Eli: ÄLÄ RYYPPÄÄ JOS OLET KIPEÄ! Sen sai tämä jätkä oppia kantapään kautta:
Abi-risteily oli tulossa, ja Turun fanimatka -reissu painoi vielä päälle. Turusta tuliaisina oli pienehkö yskä, kurkkukipu ja nuha, pikku vilustuminen siis. Lisäksi ääni oli hieman maassa. No, risteilyllehän oli pakko päästä vaikka molemmat jalat poikki. Ajattelin, että kun ei ole edes kuumetta, niin kyllä muutaman buranan voimalla jaksaa pari päivää riehua. Risteily sinänsä meni muutamaa ylilyöntiä lukuun ottamatta hienosti, mutta..
Himaan tullessa olo oli varsin paska, joten menin suoraan nukkumaan. Herätessä hikoilin kuin pieni sika, mutta silti oli jumalattoman kylmä, ja kuumettahan oli jo mukavat 39½ astetta. Voimat ehtyivät ihan nolliin, ja maitopurkin nostamiseen saa keskittyä ihan täysillä. Täysi limupullo on jo liikaa: puristusvoima ei riitä millään sen nostamiseen. Ääni pakeni täysin, ja vasta nyt saa jotain pihinää aikaan. Puheesta ei silti tule vielä mitään. Tässä on nyt vajaa viikko taisteltu, kuumetta ei juuri ole, mutta nielaistessa tuntuu kuin olisi vähintään biljardipallo kurkussa. Aina aivastettaessa tahi niistäessä alkaa veri lentämään nenästä ja kunnolla. Ei siis helppoa, kun flunssaisena tulee niistettyä ja aivasteltua vähän väliä. Kaupan päälle paino on laskenut vajaassa viikossa melkein 5 kiloa. Harvemmin on olo ollut yhtä tukala..
Aaah.. Oli ihan pakko tilittää jossain, kun Pekka Sauriin soittaminen ei äänen puutteen vuoksi onnistunut :D
Btw: Kiitos tosta Yölinja-linkistä.. Huikeeta tavaraa!
Ps. Juu, ja eihän sieltä laivalta ihan ilman loukkaantumisia sentään selvitty: Yritin fiksuna kaverina laskea portaiden välissä olevaa kaidetta alas. Lasi kädessä tietysti. Turvalleenhan siinä puuhassa lensi, lasi paskaksi ja lasinsiru sormeen. Uuuh kun teki (ja tekee vieläkin) hyvää..
Jumalan armahdusta odotellessa -Pihvi-
Abi-risteily oli tulossa, ja Turun fanimatka -reissu painoi vielä päälle. Turusta tuliaisina oli pienehkö yskä, kurkkukipu ja nuha, pikku vilustuminen siis. Lisäksi ääni oli hieman maassa. No, risteilyllehän oli pakko päästä vaikka molemmat jalat poikki. Ajattelin, että kun ei ole edes kuumetta, niin kyllä muutaman buranan voimalla jaksaa pari päivää riehua. Risteily sinänsä meni muutamaa ylilyöntiä lukuun ottamatta hienosti, mutta..
Himaan tullessa olo oli varsin paska, joten menin suoraan nukkumaan. Herätessä hikoilin kuin pieni sika, mutta silti oli jumalattoman kylmä, ja kuumettahan oli jo mukavat 39½ astetta. Voimat ehtyivät ihan nolliin, ja maitopurkin nostamiseen saa keskittyä ihan täysillä. Täysi limupullo on jo liikaa: puristusvoima ei riitä millään sen nostamiseen. Ääni pakeni täysin, ja vasta nyt saa jotain pihinää aikaan. Puheesta ei silti tule vielä mitään. Tässä on nyt vajaa viikko taisteltu, kuumetta ei juuri ole, mutta nielaistessa tuntuu kuin olisi vähintään biljardipallo kurkussa. Aina aivastettaessa tahi niistäessä alkaa veri lentämään nenästä ja kunnolla. Ei siis helppoa, kun flunssaisena tulee niistettyä ja aivasteltua vähän väliä. Kaupan päälle paino on laskenut vajaassa viikossa melkein 5 kiloa. Harvemmin on olo ollut yhtä tukala..
Aaah.. Oli ihan pakko tilittää jossain, kun Pekka Sauriin soittaminen ei äänen puutteen vuoksi onnistunut :D
Btw: Kiitos tosta Yölinja-linkistä.. Huikeeta tavaraa!
Ps. Juu, ja eihän sieltä laivalta ihan ilman loukkaantumisia sentään selvitty: Yritin fiksuna kaverina laskea portaiden välissä olevaa kaidetta alas. Lasi kädessä tietysti. Turvalleenhan siinä puuhassa lensi, lasi paskaksi ja lasinsiru sormeen. Uuuh kun teki (ja tekee vieläkin) hyvää..
Jumalan armahdusta odotellessa -Pihvi-