Kyllä salossa oli hyvääkin niinkuin aiemmin sanoin. Mutta tälläkaudella olisi pitänyt olla auktoriteettiä ja karismaa enemmän, että joukkue olisi ollut yhtenäinen. Ja olla jonkinlainen poppamies estääkseen loukkaantumiset ja saadakseen alisuorittajia pelaamaan tasollaan.O.Salo on saanut tällä palstalla aika paljon kritiikkiä koko kauden. Päävalmenta kantaa vastuun tuloksesta, joten siltä osin oikeutetusti, mutta ehkä olisi hyvä vähän katsoa myös sen tuloksen taakse.
Kahdella edellisellä kaudella KooKoo taisi operoida 2. tai 3. pienimmällä pelaajabudjetilla ja samainen valmenta onnistui raahaamaan joukkueen kuitenkin ensin sääleihin ja ennen kaikkea siitä jatkoon varsinaisiin pudotuspeleihin. Ensimmäisellä kaudella tiputtivat jopa liigan 2. jatkosta.
Tälle kaudelle KooKoo teki historialliset satsaukset. Ilmoitetuista pelaajabudjeteista KooKoo oli tällä kaudella sijalla 9. Koskaan aiemmin ei joukkueen kärki kuitenkaan ollut yhtä terävä ja laaja kuin tällä kaudella. Siihen faktaan ja edellisten kausien menestykseen peilaten tämä kausi oli valtaisa pettymys.
Karkeasti yleistäen KooKoo voitti tällä kaudella ne pelit, jotka sen piti hävitä ja hävisi ne, mitkä piti voittaa. Tuolla tarkoitan sitä, että Saipaa vastaan oltiin lähes joka kerta vaikeuksissa ja viimeisillä kierroksilla käytiin häviämässä joukkuettaan tyhjentäneelle HPK:lle, mutta sitten vastapainona Tapparalta ja Jukureilta (sekä Lukolta ja Kalpalta) otettiin pisteitä lähes säännöllisesti. Joukkue pelasi siis epätasaisesti peräkkäistenkin pelien välillä ja usein myös pelien sisällä. Jälkimmäisestä johtuen "varmoja" pisteitä hävittiin monissa peleissä. Usein typeriin ja helppoihin virheisiin.
Lähes joka pelissä joukkueen pelitapa tuotti kiekon hallintaa ja maalipaikkoja. Tuo riippumatta siitä, mikä oli joukkueen terveystilanne, joka oli oikeastaan koko kauden huono. Pelitavan toimivuuden lasken puhtaasti valmennuksen ansioksi. Kannattaa muuten huomioida, että ensi kaudella se ei välttämättä ole selviö. Riippuu, miten Myrrä on onnistunut päivittämään sitä Ilveskauden jälkeen.
Joku joukkueessa kuitenkin mätti, kun pelejä laskettiin omista käsistä luokattoman paljon. Kaiken huippuna se Sport-pelin sulaminen kauden tärkeimmässä pelissä. Joukkueen sisällä kaikki ei ollut kunnossa. Vaatimustaso pelaajien kesken ei ollut riittävä.
Eli Salon tekemisessä oli paljon hyvääkin, vaikka johtajalla (tässä tapauksessa päävalmentajalla) on vastuu myös ilmapiirin johtamisesta. Toisaalta valmentajan on vaikea estää tyhmien jäähyjen tai helppojen virheiden tekemistä.
Henkilökohtaisesti muutamat pelaajat ottivat silmään negatiivisesti. Leskinen, Andersson ja ehkä Ottoson. Ruotsalaisista Emanuelsson oli paras. Tardif ja D'Astous säkenöivät ja mahtuisivat mihin tahansa liigajoukkueeseen kärkiketjuihin. Ilomäki ja Koblizek pelasivat vissiin uransa parhaat kaudet.
Väisänen oli parempi kuin P.Seppälä saman ikäisenä. Hyvä poika.
Ainut mistä olen pääosin erimieltä on Salon pelitapa mikä ei kyllä tuottanut maalipaikkoja vaan pelkkää näennäistä hallintaa. Koska jos joukkue on pääosin täynnä kädettömiä koohottajia. Tarvitaan tuplamäärä maalipaikkoja maalin saamiseksi.
Saavutukset ovat kiistatta KooKoon lyhyen liigavisiitin parhaat. Silti pidän Ahokasta parhaana valmentajana. Ja niinkuin aiemmin kirjoitin, niin toissakauden menestys perustui lähes kokonaan Malikin unelmaotteisiin. Ja OJ n ja Jukureiden täydelliseen sulamiseen.