finnishninja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Gunnilse IF
Toimitus kirjoitti:Jatkoajan toimitus tervehtii ilolla, että myös länsinaapurissa asuvat lukijamme ovat jälleen astetta tyytyväisempiä NHL-raportointiimme.
Terveisin,
Juha Hiitelä
päätoimittaja
Juu, hiljaa hyvä tulee:-)
Mutta nyt kun kerran ollaan aiheessa ja leijoniakin hurjemmassa vauhdissa, niin haluaisin sanoa vielä muutaman sanan tästä, sillä aihe - kuten varmasti jo panitte merkille - on aika lähellä sydäntäni ja voisin kirjoittaa tästä paljon, sillä olen tekemisissä tällaisten asioiden kanssa lähes päivittäin jo työni puolesta. Mutta yritetään nyt pysyä aihessa kuitenkin sen verran, että voidaan yhdistää se jotenkin Jatkoaikaan.
Kysymyshän on asian- tai asioiden esittelytekniikasta. Muistan kun sain tähän opastusta ensimmäisen kerran, joskus vuonna viisi. Meitä oli 20, jotka osallistuivat koulutukseen sillä kertaa. Ensimmäisellä viikolla jokainen sai tehtäväkseen esitellä jotain vuorollaan. Saimme kukin oman tehtävän ja illan aikaa valmistautua. Minun tehtäväni oli selvittää kaikille, miten täyttää veikkauskuponki. Hih! Ajattelin, tämän selvitän helposti, alta aikayksikön. Otin kotona kopion veikkauskupongista ja aloin sitten esittelemään sitä terävänä koulutukseen osallistuville, seuraavana päivänä.
Minulle oli selvinnyt jo edellisenä iltana, että kuponkiin sisältyikin yllättävän paljon tavaraa, kun sitä alkoi purkamaan. Nimi, osoite, osallisuuko jokeri-arvontaan – mikä se jokeri-arvonta on jne. Sitten oli vuorossa 1x2 ja niiden selvitys. Lähtökohtana oli tietenkin se, ettei kukaan ollut koskaan kuullutkaan mikä on veikkauskuponki.
Noh, selvitin kunnialla kotiottelun ykkösen ja tasapelikin meni hyvin perille, mutta kakkonen… joku kuuntelijoista kysyi yllättäen: "Kuule mikä se sellainen on kun vieras-ottelu"?
Prrrkle… eikö joku muka tiedä mikä on vieras-ottelu??
Mutta näinhän se on – kun aletaan esittelemään jotain asiaa, niin silloin täytyy todellakin ottaa huomioon, että joku ei ole ehkä kuullut koskaan puhuttavan jostain asiasta, joka on kaikille muille päivänselvä ja luonnollinen juttu.
Näin myös täällä Jatkoajassa. Jääkiekkotermit ovat lähes jokaisen hallussa, täydellisesti, mutta tasaisin välein löytyy aina joku, joka ei ole ehkä kuullut jokaisesta termistä. Varsinkin kun aletaan heittelemään näitä epävirallisia sellaisia tiskille, kuten esim. juuri edellä mainittu, keskustelun aikaan saanut luukkuvahti, laituri, Konna, Sonja, pleijari… Käyttäjien slangia suurimmaksi osaksi, mutta lehdessä, tai verkkojulkaisussa tämä esiintyy joskus arvoituksensa, joka sotii hyviä tapoja vastaan.
Noh, Jatkoaika on iloisten amatöörien miehittämä ja tekstikin on joskus sen mukaan. Ja tällä amatööripohjalla, perusteena, saa tietenkin paljon anteeksi.
Se ei tosin estä esittämästä asioita ammattimiehen (naisen) tavoin, sillä olen joskus ollut lukevinani, että se mikä Jatkoajassa tehdään, pyritään tekemään kunnolla...
Joka tapauksessa, mielenkiintoisia juttuja, nämä ja ne.
Edit. oikaisin pari väärin kirjoittamaani kohtaa.
Viimeksi muokattu: