Mielestäni hyvä pelisilmä/peliäly voi OSIN olla perittyä. Kaksi yhtä älykästä, yhtä kovin harjoittelevaa ja yhtä paljon pelaavaa pelaajaa eivät välttämättä omaa yhtä hyvää pelisilmää. Myös oma kiinnostus ja tavoitteet vaikuttavat ominaisuuksien kehittymiseen. Motorisesti lahjakas ja nuoruusvuosinaan taitava jääkiekkoilija voi jäädä 4-ketjun jyräksi, jollei tavoitteita ole asetettu tarpeeksi korkealle.
Bostonin ghetossa kasvanut narkkarin poika voi olla parempi jääkiekkoilija kuin 500 neliön palatsissa varttunut ydinfyysikon poika, miksi? Oma kiinnostus, halu ja harjoittelu näyttävät tuovan tulosta. Keskimäärin kova jääkiekkoilija tulee nykyään ns. keskitason perheestä. Ympäristötekijöitä ja geenejä ei voi sulkea pois.
Mainittujen lahjakkuuksien jälkeläisten menestys palloilulajeissa osittain vahvistavat tätä käsitystä. Kuitenkaan Raipe Helmisen tai Jari Kurrin lapsista ei välttämättä tule koskaan maailmantähtiä jääkiekossa, jos kiinnostusta lajia kohtaan ei riitä.
Puheet siitä, että kaikilla olisi syntyessään samat kortit millä pelata, ovat kyllä melkoista kakkapuhetta. Kova harjoittelu on kuitenkin kaikkein tärkein asia, kai perustelemattakin selvää?
Snakster, mielipiteeseesi ei voi kuin yhtyä. Jääkiekon supertähtien "harrastakaa mahdollisimman monipuolisesti palloilulajeja" -neuvo ei ole pelkkää sananhelinää. Nuorin Ruutu ja Teemu Selänne ovat mitä parhaimpia esimerkkejä tuon tien kävijöistä. Pikku-Rudi pelasi paljon futista aikanaan, Selänne taas muun muassa tennistä. Jalkapallo oli erittäin pitkään paljon tärkeämpi laji Tuomolle kuin jääkiekko. Valitsi kuitenkin jääkiekon, mitähän, jos olisi valinnut toisin? Voisiko olla futiksessa yhtä lähellä Suomen terävintä huippua? Valinnan osuttua jääkiekkoon on pakko sanoa tähän väliin, että ei ollenkaan hullumpi valinta - T. Ruutu on tänään maailman parhaita jääkiekkoilijoita. Jari Kurrikin oli lahjakas futiksen pelaaja. Muistaakseni joku huippujääkiekkoilija sanoi olleensa nuoruusiässään maajoukkuetasoa jalkapallossa, mutta valitsi kuitenkin jääkiekon. Yllättävän moni jääkiekkoilija on taitava jalkapallossa. Esimerkkejä on todella paljon, jos mainitaan SM-liigan ulkomaalaispelaajistakin muutamia, niin Marek Zidlicky ja Vladimir Machulda ovat kuuleman mukaan melkoisia velhoja myös futiksen kanssa. Sami Salon lyöntilaukauksen voimaan on vaikuttanut ahkera tenniksen pelaaminen. Kosketus kiekkoon lyöntilaukauksessa on aika paljonkin samankaltainen kuin kosketus palloon tennislyönnissä.
Keskiverto jalkapalloilija+jääkiekkoilija -nuoresta voi siis tulla parempi kuin nuorena lahjakkaasta ihmisestä, joka keskittää kaiken voimansa pelkästään jääkiekkoon?
Miksi esimerkiksi Sami Heleniuksesta ei koskaan tullut siniviivalta maaleja paukuttelevaa offensiivista pakkia? En väitä, ettei vielä voisi toki tulla..
Miksi Pasi Nielikäinen ei enää ole maajoukkuetasoa, vaikka oli sitä 18-vuotiaana kirkkaasti?
Mitä eroja Steve ja Paul Kariyalla on niin paljon, ettei ensinmainittu ole kyennyt samanlaiseen läpimurtoon NHL:ssä kuin jälkimmäinen? Ensimmäinen on right ja toinen left, ensimmäinen joitakin senttejä lyhyempi, mutta mitä muuta? Johtuuko siitä, että Paulilla on voinut olla eri idoli kuin Stevella?
Palloilun monipuolinen harrastaminen voi siis parantaa samalla kaikkien lajien hallintaa, muutenkin kuin peruskunnon osalta?
Voidaan ilmeisesti laskea helposti yhteen kaavalla: Oma kiinnostus, halu, tahto+Ympäristö (ympäristön kannustus)+geenit+harjoittelu+muiden antama esimerkki+aktiivinen pallopelien pelaaminen=tähtipelaaja.
Mielipiteitä?
Bostonin ghetossa kasvanut narkkarin poika voi olla parempi jääkiekkoilija kuin 500 neliön palatsissa varttunut ydinfyysikon poika, miksi? Oma kiinnostus, halu ja harjoittelu näyttävät tuovan tulosta. Keskimäärin kova jääkiekkoilija tulee nykyään ns. keskitason perheestä. Ympäristötekijöitä ja geenejä ei voi sulkea pois.
Mainittujen lahjakkuuksien jälkeläisten menestys palloilulajeissa osittain vahvistavat tätä käsitystä. Kuitenkaan Raipe Helmisen tai Jari Kurrin lapsista ei välttämättä tule koskaan maailmantähtiä jääkiekossa, jos kiinnostusta lajia kohtaan ei riitä.
Puheet siitä, että kaikilla olisi syntyessään samat kortit millä pelata, ovat kyllä melkoista kakkapuhetta. Kova harjoittelu on kuitenkin kaikkein tärkein asia, kai perustelemattakin selvää?
Snakster, mielipiteeseesi ei voi kuin yhtyä. Jääkiekon supertähtien "harrastakaa mahdollisimman monipuolisesti palloilulajeja" -neuvo ei ole pelkkää sananhelinää. Nuorin Ruutu ja Teemu Selänne ovat mitä parhaimpia esimerkkejä tuon tien kävijöistä. Pikku-Rudi pelasi paljon futista aikanaan, Selänne taas muun muassa tennistä. Jalkapallo oli erittäin pitkään paljon tärkeämpi laji Tuomolle kuin jääkiekko. Valitsi kuitenkin jääkiekon, mitähän, jos olisi valinnut toisin? Voisiko olla futiksessa yhtä lähellä Suomen terävintä huippua? Valinnan osuttua jääkiekkoon on pakko sanoa tähän väliin, että ei ollenkaan hullumpi valinta - T. Ruutu on tänään maailman parhaita jääkiekkoilijoita. Jari Kurrikin oli lahjakas futiksen pelaaja. Muistaakseni joku huippujääkiekkoilija sanoi olleensa nuoruusiässään maajoukkuetasoa jalkapallossa, mutta valitsi kuitenkin jääkiekon. Yllättävän moni jääkiekkoilija on taitava jalkapallossa. Esimerkkejä on todella paljon, jos mainitaan SM-liigan ulkomaalaispelaajistakin muutamia, niin Marek Zidlicky ja Vladimir Machulda ovat kuuleman mukaan melkoisia velhoja myös futiksen kanssa. Sami Salon lyöntilaukauksen voimaan on vaikuttanut ahkera tenniksen pelaaminen. Kosketus kiekkoon lyöntilaukauksessa on aika paljonkin samankaltainen kuin kosketus palloon tennislyönnissä.
Keskiverto jalkapalloilija+jääkiekkoilija -nuoresta voi siis tulla parempi kuin nuorena lahjakkaasta ihmisestä, joka keskittää kaiken voimansa pelkästään jääkiekkoon?
Miksi esimerkiksi Sami Heleniuksesta ei koskaan tullut siniviivalta maaleja paukuttelevaa offensiivista pakkia? En väitä, ettei vielä voisi toki tulla..
Miksi Pasi Nielikäinen ei enää ole maajoukkuetasoa, vaikka oli sitä 18-vuotiaana kirkkaasti?
Mitä eroja Steve ja Paul Kariyalla on niin paljon, ettei ensinmainittu ole kyennyt samanlaiseen läpimurtoon NHL:ssä kuin jälkimmäinen? Ensimmäinen on right ja toinen left, ensimmäinen joitakin senttejä lyhyempi, mutta mitä muuta? Johtuuko siitä, että Paulilla on voinut olla eri idoli kuin Stevella?
Palloilun monipuolinen harrastaminen voi siis parantaa samalla kaikkien lajien hallintaa, muutenkin kuin peruskunnon osalta?
Voidaan ilmeisesti laskea helposti yhteen kaavalla: Oma kiinnostus, halu, tahto+Ympäristö (ympäristön kannustus)+geenit+harjoittelu+muiden antama esimerkki+aktiivinen pallopelien pelaaminen=tähtipelaaja.
Mielipiteitä?