Bluesilla oli kaikki eväät ratkaista ottelu jo varsinaisella peliajalla, mutta umpisurkea viimeistely ja Väisäsen varmuus estivät sen. Jatkoajalla sama juttu. Varsinkin neljällä kolmea vastaan olisi pitänyt ratkaista. En käsittää miksi Bluespelaaja jäi ylivoimalla kulmaan ihmettelemään syötettyään pakeille. Tätä tapahtui jatkuvasti. Olisi se nyt voinut vaikka luistella maalin editse liikkuvana maskina tms. Samalla kaanien kärkikarvaajan olisi pitänyt hieman laskea ja pakeille olisi tullut tilaa. Nyt pelattiin 3 vs. 3 + Blues-pelaaja kulmassa. Maalintekosektorilla oli kolme vastustajaa ja yksi oma. Eipä ihme, ettei irtokiekkoja voitettu. Tästä iso miinus valmennukselle. Aikalisänkin olisi tietysti voinut käyttää siinä ylivoimalla, kun nähtiin, että kaikki irtokiekot jäävät vastustajille. Kaksi tolppalaukausta ja neljä läpiajoa ilman maalin maalia taas kertovat pelaajien kädettömyydestä.
Rankkuskaba olikin sitten jo selvää kauraa. Yksilötaidoiltaa joukkueet olivat suunnilleen samalla viivalla paitsi maalivahtien osalta. Väisänen vei Korhosta miten tahtoi. 1. rankkarissa Korhonen ei ehtinyt reagoida harhautukseen ollenkaan ennen kun kiekko oli maalissa. Korhonen oli paska jokaisessa näkemässäni ottelussa. Siihen ei kuitenkaan hävitty.
Miettinen oli ilmeisesti väsynyt tänään. Pelicansin maali oli seurausta katastrofaalisesta virheestä oman maalin vieressä ja illan kruunasi kaksi jäähyä.
Kaikki kunnia Pelicansille ja onneksi olkoon. Hienosti pelasivat omaa peliänsä ja voittivat ansaitun mestaruuden.