Välillä mietin miksi kaikki on niin vaikeaa ja miksi väsyn niin helposti. Koti, kissa, kolaus, työ ja toverit... Minä yritin niin paljon ja väsyin taas liikaa. Mies otti ohjia ja hankki meille kyliltä auraajan. Kissankin olisi valmis laittamaan pois jos en jaksa. On taas ollut päiviä jolloin kaikkein mieluiten olisin vain nukkunut ja ollut ihan hiljaa. Tuntuu että monet asiat meni ohitse enkä edes tajunnut. Kissa, rakas likkamme on ollut lohtuna, niin lähellä. Olen pitänyt hänestä hyvää huolta, en usko että kukaan sitä kiistää. Mies, rakas, ilman häntä en selviäisi. Hän on yrittänyt piristää minua ettei olisi paha olla. Mutta ei minun ole oikeastaan paha olla vaan väsyttää.
Olen taas ollut sairauslomalla... Tämän ja viime viikon, ensi viikolla yritän taas töihin. En jaksa olla enää väsynyt... Uusi kissa, lumityöt, työ ja muutama muu asia oli taas minulle liikaa ja väsyin. En tiedä miksi muut jaksaa vaan ja minä väsyn niin helposti. Pidän työstäni ja pelkään että menetän sen kun en ole aina läsnä. Tiedän että osaan asiani. En tiedä miksi väsyn niin helposti kun on monia asioita vireillä, palloja ilmassa. Pallot vaan tippuu lattialle ja katson niitä ja tuntuu etten välitä. Kyllä minä välitän, tuntuu pahalta etten saa niitä kaikkia enää ilmaan ja annan olla... Miksi edes yrittää kun kaikki putoaa taas kerran. Kyllä tämä taas tästä selkenee... Kiitos, Anteeksi ja Hyvää Yötä!
