Parhaat ystävät ja tuttavat, on aika nostaa esille aihe jota jostain syystä en ole nähnyt käsiteltävän juuri ollenkaan. Ehkä olen sitten ainoa ketä se häiritsee. Viime yön pelissä Nashville-Winnipeq tapahtui jotain eriskummallista. Kohdassa 38:41 tapahtui jotain nykyään varsin harvinaista, joka sai minussa aikaan jännän "hockey is cool" -efektin. Alla video tapahtuneesta.
Arvidsson's go-ahead tally | NHL.com
Siinä keltaisen joukkueen ruotsalainen pelaaja pamauttaa järisyttävän komean maalin, mutta mikä sai meikäläisen viiksikarvat värähtämään oli se veto. Perinteinen, takapihan loputtomilla toistoilla kehitetty, iloinen, pamahtava, rapsakka, viuhuva, LÄMÄRI. Semmoinen ihan aito ja kunnon jääkiekkoon kuuluva hieno maali! Miksi tämä sitten tuntui niin valtavan ihmeelliseltä?
Vastaus on näissä hemmetin komposiittimailoissa. Nykyään kuka tahansa idiootti voi pumpata salilla rautaa sen verran että saa komposiittimailan taipumaan, sitten vaan menee sen kanssa jäälle ja virittelee ko. jousipyssyn kiekon päällä sopivaksi ja päästää irti. Wups. Olipa "kova" veto. Ja helppoa kuin heinänteko. Sapettaa oikein katsella kuinka jääkiekkoilijoiden laukaisutaito vaan heikkenee heikkenemistään, ja se korvautuu tämmöisellä jousiammunnalla missä homman hoitaa se väline - ei urheilija. Yhä useammin NHL-peleissä kun veto lähtee, se ei edes näytä vedolta, vaan puhtaasti jousi-ammunnalta. Pelaaja painaa mailan jäätä vasten mutkalle ja päästää irti. Jippii.
Nyt minä haluaisin kysellä että eikö tälle voisi tehdä jotain? Kuka / mikä palauttaisi jääkiekkoon kunnian, sen että pelaajien pitäisi opetella laukomaan ihan oikeasti, eikä harrastaa jousiammuntaa välineen ehdoilla? Arvidsson selvästi kuuluu parhaaseen a-ryhmään, samoin kuten Ovechkin, tai Gaborik, tai Bondra. Jopa Nummelin. Nämä miehet eivät harrasta jousiammuntaa, he osaavat vetää ihan itse.
Eikö näihin flexeihin voisi asettaa jotain rajoituksia? Itselle kävisi hyvin semmoinen about 150-flexinen minimi, eipä paljon taipuisi maila edes Charalla. Nykyinen kehityssuunta on jotain naurettavan ja säälittävän välimaastossa. Eikä ole muuten mitenkään edes yleisöystävällinen.
Arvidsson's go-ahead tally | NHL.com
Siinä keltaisen joukkueen ruotsalainen pelaaja pamauttaa järisyttävän komean maalin, mutta mikä sai meikäläisen viiksikarvat värähtämään oli se veto. Perinteinen, takapihan loputtomilla toistoilla kehitetty, iloinen, pamahtava, rapsakka, viuhuva, LÄMÄRI. Semmoinen ihan aito ja kunnon jääkiekkoon kuuluva hieno maali! Miksi tämä sitten tuntui niin valtavan ihmeelliseltä?
Vastaus on näissä hemmetin komposiittimailoissa. Nykyään kuka tahansa idiootti voi pumpata salilla rautaa sen verran että saa komposiittimailan taipumaan, sitten vaan menee sen kanssa jäälle ja virittelee ko. jousipyssyn kiekon päällä sopivaksi ja päästää irti. Wups. Olipa "kova" veto. Ja helppoa kuin heinänteko. Sapettaa oikein katsella kuinka jääkiekkoilijoiden laukaisutaito vaan heikkenee heikkenemistään, ja se korvautuu tämmöisellä jousiammunnalla missä homman hoitaa se väline - ei urheilija. Yhä useammin NHL-peleissä kun veto lähtee, se ei edes näytä vedolta, vaan puhtaasti jousi-ammunnalta. Pelaaja painaa mailan jäätä vasten mutkalle ja päästää irti. Jippii.
Nyt minä haluaisin kysellä että eikö tälle voisi tehdä jotain? Kuka / mikä palauttaisi jääkiekkoon kunnian, sen että pelaajien pitäisi opetella laukomaan ihan oikeasti, eikä harrastaa jousiammuntaa välineen ehdoilla? Arvidsson selvästi kuuluu parhaaseen a-ryhmään, samoin kuten Ovechkin, tai Gaborik, tai Bondra. Jopa Nummelin. Nämä miehet eivät harrasta jousiammuntaa, he osaavat vetää ihan itse.
Eikö näihin flexeihin voisi asettaa jotain rajoituksia? Itselle kävisi hyvin semmoinen about 150-flexinen minimi, eipä paljon taipuisi maila edes Charalla. Nykyinen kehityssuunta on jotain naurettavan ja säälittävän välimaastossa. Eikä ole muuten mitenkään edes yleisöystävällinen.