Tavanomainen kierrättäminen on lähimaastossa tehty sen verran helpoksi, että ainakin jossain määrin taloudessamme kierrätetään. Peltiroinaa varten on oma astiansa, samoin lasiromua, jätepaperia ja kartonkia varten. Takassa poltetaan kaikki sinne käypä palava materiaali.
Mistään kierrätysoptimoinnista ei tapauksessamme voida puhua, sillä sekajätteeseen menee aika väljästi kaikenlaista tavaraa. Lähinnä jätteen määrää pitää seurata astiaa täytettäessä, koska jäteauto käy tyhjäämässä astian sopimuksen mukaan. Maksut menevät frekvenssin mukaan, joten turhan usein ei kannata käyttää jäteautoa paikalla, mutta pursuava jäteastia vituttaa vielä enemmän. Siksi jätekuormapiikkejä varten ok-talomme takapihalta löytyy pyörillä kulkeva kakkosastia.
Äänestyksen optiot viittasivat yksinomaan jätekierrätykseen. Aiheen voisi laventaa myös kirpputoreihin tms. Itse roudaan kirppikselle noin kerran vuodessa sekalaista nurkkiin jäänyttä roinaa, jolle taloudessamme ei ole käyttöä. Jengi maksaa noista ihmeen hyvin. Paradoksaalista on, että samoilta kirppiksiltä tulee ostettua itsekin tavaraa. Lähinnä nopeasti kuluvaa ja pieneksi käyvää vaatetta lapsille, leluja, harrastusvälineitä, kirjoja, sarjiksia, musaa ja sen sellaista. Ihan helvetin hienoja löytöjä sattuu joskus eteen, sellaista kamaa josta divarissa tai muussa erikoisliikkeessä joutuisi maksamaan moninkertaisia summia.