Varmasti jokainen muistaa parin(?) kesän takaisen tapauksen, kun Tommy Salo kieltäytyi kesällä Ruotsissa doping -testistä ja totesi olevansa NHL -sopimuksen alainen eli häntä ei saa testata eikä siinä ollut mitään tehtävissä: testi jäi tekemättä ja sillä hyvä. Välttämättä nimenomainen Salo ei aineita käytä, mutta kertonee pelin hengestä jotain. Toisaalta Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa kaikki ovat tasa-arvoisia, kun roinaa saa käyttää: ei voida tehdä "Norjia" eli pitää mitalitaistelussa välivuosi kuten Lahdessa ja käryttää hölmöt suomalaiset. Aineiden käyttö tapahtuu kontrolloidusti ja lääkärin valvonnassa ja aineet ovat huomattavasti turvallisempia kuin esim. itänaapuristamme hankitut mömmöt.
Olen jutellut aiheesta henkilön kanssa, joka todella tietää asiasta ja hän totesi esim. nandrolonin olevan erittäin turvallinen käyttää, mutta se näkyy elimistössä pitkään ja sen vuoksi joudutaan käyttämään terveydelle haitallisempia aineita, ettei kävisi kuten monelle futaajalle viime aikoina. Kaikki varmaankin muistavat myös käynnissä olevan oikeudenkäynnin Juventuksen lääkäreitä vastaan, todistajiksi (heitä ei syytetä, tuskin paljon siinä tapauksessa kertoisivatkaan) on haastettu mm. Ronaldo ja Zidane. Parin italialaisjoukkueen veriarvothan olivat muutama vuosi sitten epäilyttävän korkeat (mikä viittaa tietysti EPO:n käyttöön, veriarvoja voi sitten pudottaa tietysti esim. hemohesillä), joten kyllä doping on yleistä terävimmällä huipulla lähes joka lajissa, vaikka taito olisikin ratkaisevin ominaisuus. Tiukka pelitahti, matkustaminen, loukkaantumiset ja tietysti tolkuttomat rahat ja vaatimukset ovat sellainen yhdistelmä, että kroppa ei ihan pelkällä pastalla ja normaaleilla palautusjuomilla tokene noin vain. Ja lipsauttihan saksalainen futisvalmentaja Katrin Krabben käryn jälkeen Krabben valmentajan olevan idiootti, kun Krabbe meni jäämään kiinni klenbuterolista. Koutsi totesi haastatelussa loukkaantuneille pelaajille annettavan klenbuterolia, jolloin kuntoutusjakso lyhenee todella paljon aineen muuttaessa tehokkaasti rasvaa lihakseksi. Myöhemmin hän toki selitti sekoittaneensa asioita päässään ja muistaneen jotain väärin, mutta ei oikein uskottu. Taisi olla peräti Bayern Münchenin silloinen valmentaja, en muista nimeä mutta kohu oli melkoinen. Toni Schumacher totesi vain lakonisesti kertoneensa samat asiat kirjassaan jo aiemmin ja joutuneensa maanpakoon sen vuoksi.
NFL ilmoitti aloittavansa pelaajien testaamisen efedriinin käytön toteamiseksi. Kyseessä on lähinnä hyvä vitsi, piristeitä kun ei Suomessakaan harjoituskaudella testata kuin virallisissa kilpailutapahtumissa (esim. liiton järjestämät harjoitusottelut) ja doping-vihkosessa oikein kerrotaan, että efedriiniä sisältävien lääkkeiden varoaika ennen kilpailua on 4 vrk. Eli kyseessä on sellainen amerikkalainen kasvojenpesukampanja, jossa kaksinaismoralistisille aseenomistajille viestitetään, että aineita ei NFL:ssä käytetä. Ennen Salt Lake Cityn olympialaisia oli lehtijuttu siitä, miten olympiajoukkueeseen nimetyt pelaajat ovat testauksen alaisia nimityksestä lähtien ja kuinka heidän täytyy olla varovaisia, sillä esim. efedriini ja pseudoefedriini ovat siellä reseptivapaita lääkkeitä ja pelaajat käyttävät niitä hyvin yleisesti. Kyllä sitä lihastakin hankitaan kesällä kaurapuuroa vahvemmilla aineilla, vai mitä sanotte monien pelaajien leuasta ja melkoisen nopeasti kasvaneesta lihasmassasta NHL:ään menon jälkeen? Itse olen ainakin nykyään erittäin kyyninen enkä jaksa uskoa puhtaaseen urheiluun huipputasolla. Vai miksi sitten pitää olla testikiellot, jos kerran mitään ei käytetä? Olisi hyvä, jos joku (mieluiten useampi) valmentaja ja/tai lääkäri kertoisi asioiden oikean laidan. Voisi Lahden skandaalikin painua jo unholaan ja Kyrökin saada ihmisoikeutensa takaisin.