Kyllähän espoolainen junioritoiminta ennen Bluesia on aika lapsen kengissä. Valmennus on mitä sattuu, kun jonkun penkkiurheilijaisä ottaa vetovastuun ja toteuttaa omia unelmiaan poikansa kautta. Harjoittelun laatu on se missä on eniten parannettavaa.
Mielestäni tuo pohjolaleiri on aika relevantti mittari. Ajatusleikkinä voisi olettaa, että Bluesin C-junnuihin tulee keskimäärin heikompaa materiaalia kuin vaikkapa Jokerien ja HIFK:n vastaaviin. A-ikäisinä ollaan kuitenkin suunnilleen samalla tasolla, jos otetaan vähän pitemmän ajan otanta. Bluesissa siis kehitytään keskimäärin enemmän kuin naapurissa C:stä A:han. Mikä tulos voisi olla, jos kasvattajaseurat pystyisivät puskemaan putkeen parempaa materiaalia?
Yksi melkoisen helppo tapa nostaa pelaajien taitotasoa ennen Blues-putkea olisi järjestää nuoremmalle C:lle ja vanhemmalle D:lle ammattivalmentajien (luistelu-, mv- ja tekniikkavalmentajat erikseen) vetämiä treenejä. Loppukesästä homma voisi lähteä siitä, että tämä ammattilainen vetää yhdet tai kahdet treenit jokaiselle joukkuelle ikäluokkaa kohden. Mukana on tietysti kunkin joukkueen oma vamentaja joka voi "ottaa opikseen". Kun kaikki joukkueet on käyty läpi alkaa samalla vuorolla vapaaehtoinen jää. Mukaan otetaan vaikkapa 20+2 sälliä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen esim. Bluesin sivuilla. Kaikki, valmentajat mukaan lukien, saisivat vähän apuja tekemiseen ja sen jälkeen innokkaille on tarjolla se yksi ylimääräinen jäävuoro.
Tämä järjestely vaatisi sen, että kasvattajaseurat eivät jäitä tietyille ikäluokille tiettyinä päivinä. "D:llä ei ole treenejä keskiviikkoisin ja C:llä tiistaisin". Bluesin osalta tämä vaatisi satsauksia kahden (!) ylimääräisen jäävuoron hankkimiseksi per viikko. Junioriorganisaatiosta löytyy (toivonmukaan) jo maalivahti-, luistelu- ja tekniikkavalmentaja.
Ohhoh, aika tyly kommentti tuli kyllä valmennuksen tasosta. Onko sinulla jotain erityistä perustetta arvioida tilanteen olevan tämänkaltainen? Ihan vaan faktana mainittakoon, että junnuseurojen valmennustyössä ja muissa taustajoukoissa on mukana suorastaan mahtava läjä entisiä huippupelureita. En ala edes luettelemaan nimiä mutta lista on todella pitkä. Ja kyllä, usean poika kyllä pelaa joukkueessa mukana mutta silti väitän, etteivät nämä pelurit -eivätkä kyllä muutkaan valmentajat- toteuta mitään omaa uneelmaansa.
Näkisin tilanteen junioireiden kehittymisestä kokolailla toisin. Ensinnäkin on mielestäni hyvä asia, ettei Espoossa kilpailuteta junnuja aivan vereslihalle heti alusta pitäen. Niin kuin pääsääntöisesti kahdessa naapuriseurassamme tehdään. Jää paukkuja harjoitteluun myöhempään ikään, jolloin paukkuja pitää vielä olla jäljellä.
Toisekseen, nimenomaan Bluesin C-junnuissa ymmärtääkseni valmennusvastuu on vaihtunut tiuhaan tahtiin. Voisiko kuitenkin tässäkin olla yksi selitys C-junnujen menestymättömyyteen. Jos pelaaja on alustettu hyvin mutta ei vielä imetty liian kuiviin junnuvuosina, voi olla vain positiivinen asia, ettei C:ssä heti tulekaan menestystä. Tulee sitten myöhemmin ja se voi olla merkki vain hyvin toteutetusta juniorivalmennuksesta!
Tuon ammativalmentajien suhteen menetellään juuri mainitsemallasi tavalla. Jo -98 ikäluokalle on vedetty näitä luisteluvalmennustreenejä viime syksynä, joten toiminta aloitetaan paljon aikaisemmin, kuin itse toivoit.
Nuo vapaaehtoiset jäät taas ovat melkeinpä yksi yhteen Bluesin järjestämille ns. tehojäille.
Ja nuo mainitsemasi erikoisvalmentajatkin junnuorganisaatioista jo löytyvät, joten mielestäni kritiikki joltain osin kaikuu tyhjyyttään.
Ei silti, ettei toimintaa saisi ja pitäisi katsoa kriittisestikin mutta pysyn edelleen väitteessäni, että homma on nykyään paremmalla mallilla kuin lähikilpailijoilla.
