Kamuni Albert Einstein kertoi jälleen hieman ennen saunakaljakorin tyhjentymistä lemppariaiheestaan; ajan, paikan ja avaruuden didaktaatiosta, kun minä olisin halunnut puhua siitä, että pitääkö naisilla nännien välttämättä olla keskellä rintaa. Tylsä kaveri, mutta on se joskus välillä oikeassakin.
Toisaalta tuo normatiivinen aikakäsite on minustakin hieman kömpelö, sillä tietyillä hetkillä, tietyissä paikoissa aika todellakin käyttäytyy eri tavoilla.
Mietippäs itse, kuinka aika kuluu perjantai-iltapäivän budjetti- tai projektipalaverissa. Ajatus maanis-deskriptiivisesti lepertelevän, ylipainoisen toimitusjohtajan manboobseista silkkirintsikoissa tai yritys saada kolme darts-tikkaa osumaan vastapäisen nytkähtelevän talouspäällikköttären hikiseen otsaan jaksaa kiinnostaa vain hetken. Aikaa on kulunut jälleen melkein kokonainen minuutti.
Kuinka aika kuluu sitten myöhemmin illan aikana sporttibaarin tiskillä maaten tai tissibaarissa, joissa sopivia ärsykkeitä on enemmän kuin tarpeeksi? Suurta keskittymistä osoittaa eri suuntiin katsovat silmät, sillä kiinnostavia tv-skriinejä tai niitä tankotanssijattarien nännitupsuja on enemmän ahmittavaksi kuin aika antaa periksi. Aika sukeltaa mustaan aukkoon hämmästyttävän nopeasti, kuin lounaalla syödyt katkaravut pieninä kappaleina pisuaarin viemärin ahnaaseen kitaan. Aika on nopeutunut moninkertaiseksi, koska pian muistan vain kuinka takin ojentamista seuraa takin ojentaminen ja porttikiellolla uhkaaminen.
Ulkotiloissa aika jälleen hidastuu. Osoitan kiintymystäni taksikyltille, jota halaan kaksin käsin ja jolle kerron anagrammeja ilmaisusta ”Schwarzschildin säteily”. Kylmemmissä lämpötiloissa tai taksijonossa ei aika tai mikään muukaan liiku. Jotain liikkuu kumminkin, sillä jonotuksen aikana tunnen kuinka lapsivedet valuvat reisiä ja sääriä pitkin jo kolmannen kerran tämän illan aikana ja kuinka kylmä tuuli onnittelee minua saavutuksestani.
Tapahtumahorisontti tavoittaa puhdistamista kaipaavan etuterassin tervetuloa -maton etureunan. Uskon, että tällä kertaa vaimon herättäminen kannattaa. Hän varmasti ilahtuu fysiikan jo homehtuneiden peruskäsitteiden oikaisemisesta, ajan toisen muuttujan löytämisestä ja että tulen synnyttämään meille kolmannen lapsen. Jotenkin uskon, että se on poika.