Siis eilen Jukureita vastaanhan peliin tultiin sisään todella hyvin. Avausmaali nyt menee myös Jukurien veskarin piikkiin, mutta se ei muuta sitä, että siinä oli tekemisen meininkiä ja sitä tappajan vaistoa, mitä haluankin nähdä. Jukurit oli ihan kaikilla mittareilla täysi vastaantulija eikä näyttänyt edes vähää Liigatason joukkueelta.
Toisen maalin jälkeen taas tämä fokus lähti väärään suuntaan, kun lähdettiin leikkimään. Ensimmäisellä erätauolla jo puhuttiin, että se ei näyttänyt hyvältä, kun homma meni ihan neppailuksi ja hienojen kikkojen yrittämiseksi.
Toiseen erään taas tultiin liian tyytyväisinä ja se työnteko unohtui. Taas kerran vähän luultiin, että peli voitetaan vaan pelailemalla se pois. Tässä sarjassa se ei vaan riitä. Tämän kauden isoin asia, johon on pisteitä hukattu.
Ja se on oikeasti pirun vaikea kääntää tuota takaisin, kun sen fokuksen antaa käsistä. Silloin se menee taas pakottamiseen ja pelkäämiseen. Tätä on nyt opeteltu runkosarja, mutta voisi kohta olettaa, että ne opit alkaa näkyäkin jossain. Se vaan näyttää tyhmältä, kun sama virhe toistuu säännöllisesti. Se näkyi siinäkin, että peliä ei naulattu sillä tappamisen meiningillä tyhjiin, vaikka paikkoja siihen oli useampiakin.
Kausi on nyt siinä vaiheessa, että näitä ei enää voi selitellä enempää. Nyt on pakko oikeasti näyttää, että oppimisjakso on loppu ja se päättökoe edessä.