Sihvosella on oma hauska tyylinsä, eikä sitä kannata liian tosissaan ottaa. Erityisen hauskaksi nää tekee se kivenkova usko, että aikansa elänyt Meidän Peli nähdään ainoana oikeana tapana pelata jääkiekkoa.
Maailma muuttuu ja peli kehittyy. Yllä olevassa nimenomaan se, että Sihvonen näkee yhden tavan pelata niin ylivoimaisena, että vain se kelpaa. Kuitenkin ihan ympäri maailmaa nimenomaan nopeampi reagointipeli ja nopeat suunnanmuutokset on se trendi, mikä oli 10-15 vuotta sitten jotain ihan muuta.
Sen sijaan kiinnittäisin edelleen huomiota siihen, että pelitavasta riippumatta pitäisi päästä "pelin päälle" ja pystyä pelaamaan niin, että se kuluttaa vastustajaa enemmän kuin itseä. Siitä oli KalPa-ottelussa jo hyviä väläyksiä, mutta se vaatii toistoja ja toistoja vielä, että saadaan viisikko yhtenäisemmäksi. Kuitenkin nyt oli selkeästi vähemmän puhdasta juoksemista ja keskityttiin paremmin hakemaan itse aloitteita kuin joissain muissa peleissä on tehty.
Myös pitkät poikkisyötöt ylöspäin vastustaja katkoo vielä liian kovalla prosentilla, mikä johtaa vaaralliseen vastahyökkäykseen omiin. En nyt pysty sanomaan, onko niissä ongelmana ajoitus vai suoraan huono pelivalinta hetkessä, mutta onnistuessaan taas nuo repii minkä tahansa puolustuksen epätasapainoon. Jos kuitenkin on ajoitusongelma, se hioutuu kyllä. Ja ajoitukseen kuuluu myös se, että pitkän poikkikentän syötön sijaan on myös toinen mahdollinen peliä eteenpäin vievä syöttösuunta tarjolla - jos ei ole, silloin kiekollinen on lähes aina pakotettu huonoon ratkaisuun (joko liian vaikeaan/riskiseen yritykseen, pysäyttämään hyökkäyksen tai luopumaan suosiolla kiekosta).
Kyllä tämä koko ajan kehittyy.