Harvemmin tulee festarin sisällä jonoteltua johonkin lavalle, mutta nyt "viihdyin" 30 minuuttia 360-stagen edustalla päästäkseni katsomaan Horace Andy & Dub Asante Band ft. Matic Horns-kokoonpanoa. Noh, odottelu kannatti ja viimeiset puoli tuntia ihan siinä pyöreän lavan etureunassa tuli nautittua reggae-soundeista. Eli sellainen rookie-moka, jos haluat pallostagelle, niin mene jo edellisen esiintyjän aikaan. Berliiniläinen elektronisen musiikin yhtye Moderat oli kova, kuten myös ensimmäistä kertaa näkemäni Maustetytöt. Skriineille heijastettu Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö-elokuva toi hienon mausteen (he he) keikkaan. Ennen Bluria päälavalla esiintynyt mikä lie huippu biisinkirjoittaja, indiesuuruus oli tylsyyden huippu ja karulla tavalla osoitti mikä noissa hipsterien suosikeissa välillä mättää, täydellinen karisman ja särmän puute. Blur itsessään, tai "blur" oli juuri niin kova kun oltiin kehuttu. En minäkään ollut mikään tuotantonsa suurin tuntija ennakkoon, mutta hieno tunnelma oli koko konsertin ajan ja toki ne hittibiisit saivat yleisön pähkinöiksi. Soundit olivat selkeät ainakin niillä lavoilla, missä pääsin käymään ja miellyttävällä volumella artistit taidettaan tarjoilivat.
Sunnuntai ei tainnut ihan olla loppuunmyyty, joten yleisöä oli juuri sopivasti. Plussaa vessojen määrästä ja ylipäätään siitä, että palvelut pelasivat jouhevasti ja mihinkään ei tarvinnut sen kummemmin jonottaa. Nyt on pari vuotta menty su-lipulla, mutta kyllä tuonne varmaan ensi kerralla pitää koittaa osallistua useampanakin päivänä. Festivaalialue oli todella laaja ja mietin vain, että mihinköhän Helsingin alueella tuollainen määrä lavoja, palveluita ja ihmisiä mahtuu jatkossa. Noh, tästä on varmaan jo Flow-organisaatiolla tieto.