Kitaristi

[ribis]

Ben Granfelt on päällikköjen päällikkö.

 

[op777]

Aika läjä on jo mainittu, mutta laitetaan vielä kolme mainitsematonta nimeä jotka ovat omaa sydäntäni lähellä:

Ron Thal - musiikin ihmelapsi. www.ronthal.com kertoo lisää, yksi osoitus siitä kuinka nerous ja hulluus kulkevat käsi kädessä.

Patrick Rondat - Jarren bändin kitaristina kuuluisuuteen ponkaissut ranskalaiskaveri. U-s-k-o-m-a-t-o-n melodiantaju. Soolot saavat aina kasvoille iloisen hymyn aikaan.

Steve Stevens - The man behind Billy Idol. Soittanut myös Michael Jacksonin taustalla. Oman leukani kuitenkin tiputti superkokoonpano Bozzio - Levin - Stevensin levy, ja lattiella se jä kuultuani porukan toisen tuotoksen.... Hieman Liquid Tension Experimentin tyyliin viikossa kirjoitettu ja äänitetty levy. Sai minut myös rakastamaan flamencoa.

Suosittelen yllämainittuihin herroihin tutustumista kaikille kitaransoitosta kiinnostuneille.

Ja niin, omat kamat: Washburnin WG587V 7-kielinen, Behringer V-Amp mallintava etunen ja Behringer GX110-combo. Price / performance-ratio kohdallaan.

op777

 

[L. Paraske]

Noin pitkä lista nimiä eikä Jeff Beckiä ole vieläkään mainittu. No nyt on; Jeff Beck

 

[laiska laita]

Nyt kaikki kuulolle kun maailman epämusikaalisin ihminen kommentoi musiikkia!

Viestin lähetti rautis
Aivan ehdottomasti Agentsien Esa Pulliainen.

Aivan ehdottomasti. Yksi sointu Pulliaisen legendaariseta vaaleansinisestä kitarasta ja tunnistan se heti, että pulliainenhan se siellä vetelee... Muut vaan yrittää apinoidan sitä soundia

Toinen on Marzi Nyman, Erittäin lahjakas muusikko. pistää itsensä peliin 110%

Ja ulkomaalasista Carlos Santana... Jim Henrix vaikka henrix soitto kuulostaa pikemminkin kitaran rikkomiselta ja kiusaamiselta mutta kai se on hyvä soittamaan...

 

[ace]

Olen kuulut että Kissin Ace Frehley soittaa pentatonisella asteikolla. Voisko joku muusikkomies/nainen kertoa mitä toi pentatoninen asteikko tarkoittaa? Tekeekö kitaristista paremman/huonomman?

Itse en miehen nimeä tiedä, mutta olen myös kuullut että Rage against the machinen kitaristia pidetään yhtenä maailman lahjakkaimmista. Onko totta?

 

[finnishninja]

Viestin lähetti op777
Steve Stevens - The man behind Billy Idol. Soittanut myös Michael Jacksonin taustalla. Oman leukani kuitenkin tiputti superkokoonpano Bozzio - Levin - Stevensin levy, ja lattiella se jä kuultuani porukan toisen tuotoksen.... Hieman Liquid Tension Experimentin tyyliin viikossa kirjoitettu ja äänitetty levy. Sai minut myös rakastamaan flamencoa. op777

Tämä viesti kuuluu sarjaan hyviä vinkkejä! Millä nimellä tämä kokoonpano esiintyy?

 

[NIN]

Viestin lähetti ace
Olen kuulut että Kissin Ace Frehley soittaa pentatonisella asteikolla. Voisko joku muusikkomies/nainen kertoa mitä toi pentatoninen asteikko tarkoittaa? Tekeekö kitaristista paremman/huonomman?

Tekee miehestä bluesimman.. Pentatoninen asteikko on hyvin yleinen blues-kitaristien käyttämä perusasteikko, jonka ympärille sitten tekijämiehet improvisoivat kaikkea kivaa ja jännää. Se on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan tietty sävelkulku. Tuolta löydät lisää tietoa. http://www.uta.fi/mute/ast02.htm

Se ei ole siis mikään viritystapa tai soittotekniikka tai skitassa oleva jutska vaan yksi skaala, jonka ympärillä temmelletään.

Kitaran jumalia on useita. Tällä hetkellä arvostan minimalistisen soiton kuningasta, John Fruciantea. Harva pystyy soittamaan noin tyylillä soittaakseen niin vähän nuotteja.

Kaunein soolo on mielestäni Slashin pääsoolo Sweet Child O' Minessä (ennen sitä wah-wah -juttua)! Äijällä on/oli tyylitajua melodioitten suhteen.

 

[pest]

Kitaravirtuooseista en niin kovasti välitä, vaikka Dream Theater, Steve Vai, Extreme ym. on livenä tullut nähtyäkin. Kovimman vaikutuksen livenä on tehnyt Eddie Van Halen ja Eric Clapton.

Jos mennään kitaristien kakkosluokkaan eli rytmikitaran soittoon, niin Metallican James Hetfield on suvereeni päällikkö. Hetfieldin voimasoinnut pysäyttää kuulijan varmasti. Joku voi tietysti väittää ettei siihen paloa tarvita kun soittaa yksinkertaisia riffejä, mutta käyppä katsomassa 'Tallica livenä ja väitä jotain muuta.

 

[Lapanen]

Reijo Heiskanen

Viestin lähetti Sistis
Suomalaiset: Reijo Heiskanen Hassisen Koneen 'Rumat Sävelet'-levyllä.

Hyvä valinta. Puoliklassisia läpisävellettyjä sooloja hienoilla nyanssien- ja hillittömällä tyylitajulla. Tärkeintä kuitenkin että sopivat ja täydentävät kappaleita niin hienosti.

Soolot eivät siis ole mitään pakollisia sooloja, vaan oikeastaan omia erillisiä säkeistöjään levyn kappaleisiin.

Soolojen lisäksi riffipuoli on mainiosti hanskassa. Kehaisin Heiskaselle joskus hänen osuuttaan levyllä, ja mies totesi itsekin sen olevan 'hyvää vuosikertaa'.

Heiskasen osuuksista levyllä on 'Uhrisavua' ollut aina suosikkini.

 

[CMX]

Hmm, tässä on muutama hyvä: Bettencourt, Moore, Blackmore, Page, Fripp, Hyyrynen jne.. Onhan noita hyviä kitaristeja paljonkin.

 

[Cube]

-Adam Jones

-Jimi Hendrix
-Carlos Santana

 

[Mike]

Viestin lähetti pest
Jos mennään kitaristien kakkosluokkaan eli rytmikitaran soittoon, niin Metallican James Hetfield on suvereeni päällikkö. Hetfieldin voimasoinnut pysäyttää kuulijan varmasti. Joku voi tietysti väittää ettei siihen paloa tarvita kun soittaa yksinkertaisia riffejä, mutta käyppä katsomassa 'Tallica livenä ja väitä jotain muuta.

Totta.
Samaa kategoriaan kuuluu myöskin Malcolm Young, jota ilman koko AC/DC:tä ei voisi olla olemassakaan. Itse en erityisemmin pidä bändistäkään - ainakaan jälkeen Scottin - , mutta pakko kyllä ihailla Malcolmin komppausta.

Hetfield on kurko, mutta hänen ympärilläänkin on erittäin loistavia muusikoita.
Malcolm Young on puolestaan AC/DC:n sydän ja sielu ihan kirjaimellisesti.

 

[Oiva]

Setzer

Kitaran suurin ukko ylijumala. Tämä mies on osoitus siitä, miten nopeat sormet ovat vain väline toteuttaa jotain, mitä ajattelet. Mitään itseisarvoa nopeudella ja tekniikalla ei ole. Ajatus on aina tärkein ja kitaristi tarvitsee sellaisen tekniikan, jolla nuo ajatukset voi tuoda julki.

Tällä miehellä on ajatus ja siihen riittävä tekniikka. Usein mielipuoliset ja brassailevat lirutukset on kappaleista jätetty pois ja soitto perustuu tiukkaan "lyömiseen" tai roisiin soundiin. Ja tietysti se yksi "ääni", joka tekee Setzerin soitosta niin tunnistettavaa. Sitten, kun on liruttelun paikka, niin se tehdään hyvin, usein yllättävästi ja ronskilla otteella.

Sleepwalk biisistä Setzer on tehnyt kaksi versiota. Toisen Stray Catsin aikaan ja toisen Brian Setzer Orchestralla. Suosittelen kuuntelemaan. Tulkinta on hieno ja alkupuolella tuleva "lirutus" on osoitus myös Brianin näppäristä sormista.

Timo Tolkki saa minun puolestani haistaa, mitä haluaa.

P.S. Haluaisin myös mainita monipuolisen ja tyylikkään Jarmo Nikun, sekä virtuoosin Vesa-Matti Loirin takaa: Peter Lerche. Heitä ei kai kukaan ollut vielä huomioinut. Outoa.

 

[finnishninja]

Ja kumma muuten ettei kukaan ole maininnut Pekka Rechardtia! Erikoinen soundi Wigwamin aikoihin. Myös hänen soolonsa sopivat asiaan. Varsinkin Nucklear Night Club lätyllä ja myöhemmin Light Ages seedeellä.

Mitähän mahtaa mies touhuta tänä päivänä?

 

[mikkoz]

Viestin lähetti finnishninja
Ja kumma muuten ettei kukaan ole maininnut Pekka Rechardtia! Erikoinen soundi Wigwamin aikoihin. Myös hänen soolonsa sopivat asiaan. Varsinkin Nucklear Night Club lätyllä ja myöhemmin Light Ages seedeellä.

Mitähän mahtaa mies touhuta tänä päivänä?

Nucklear nightclubin soundi on mielestäni jonkinlainen Van Halenin ja Black Sabbathin risteytys. Vaikka levy oli aikaansa edellä, se ei silti jostain syystä uppoo muhun.

Pekka tekee muistaakseni levyä ja paluuta Wigwamin kansa.

edit:kirjaimet t & c ja

Linkki: http://members.surfeu.fi/mmerilai/wigwam/

 

[op777]

Viestin lähetti finnishninja


Tämä viesti kuuluu sarjaan hyviä vinkkejä! Millä nimellä tämä kokoonpano esiintyy?

Ihan Bozzio-Levin-Stevens nimellä. Muutama clippi on ainakin Tony Levinin sivuilla osoitteessa http://www.tonylevin.com/dangerouscuts.htm

Ekan levyn "Black light syndrome" hankin aikanaan treidaten jenkeistä, kun ei sitä täältä saanut, ja tokan "Situation dangerous" sain promona.
Arvostelussa annoin 10-, jossa miinus vain sen takia, että kolmannelle levylle pitäisi varmasti antaa sitten 11 :)

Täällä lisäksi yksi arvio kakkoslevystä + näyte:
http://www.cs.uu.nl/people/jur/reviews/situationdangerous.html

Suosittelen todella lämpimästi kaikille taidokkaasta musisoinnista kiinnostuneille ainakin noiden mp3:sten tsekkaamista.

Sivukysymyksenä, onko kukaan täällä kuullut Addition by subtraction-levyä? Scott McGill, Michael Manring ja Vic Stevens varustettuna Jordan Rudessilla.... kuulemma fuusiojazzin ja progemetallin täydellinen avioliitto, tiedä sitten :)

op777

 

[MokkaSiili]

Heitetään sitten mukaan Robert Johnson , oli aikanaan ihan kuningas , soittotekniikkaa ei kai vieläkään kukaan ole täysin pystynyt toistamaan.
Kotimaisena nousevana tähtenä Erik Valkama , oli mielenkiintoinen keikka Marzi Nymanin kassa , tosin Marzi lähinnä lauloi ja jutteli mukavia ja eilen Veeti Kallion seurassa Doorsia ja vastaavaa .
Toinen kotimainen , lähinnä kuitenkin iso lätäkön takana soitteleva , on Jartse Tuominen , ei kuitenkaan hirveästi räjäyttele ylikovia sooloja , enemmänkin hoitaa kokonaisuuden loistavasti.

kas , meinasi unohtua Elmore James , pullonpäämestari , aikoinaan.

 

[M10]

Tom Morello: Elävä legenda ja aikamme edelläkävijä.

 

[Oloneuvos]

Eric Clapton on suosikkini. Slow handin kitara on todella vaikuttava. Myös Mark Knopflerin musisointi Dire Straitsissa ansaitsee tulla huomioiduksi.

Finnishninjan listassa lienevät lähes kaikki pallon soittotaitoiset! ;)

 

[lejon]

Tähän on pakkoa sanoa: Sami Sirviö. (Kent)

 

[kipa]

En tiedä kuuluvatko seuraavat nimet parhaimpien kitaristien joukkoon,mutta ainakin lavaesiintyminen on/oli huippuluokkaa:

Jimi Hendrix
-Tähän ei varmaan hirveesti tarvi perusteluja,eiköhän kaikki tiedä miehen ja hänen tekonsa

Keith Richards
-Legendaarisen Rollareitten kitaristi ja eihän ne pojat sammaloidu sitten millään

Slash
-Aina lavalla todella "cool" äijä,joka oli minun mielestäni Guns n' Rosesin sielu

Ace Frehley
-KISSin lavashowt ovat aivan omaa luokkaansa,joissa myös Acella on oma roolinsa palavine kitaroineen jne.

Joe Perry
-Aerosmithin kitaristi,jolla oli oma tyylinsä jo 70-luvulla.Slash tyyliltään hieman samanlainen kuin 70-luvun Perry. :cool:

 

[polvipetteri]

EVH

Jos tämän jättää listastaan, ei tiedä kitaroinnista mitään. Itse asiassa, mitään listaa ei edes ole.

 

[cc_rider23]

kepittäjät

Jos suomalaisista pitää valita niin ehdottomasti Esa Pulliainen ja Ben Granefelt. Granefelt on etenkin live-kepittäjän mahtava!

Sitten ulkomaalaisista heittäisin Nils Lofgren, Richie Sambora ja sitte se häiskä joka skebattaa Conan O'Brien showsa Max Weinbergin bändissä...Jimmy Vivino.

Mutta kyllä noista yllämainituista NIls Lofgren vie pisteet himaan,
Perrkalen Bruce, kun ei tuo E Street Bandia Suomeen!!!!:mad:

 

[Phillyflu]

Viestin lähetti korkki


Joo, just tuossa äsken kuuntelin Extremeä... Pornograffitti on aivan loistava levy, mahtuu meikäläisen top kymppiin kevyesti. Tietääkö joku mitä Nunolle nykyisin kuuluu???

Nuno taitaa nykyisin vaikutta Queensrüchessa Chris De Garmon tilalla.

Se lista, luulenpa tietäväni kitaroinnista jotain vaikka tällaisen laitankin:

Kaksi eniten rock-musiikkia muuttanutta kitaristia:

Jimi Hendrix ja Ed Van Halen

Muita omia suosikkeja:

Jake E. Lee
Randy Rhoads RIP
Steve Vai (DLR aika)
Stevie Ray Vaughan RIP
David Gilmour
Ben Granfelt
Nuno Bettencourt
Slash

Omat kamat: Gibson Les Paul Standard cherry top, kaappi vaihtuu liian usein vastatakseni ja efekt(e)inä vanha kunnon Alesis Quadraverb

 

[Stonecold]

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että allekirjoitan Miken kommentin Malcolm Youngista täysin!

Tässä on noukittukin jo useita hienoja kitaristeja listalle, mutta se mikä tästä puuttuu kokonaan on näistä useimpien esikuvina toimineet blueskitaristit. Mielestäni heitä ei voi unohtaa puhuttaessa tämän soittimen taitajista ja on vähintäänkin kohtuullista tuoda heitä myös esille.

Robert Johnson oli ns. Delta-bluesin "isoja" nimiä ja on ollut suuri innoittaja nimenomaan akustisen bluesin ja slidekitaran saralla useimmille em. nimistä. Muita legendoja ovat mm. Muddy Waters, B.B. King, Alberg King, Howlin Wolf...vieläpä Bo Diddleykin on syytä mainita.

Sitten toisin esille muutamia muita nimiä, joita ei tainnut olla mainittu aiemmin.

Valkoista valkoisempi mies on Johnny Winter. Tämä albiino oli parhaimmillaan todella hurja mies, mutta kaikenlaiset tajuntaa laajentavat häiritsivät hänenkin tuotteliaisuuttansa...ehdottomasti kannattaa tutustua, mikäli tämä mies on outo nimi.

Rory Gallagher on hurja soittaja, joka ponnistaa myös blues-sävytteiseltä maaperältä, taitaa touhuta edelleenkin asiansa parissa, jopa aktiivisesti?

Jeff Healey on aika huikea soittaja ottaen huomioon hänen sokeutensa. Mies toi esille vähintäänkin yhtä vallankumouksellisen tavan soittaa, kuin itse Hendrix soittaessaan oikeakätisellä kitaralla vasemmalta. Healey soittaa kitaraansa sylissä, kuten kannelta, jolloin hän saa peukalonsa otelaudalle. Hyvin erikoinen tyyli, mikä luo omalaatuisen soundin hänen soitossaan.

Ehdottomasti Pete Townsend kuuluu niihin hemmoihin, jotka haluan tuoda esille. The Who on bändinäkin legendaarinen, mutta ilman Peten energisyyttä ja sointurikkautta ei olisi bändistä tullut koskaan sitä, mitä se nyt on. Tosin sama pätee tässä yhteydessä kaikkiin jäseniin (R.I.P John Entwistle)...

Jacksonvillen rautainen bändi Lynyrd Skynyrd on soinniltaan perustunut vahvoihin kitaristeihin, joita Gary Rossington edustaa vielä edelleenkin. Edesmennyt Steve Gaines oli bändin alkuaikoina kaveri, joka sai Rossingtonin kanssa luotua sitä sointia, mistä Skynyrd tänään tunnetaan. Nykyään bändissä on soittanut ex-Blackfoot Rickie Medlocke, joka jo Blackfootin aikoina soitti hurjasti. Aivan helvetin hyvä bändi, toivottavasti comeback olisi vielä mahdollinen!

Nojuu, tässähän näitä tulikin tutustumisen arvoisia kavereita, mikäli ne outoja lukijalle ovat.