Sian jalka
...kuuluu meilläkin joulupöytään, mutta se on enempi vaimon ja lasten hommaa sen jalan järsiminen. Minähän kunnon fitness-ihmisenä syön kalkkunaa, toki kinkkukin on vähärasvaista mutta kuitenkin. Kalkkuna vain maistuu paremmalta. Ja jos kalkkuna tuntuu kuivalta, niin sitä voi hankkia myös mehevänä rullana, nam!
Joulun aikaan voisi tietenkin olla fatness-ihminen, mutta olen sen verran tiukkapipo tuon boodauksen kanssa. Ja jouluaattonahan meillä on jo traditiona käydä 5-8 salifrendin kanssa kolistelemassa rautaa joskus iltapäivästä ennen varsinaista sessiota. Ihan kiva fiilis rytyyttää penkiltä 100 kiloa ja katsella samalla ohikulkevia ihmisiä. Jouluna käyvät salilla vain friikit eli sairaimmat yksilöt. Se on kivaa se.
Muista jouluruoista maistuvat erilaiset kalat -paitsi maailman paskin ruoka eli lipeäkala- sekä hillosipulit, rosolli ja yleensäkin suolainen puoli.
Joulutortut luumutäytteellä ovat lähes eklottavinta mitä tiedän. Joulupuuro on ihan jees.
Sianjalka on osa jouluperinnettämme, minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka en itse syökään. Kun olin noin 4-v, faija kertoi joulupöydässä omasta mielestään huumorimielessä, että tämäkin possu vielä käveli kesällä iloisena ja nyt me syödään sen jalkaa. Jäi vähän ontto fiilis;)
Jouluna kannattaa muistaa myös kaksi ruokapöydän yleisohjetta: riittävästi snapanderia ja hyvää, mielellään itse tehtyä sinappia surutta kaiken ruoan kanssa.
Hyvää joulua jokaiselle, myös soijamiehelle. Rock.