Koska asia näyttää olevan suosituin Lukkoon tai oikeastaan Jukka Rautakorpeen liittyvä puheenaihe risteilevissä ketjuissa, niin lienee syytä avata sille oma ketjunsa. Tänne voivat myös muut raportoida havainnoistaan. Aloitan omilla havainnoillani.
Otsikon mukaisesti asiaa on vaikea todeta käytännössä, ainakaan Rautakorven Lukon ensimmäisissä peleissä. Käyn hieman läpi Porin ottelua, koska odotetusti oli mielenkiintoisinta kuulla sen ottelun jälkeen tulleet purkaukset tai tässä tapauksessa parahdukset. Pohdin myös lopuksi, mikä on todella muuttunut Lukon pelissä kahden ensimmäisen ottelun perusteella.
Henkilöpalvonnan sijasta henkilövihaa?
Oli odotettavaa, että Rautakorven persoonaan ladatut antipatiat laukeavat erityisesti voitetun ottelun jälkeen. Voittajalla on aina vihollisia ja Rautakorpi ehti kerätä myös muita kuin ystäviä Tapparassa. Rautakorven Tappara oli isokokoinen ja jatkuvasti iholla pelaava joukkue. Useat näkevät itse pelejä näkemättä Rautakorven menneisyydessä Lukon tulevaisuuden. Hämmästyttävä määrä erityisesti Ilves-faneja on jostain yllättävästä syystä tullut kommentoimaan Lukkoa, heh.
Kahdessa ensimmäisessä ottelussa Lukko ei ole merkittävästi lisännyt tai vähentänyt kahvaustaan. Suosittelen siis ohittamaan kahvaukseen liittyvän provosoinnin toistaiseksi tyynesti tai jos se on tunnelatauksen takia mahdotonta, niin vastaamaan samalla tasolla. Se näyttää olevan valittu linja Jatkoajassa.
Ehkä kyseessä on taas yksi muodostumisvaiheessa oleva Jatkoajan myytti, joka vahvistaa vain itse itseään. Rautakorven joukkue kahvaa aina. Mieshän on saanut oppinsa Jyväskylästä ja ”Jyppihän kahvaa aina”, kuten Mosabackan ansiokkaassa ketjussa vahvistusilluusiosta todetaan. Näistä varmaan voisi alkaa kerätä uutta kansanperinnettä.
Torstaista, 0-5 siis
Pikkuveljen, siis nuoremman seuran, lyöminen kotonaan 0-5 oli tietysti nöyryyttävää porilaisille. En osaisi edes kuvitella, miltä tuntuisi, jos Ässät olisivat tehneet Raumalla saman tuollaisilla murskaavilla luvuilla. Todella kovat luvut Lukko löi tiskiin. Teurastus.
Siinä mielessä ymmärrän miksi muutamalla Ässäfanilla on todella paha olo. Silti tällaiset ylilyönnit kuin ”J. Rautakorpi, pelin tappaja Jumalan armosta” ketjut pitäisi sulkea ja avaajalle antaa pelikielto. Valehtelu ja rienaus on rumaa. Jotta jääviydestä ei jäisi epäselvyyttä, niin katsotaanpa esimerkiksi, mitä fanaattinen Ässäkannattaja Harri Laiho kirjoitti Jatkoajan otteluraportissaan:
”Sen sijaan ei voi sanoa, että Lukko olisi kahvannut mitenkään normaalia enempää.
Suurempia johtopäätöksiä pelityylin muutoksesta ei toisaalta voida vetää ennen kuin nähdään raumalaisten pelitapa kotikaukalossakin. Nyt nähty tyyli kun ei lopulta juurikaan poikennut esim. siitä mitä Lukko esitti Porissa kauden avauskierroksella.”
Asian voi vahvistaa myös muilla edes etäisesti objektiivisilla Ässäfaneilla, joita löytyi nopealla silmäilyllä myös Ässät-Lukko ketjusta. Sitten löytyi tämä ”kahva-perkele-jukka ryhmä”, joka vaikutti suurelta osalta siltä ettei edes ollut paikalla.
Neuvon kaikkia asiasta kiinnostuneita väittelyn haluisia väittelemään asiasta vaikkapa Harri Laihon kanssa, jos asiassa todella on jotain epäselvää.
Porissa oli torstaina varsin mukava kiekkoilta. Se oli viihdyttävää Lukon hallintaa. Toisin kuin esimerkiksi edelliset 2-0 ja 0-1 ottelut, jotka Lukko pelasi ennen maaottelutaukoa. Ehkä liiallisen yksipuolisuutensa takia ymmärrän mikseivät Ässäkannattajat viihtyneet. Peleissä on aina aika huono tunnelma, jos vierailija vie selkeästi peliä. Tunnelma alkoi olla huono jo 0-2 luvuissa.
Loppulukemat olisivat toki voineet olla myös pienemmät. Mutta yhtälailla ne olisivat voineet olla rumemmat, huolimatta yhdestä karkeasta virheestään, Langkow otti muutaman nätin kopin. Vehanen oli kuitenkin torstaina selvästi parempi maalivahti, torjuen Ässien kaikki vedot.
Hieman odotin 0-6 ”jeu blanc – lumierä” lukuja taululle. Ne olisivat olleet vielä nautittavammat. Tähtinen olisi voinut vaikka kruunata luvut kypärätempulla.
Ässät näyttää nyt lauantain jälkeen olevan entistä selvemmin matkalla kohti oikeaa sarjasijoitustaan aivan kuten Lukkokin torstain jälkeen.
Ensivaikutelmia Rautakorven taktiikasta
Kummatkin Lukon ottelut Rautakorven alaisuudessa ovat olleet huomattavasti parempia pelejä kuin, mitä olisin odottanut Lehkosen alaisuudessa vastaavissa paikoissa. Asetelma on toisaalta täysin paineeton. Ennen maaottelutaukoa pelattujen otteluiden jälkeen olisi ollut vaikeata päästä enää huonompiin suorituksiin. Muutoksia tai vahvistuksia olisi myös Lehkonen voinut koittaa aikoinaan.
Lukko on pelannut Rautakorven aikana hieman kurinalaisemmin nimenomaan omassa päässään. Pienillä asioilla saa aikaan isoja muutoksia. Oikeastaan suurin taktinen muutos koskee nimenomaan tapaa, jolla omalla kenttäpuoliskolla pelataan tarkkaan viisikkona ja kovaa. Vaihdot näyttävät olevan aavistuksen lyhyempiä kahdessa ensimmäisessä pelissä.
Karvausta on muutettu järkevämmäksi, mutta se nostettiin esimerkiksi HPK:tä vastaan jopa Lehkosenkin ajamaa ylemmäs. Tappioasemassa pitääkin pelata rohkeasti. Pelaajan ei kuitenkaan pidä pelata itseään ulos pelistä ryntäilemällä, tätä tarkoittaa viisikkopelaaminen. Edelleen Ässiä vastaan kaksikin miestä hoiti karvausta. Oikeastaan ottelun voiton avaimet löytyvät nimenomaan Lukon luokkaa paremmasta liikkeestä ja varmasta oman pään pelistä. Niin Ässät kuin HPK sai myös omat paikkansa, HPK käytti omansa, Ässät eivät. Kaikki hallissa olleet kyllä näkivät kumpi joukkueista luisteli torstaina enemmän.
Lehkosen ajama tyyli johti myös usein kiekon turhaan luovutukseen lyömällä se vain toiveikkaasti vastustajan päähän. Tämä on asia, jonka toivoisin jäävän kokonaan pois Lukon pelistä. Näin ei välttämättä tule käymään Rautakorvenkaan aikana kokonaan. Pelaajien erittäin korkea taitotaso ajaa väistämättä siihen ettei vastahyökkäyspaikkaa voi antaa kiekkoa menettämällä keskialueella. Silti vain kiekon sutiminen summittaisesti eteenpäin on lähes yhtä hölmöä. Ehkä Rautakorpi saa tähän muutoksen.
Pelin rakentamisessa on myös selkeä ero. Erityisesti hyökkäykseen lähdöt ovat luokkaa terävämpiä. Hyökkäyksen päätökset onnistuivat osittain juuri tuon räväkän lähdön ansiosta torstaina hyvin esimerkiksi toinen maali.
Näiden lisäksi kysymys on henkisistä asioista, joissa on ilmiselvästi tapahtunut suuri muutos. Valmentajan vaihdon energia on torstain perusteella saatu käännettyä voimaksi, sellaiseksi voimaksi jollainen se parhaimmillaan voi olla. Tämä ei suinkaan ole itsestään selvyys tai onnistu kaikilta valmentajilta, vaikka kyseessä oli vasta ensimmäinen voitto.
Puheet näiden kahden ottelun perusteella kahvakiekosta johtuvat yksiselitteisesti jostain muusta kuin kaukalossa nähdystä.
Ehkä lisää valoa syksyn harmauteen
Tältä kaudelta voi ehkä sittenkin odottaa jotain. Tosin Lukon asetelma sarjataulukossa on edelleen huono ja tie kevääseen pitkä. Joukkueella on jo ennen kautta todettua potentiaalia ja nyt myös mestarivalmentaja. Joukkue tulee myös vielä muuttumaan, joten mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea vielä tapahtuukaan.
Oikeastaan mitä vain voi tapahtua, jos työnteko jatkuu torstaina nähdyllä tasolla.
W
Otsikon mukaisesti asiaa on vaikea todeta käytännössä, ainakaan Rautakorven Lukon ensimmäisissä peleissä. Käyn hieman läpi Porin ottelua, koska odotetusti oli mielenkiintoisinta kuulla sen ottelun jälkeen tulleet purkaukset tai tässä tapauksessa parahdukset. Pohdin myös lopuksi, mikä on todella muuttunut Lukon pelissä kahden ensimmäisen ottelun perusteella.
Henkilöpalvonnan sijasta henkilövihaa?
Oli odotettavaa, että Rautakorven persoonaan ladatut antipatiat laukeavat erityisesti voitetun ottelun jälkeen. Voittajalla on aina vihollisia ja Rautakorpi ehti kerätä myös muita kuin ystäviä Tapparassa. Rautakorven Tappara oli isokokoinen ja jatkuvasti iholla pelaava joukkue. Useat näkevät itse pelejä näkemättä Rautakorven menneisyydessä Lukon tulevaisuuden. Hämmästyttävä määrä erityisesti Ilves-faneja on jostain yllättävästä syystä tullut kommentoimaan Lukkoa, heh.
Kahdessa ensimmäisessä ottelussa Lukko ei ole merkittävästi lisännyt tai vähentänyt kahvaustaan. Suosittelen siis ohittamaan kahvaukseen liittyvän provosoinnin toistaiseksi tyynesti tai jos se on tunnelatauksen takia mahdotonta, niin vastaamaan samalla tasolla. Se näyttää olevan valittu linja Jatkoajassa.
Ehkä kyseessä on taas yksi muodostumisvaiheessa oleva Jatkoajan myytti, joka vahvistaa vain itse itseään. Rautakorven joukkue kahvaa aina. Mieshän on saanut oppinsa Jyväskylästä ja ”Jyppihän kahvaa aina”, kuten Mosabackan ansiokkaassa ketjussa vahvistusilluusiosta todetaan. Näistä varmaan voisi alkaa kerätä uutta kansanperinnettä.
Torstaista, 0-5 siis
Pikkuveljen, siis nuoremman seuran, lyöminen kotonaan 0-5 oli tietysti nöyryyttävää porilaisille. En osaisi edes kuvitella, miltä tuntuisi, jos Ässät olisivat tehneet Raumalla saman tuollaisilla murskaavilla luvuilla. Todella kovat luvut Lukko löi tiskiin. Teurastus.
Siinä mielessä ymmärrän miksi muutamalla Ässäfanilla on todella paha olo. Silti tällaiset ylilyönnit kuin ”J. Rautakorpi, pelin tappaja Jumalan armosta” ketjut pitäisi sulkea ja avaajalle antaa pelikielto. Valehtelu ja rienaus on rumaa. Jotta jääviydestä ei jäisi epäselvyyttä, niin katsotaanpa esimerkiksi, mitä fanaattinen Ässäkannattaja Harri Laiho kirjoitti Jatkoajan otteluraportissaan:
”Sen sijaan ei voi sanoa, että Lukko olisi kahvannut mitenkään normaalia enempää.
Suurempia johtopäätöksiä pelityylin muutoksesta ei toisaalta voida vetää ennen kuin nähdään raumalaisten pelitapa kotikaukalossakin. Nyt nähty tyyli kun ei lopulta juurikaan poikennut esim. siitä mitä Lukko esitti Porissa kauden avauskierroksella.”
Asian voi vahvistaa myös muilla edes etäisesti objektiivisilla Ässäfaneilla, joita löytyi nopealla silmäilyllä myös Ässät-Lukko ketjusta. Sitten löytyi tämä ”kahva-perkele-jukka ryhmä”, joka vaikutti suurelta osalta siltä ettei edes ollut paikalla.
Neuvon kaikkia asiasta kiinnostuneita väittelyn haluisia väittelemään asiasta vaikkapa Harri Laihon kanssa, jos asiassa todella on jotain epäselvää.
Porissa oli torstaina varsin mukava kiekkoilta. Se oli viihdyttävää Lukon hallintaa. Toisin kuin esimerkiksi edelliset 2-0 ja 0-1 ottelut, jotka Lukko pelasi ennen maaottelutaukoa. Ehkä liiallisen yksipuolisuutensa takia ymmärrän mikseivät Ässäkannattajat viihtyneet. Peleissä on aina aika huono tunnelma, jos vierailija vie selkeästi peliä. Tunnelma alkoi olla huono jo 0-2 luvuissa.
Loppulukemat olisivat toki voineet olla myös pienemmät. Mutta yhtälailla ne olisivat voineet olla rumemmat, huolimatta yhdestä karkeasta virheestään, Langkow otti muutaman nätin kopin. Vehanen oli kuitenkin torstaina selvästi parempi maalivahti, torjuen Ässien kaikki vedot.
Hieman odotin 0-6 ”jeu blanc – lumierä” lukuja taululle. Ne olisivat olleet vielä nautittavammat. Tähtinen olisi voinut vaikka kruunata luvut kypärätempulla.
Ässät näyttää nyt lauantain jälkeen olevan entistä selvemmin matkalla kohti oikeaa sarjasijoitustaan aivan kuten Lukkokin torstain jälkeen.
Ensivaikutelmia Rautakorven taktiikasta
Kummatkin Lukon ottelut Rautakorven alaisuudessa ovat olleet huomattavasti parempia pelejä kuin, mitä olisin odottanut Lehkosen alaisuudessa vastaavissa paikoissa. Asetelma on toisaalta täysin paineeton. Ennen maaottelutaukoa pelattujen otteluiden jälkeen olisi ollut vaikeata päästä enää huonompiin suorituksiin. Muutoksia tai vahvistuksia olisi myös Lehkonen voinut koittaa aikoinaan.
Lukko on pelannut Rautakorven aikana hieman kurinalaisemmin nimenomaan omassa päässään. Pienillä asioilla saa aikaan isoja muutoksia. Oikeastaan suurin taktinen muutos koskee nimenomaan tapaa, jolla omalla kenttäpuoliskolla pelataan tarkkaan viisikkona ja kovaa. Vaihdot näyttävät olevan aavistuksen lyhyempiä kahdessa ensimmäisessä pelissä.
Karvausta on muutettu järkevämmäksi, mutta se nostettiin esimerkiksi HPK:tä vastaan jopa Lehkosenkin ajamaa ylemmäs. Tappioasemassa pitääkin pelata rohkeasti. Pelaajan ei kuitenkaan pidä pelata itseään ulos pelistä ryntäilemällä, tätä tarkoittaa viisikkopelaaminen. Edelleen Ässiä vastaan kaksikin miestä hoiti karvausta. Oikeastaan ottelun voiton avaimet löytyvät nimenomaan Lukon luokkaa paremmasta liikkeestä ja varmasta oman pään pelistä. Niin Ässät kuin HPK sai myös omat paikkansa, HPK käytti omansa, Ässät eivät. Kaikki hallissa olleet kyllä näkivät kumpi joukkueista luisteli torstaina enemmän.
Lehkosen ajama tyyli johti myös usein kiekon turhaan luovutukseen lyömällä se vain toiveikkaasti vastustajan päähän. Tämä on asia, jonka toivoisin jäävän kokonaan pois Lukon pelistä. Näin ei välttämättä tule käymään Rautakorvenkaan aikana kokonaan. Pelaajien erittäin korkea taitotaso ajaa väistämättä siihen ettei vastahyökkäyspaikkaa voi antaa kiekkoa menettämällä keskialueella. Silti vain kiekon sutiminen summittaisesti eteenpäin on lähes yhtä hölmöä. Ehkä Rautakorpi saa tähän muutoksen.
Pelin rakentamisessa on myös selkeä ero. Erityisesti hyökkäykseen lähdöt ovat luokkaa terävämpiä. Hyökkäyksen päätökset onnistuivat osittain juuri tuon räväkän lähdön ansiosta torstaina hyvin esimerkiksi toinen maali.
Näiden lisäksi kysymys on henkisistä asioista, joissa on ilmiselvästi tapahtunut suuri muutos. Valmentajan vaihdon energia on torstain perusteella saatu käännettyä voimaksi, sellaiseksi voimaksi jollainen se parhaimmillaan voi olla. Tämä ei suinkaan ole itsestään selvyys tai onnistu kaikilta valmentajilta, vaikka kyseessä oli vasta ensimmäinen voitto.
Puheet näiden kahden ottelun perusteella kahvakiekosta johtuvat yksiselitteisesti jostain muusta kuin kaukalossa nähdystä.
Ehkä lisää valoa syksyn harmauteen
Tältä kaudelta voi ehkä sittenkin odottaa jotain. Tosin Lukon asetelma sarjataulukossa on edelleen huono ja tie kevääseen pitkä. Joukkueella on jo ennen kautta todettua potentiaalia ja nyt myös mestarivalmentaja. Joukkue tulee myös vielä muuttumaan, joten mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea vielä tapahtuukaan.
Oikeastaan mitä vain voi tapahtua, jos työnteko jatkuu torstaina nähdyllä tasolla.
W
Viimeksi muokattu: