Useful Idiot otti koivun vierestä kitaransa, taputti maata vierellään ja minun istuutuessani hänen viereensä, hän alkoi soittaa Titanicin sävelmää. Kysyi onko se elokuva minunkin suosikki. Vastan myöntävästi. Kilpailimme hetken aikaa kumpi on katsonut sen useammin, mutta keskenkaiken siinä heiluessa kätemme koskettivat toisiaan. Pysähdyimme ja hiljennyimme. Taivas oli vetänyt yön verhon päälleen ja vain kuikan huuto taivaalta kertoi maailmassa olevan muitakin kuin me kaksi. Hänen katseensa oli utelias ja viisas, minua lempeä ja kannustava. Tunsin pehmoisen kosketuksen pyllyssäni. Kiljaisin ja sanoin häntä hassuksi. Kysyin, voisiko hän hipsuttamisen sijaan antaa kunnolla pyllylleni piiskaa ja hän suostui. Ääneni oli kuin temmeltävän uroskarhun urjahduksia, kun pakaroistani tehtiin taikinaa.