkä. Nyt sairastuvalla oli pahasti tungosta jo harjoituspelien aikaan. Tämä ei välttämättä johdu vain vastustajien ilkeydestä tai huonosta tuurista. Onko harjoittelussa vikaa suuntaan tai toiseen. Suurten odotusten paineet tuntuvat vääjäämättä koko joukkueen niskassa. Se on hyvä virike niin kauan kuin pelit kulkevat, mutta vastoinkäymisten iskiessä reaktiot ovat arvoitus.
Loukkaantumiset ovat vanha, mutta valitettavan tuttu virsi. Tuskinpa niiltä vältytään tänäkään vuonna. Rosteri on laadukas, mutta melko ohut, joskin ehkä tänä vuonna olisi uskallusta ja ennen kaikkea aitoja mahdollisuuksia nostaa nuorta polvea paikkaamaan. Mielummin junnareita kuin näitä vanhoja ja janoisia hasbeenejä. Paineita on, mutta uskon silti, että vähäinen muutos pelaajistossa auttaa käsittelemään niitä paremmin. Toki Forkálla on tähän ihan oikea inhorealistinen vastaheitto eli kyllähän voittamisen kulttuuri, mitä ikinä se konkreettisesti tarkoittaakaan, puuttu KooKoosta viime vuosien ajalta. Sinällään olen Veikkaajan kanssa samaa mieltä, että itse rosterista ja roolituksesta on vaikea löytää ammottavia aukkoja, jos kapeus jätetään poies.
Seuraa häntä:
Niklas Appelgren. Ismo Lehkosen tämän kauden löytö ja projektipelaaja. Nuorukaisen ominaisuudet riittävät voimapelaajan rooliin, jos kantti kestää kovassa koulussa
Itsekin seuraan mielenkiinnolla Niken esityksiä. On kuitenkin selkeästi eniten valmis miesten peleihin nykyisistä kärkijunnuista, vaikka en lopulta lahjakkaimpana pidäkään. Eiköhän pelejä ja peliaikaa niissä tänä vuonna tule, joten mahdollisuudet ihan hyvään kauteen ovat. Siitä olen samaa mieltä, että noilla raameilla pitäisi Mestiksessä pelata paljon röyhkeämmin.
