Pistin huolestuneena merkille, että varsinkin Morrisonin luistin on painanut viime aikoina pahemman kerran. Lappeenrannan ja Helsingin otteluissa alkukauden liikkeestä oli jäljellä enää murto-osa, eikä luistin tahtonut liikkua muutamaa etukarvaustilannetta lukuun ottamatta...joissa näissäkin hän jäi pahasti kaverista jälkeen. Tahdolla ja ennen kaikkea mailatekniikalla syntyy maaleja tasaiseen tahtiin, mutta riittäkö se jatkossa?
Petruzalekin jalat kyllä liikkuvat edelleenkin, mutta energia tuppaa ohjautumaan epäolennaiseen ja tuottamattomaan kikkailuun. Johtuisikohan nuo muutamat ylilyönnit (taklauksissa) turhautumisesta ketjukavereiden liikkeen hitauteen vai onko kyse vain yliyrittämisestä? Kannattaisiko Petruzalekia kuitenkin kokeilla Tuomaisen ja Nabbin kanssa? Oli miten oli, tuntuu että muutama maali voisi pelastaa tilanteen ja suunnata pelin taas oikeille urille. Toivotaan, että ne maalit tulevat jo perjantaina.
Cookin loukkaantuminen taisi tulla hyvään rakoon (jos näin julmasti voi sanoa). Varsinkin Helsingissä hänen peruspelinsä näytti palanneen suoraviivaisemmaksi, jolloin "turha" riskinotto ei tuota Kovasmaisia kiekonmenetyksiä. Keep up the good work!
McLean puolestaan näyttäisi vain parantavan suoritustaan ja on todellinen puolustavan sentterin roolimalli. Miten hemmetissä tuon aloitusprosentin vain saisi paremmaksi?