Kissa ehdottomasti, tätä ei edes tarvitse hetkeäkään miettiä. Olen ollut aina enemmän tai vähemmän tekemisissä kyseisten luontokappaleiden kanssa ja mielestäni yleensä melko vieraittenkin kissojen kanssa tulen lyhyessä ajassa hyvin toimeen. Viimeeksi eilen yksi nuorehko hieman levoton tapaus kesyyntyi ja jäi syliini kehrätä purisemaan, se oli jokseenkin hellyyttävä tunne.
Pidän toki kyllä koiristakin, ei sillä, tai ainakin joistain yksilöistä. Mieluiten sellaisista, jotka ei joka hetki hypi päälle, nuole ja räksytä jatkuvasti. Sellaiset rauhattomat yksilöt hermostuttavat ja ärsyttävät myös ja edustavat kaikkea muuta kuin älykästä elämänmuotoa minulle, vaikka koirien älyä nyt sitten kehutaankin (myös täällä). Itse en koiraa mitenkään kovinkaan fiksuna olentona lopulta pidä muutenkaan, sillä temppujen tekeminen, toisen palvelijaksi alistuminen ja yleinen nöyristely ei välttämättä siis edusta minulle sitä älykkyyden maksimaalista huipentumaa. Toki koira voi olla se isäntäkin, mutta silloin on enemmänkin kyse omistajan omasta tyhmyydestä, että alistuu koiran komenneltavaksi. Yksilöitä joka tapauksessa, toiset fiksumpia kuin toiset, mutta en allekirjoita sitä, että kissat olisi tyhmempiä kuin koirat. Niiden yhteinen historia ihmisen kanssa on kuitenkin selkeästi lyhyempi ajanjakso ja lajina ne ovat tyystin erilainen saalistajatyyppinen olento verrattuna koiraan, kissa(eläimet) on monessa tapauksessa soveltunut selviytymään yksin, riippumattomana toisista.
Nimenomaan kissojen itsenäisyys ja salamyhkäisyys on se, mikä niissä viehättää.