En tiedä, että kiinnostaako ketään lukea näitä, mutta oli nämä arviot toisella koneella valmiina, niin laitan ne nyt näin jälkikäteen.
Los Angeles Kings
Hyökkäys: Kaksi ensimmäistä hyökkäysvitjaa erinomaisesti rakennettu ja varsinkin sentteristö on vahva. Kolmonen myös potentiaalinen pisteiden muodossa, jolloin niin suurta painetta ei kahta ensimmäistä kohtaan ole. Nelonen on myös sellaisessa muodossa, josta itse tykkään; uhrautuvaa, energistä ja vastustajaa ärsyttävää peliä. Ei oikeastaan sen suurempia heikkouksia.
Puolustus: Hyvin rakennetut parit ja muutama johtava puolustaja. Garrisonin taso ykkösparissa hieman mietityttää, mutta muuten erinomainen kuusikko. Hainsey on yleistä luuloa parempi puolustaja.
Maalivahdit: Varlamov hyvä ykkönen, johon joukkue voi luottaa ja Giguere riittävä kakkonen pelaamaan ne tarvittavat pelit.
Calgary Flames
Hyökkäys: Kärkiketjuissa on huomioitu hyvin voimahyökkääjän tarve taitopelaajien rinnalla. Crosby jo itsessään sen verran kova sentterivalinta, että kakkonen hoituu myös Jokisella. Kolmosessa hyviä, urallaan nousussa olevia nuoria hyökkääjiä, joiden varaan on hyvä myös laskea. Nelonen muuten asiallinen, mutta onko Latendresse sopiva tähän rooliin?
Puolustus: Sopivasti fyysistä osastoa höystettynä kiekollisilla puolustajilla. Zidlicky ei ole enää samassa vireessä, kuin oli nuoruuden vuosinaan, joten riittääkö vire vielä täyttämään saappaat hyökkäyspäässä?
Maalivahdit: Lehtonen on hyvä molari ja pystyy kyllä kannattelemaan joukkuetta heikoimpienkin vaiheiden yli. Khudobin pätevä kakkonen, joka saattaa yllättää positiivisesti.
Boston Bruins
Hyökkäys: Derek Roy on taitava, mutta onko riittävä SC-voittajan ykkössentteriksi? Mason Raymond myös kysymysmerkki kakkosessa, löytääkö vielä sen seuraavan vaihteen? Muuten tuloskenttien laiturit ovat kovaa tasoa ja tulevat tekemään kovaa jälkeä kauden aikana. Kolmonen on hyvä kahdensuunnan hyökkäysketju, jolta voidaan odottaa myös pisteitä. Umberger tuurailee tarvittaessa ylempänä. Nelosessa hyvää kokonaisuutta ja myös tappeluvoimaa Konopkan muodossa. Tosin pelaako Upshall enemmän pelejä, kuin istuu sairastuvalla...
Puolustus: Shea Weber kirkkaimpana tähtenä. Muuten sitten kiekollista ja fyysistä perusvarmaa kokonaisuutta.
Maalivahdit: Bäckström on kausi kaudelta hyytynyt, mutta vieläkö riittäisi pysymään hyvällä tasolla... Hedberg ihan ok ratkaisu kakkosen paikalle.
Dallas Stars
Hyökkäys: Tavares, loistava valinta ykkössentteriksi! Tuloskenttien laiturit ovat hieman hyytyneet kukin osaltaan, mutta hoitanevat oman roolinsa suht hyvin. Kolmonen mielenkiintoinen rakennelma ja voi olla ihan toimiva kokonaisuus. Kiekollinen puoli ei tosin tule kauheasti loistamaan. Nelosessa sitten fyysistä osaamista ja hyvää puolustamista. Boyd Gordon hyvä haku.
Puolustus: Vanhat kiekolliset sotaratsut höystettynä Seabrookilla otettu hoitamaan joukkueen kiekollista puolta. Ns. yhden-kahden kauden puolustus, mutta tässä tilanteessa se riittää.
Maalivahdit: Tuukka Rask ei esittelyjä kaipaa. Loistava ykkönen, joka tulee viemään joukkuetta vaikka yksinään eteenpäin. Enroth myös pätevä tuurailija, johon ei homma tule kaatumaan.
Nashville Predators
Hyökkäys: Slovenian ihme johtamassa kantrikaupungin ylpeyttä. Conacherilta vaadittaisiin vielä pientä tasonnostoa, jotta ykkönen voisi olla alati vaarallinen kokonaisuus. Steve Ott kakkosessa nosti vähän kysymysmerkkejä esiin, kuitenkin ideaali kolmosen sentterinä. Laiturit tosin paikkaavat tätä, mutta riittääkö silti? Kolmosessa mielenkiintoinen ryhmitys, joka voi parhaimpina päivinään olla hyökkäyspäässä tuhoisa, mutta vastaavasti ero huonoon päivään voi olla melko suuri. Shawn Thornton, kyllä!
Puolustus: Timonen opastamassa nuorta Hamiltonia. Burns siirretty takaisin puolustamaan ja Alzner siinä sitten katsomassa yli-innokkaan "hyökkääjän" perään. Kolmosparissa on ainakin fyysisyyttä, joten oma maalinedusta pysynee turvattuna.
Maalivahdit: Pekka Rinne kelpaisi varmasti minkä tahansa joukkueen maalitolppien väliin. Ja jos Jose Theodore pelasi Floridassa ykkösenäkin, niin eiköhän kakkosvahdin pesti suju ihan hyvällä tasolla.
Columbus Blue Jackets
Hyökkäys: Loukkaantumisherkkä Horton ykkösessä on aina pienoinen riskitekijä. Ja kun pelityyli ei ole enää entisenlainen, niin joukkueelta puuttuu sellainen puhdas voimahyökkääjä kärkiketjuista. Kolmonen on muuten hyvä muodostelma ja potentiaalinen pisteidenkin muodossa, mutta se vaatii Johanssenilta tasonnostoa. Muuten Zuccarello menee hukkaan. Nelosessa Orr hoitaa kurinpalautuksen ja Perreault tuo hieman taitoa.
Puolustus: Todella vahva puolustus ja tästä homma ei ainakaan jää kiinni.
Maalivahdit: Brodeur nyt rullaa tasaisesti vuodesta toiseen, mutta kyllähän se on jo ollut nähtävissä, että taso laskee pikkuhiljaa. Mitä pidemmälle kausi menee, niin sitä enemmän olisin huolestunut tästä osiosta. Greiss ei ole se kaveri, joka tarvittaessa pystyy ottamaan ohjat.
Detroit Red Wings
Hyökkäys: Stewart ei ole ykkösketjun tasoa huippujoukkueessa. Sentteristö on hyvällä tasolla ja jokainen kolmesta pystyy tuuraamaan toistensa paikoilla. Hyökkäys on kaikin puolin ihan hyvä kokonaisuus, mutta jokin siitä puuttuu. Ryder, Brouwer, ja Hodgson ovat kaikki luotettavia pistenikkareita, mutta eivät kuitenkaan sellaisia, jotka yksin ratkaisisivat pelejä.
Puolustus: Keith Yandle on joukkueen selkeä ykköspakki ja kiekollinen moottori. Brewer vastaa Polakin kanssa kovuudesta ja oman pään hoitamisesta. Puolustuksessa on paljon kiekollista potentiaalia, mutta näiltä nuorilta vaadittaisiin vielä hieman lisää, jotta hyökkäykseen saataisiin laajempaa avustusta.
Maalivahdit: Luongo on hyvä maalivahti, vaikka tässä onkin ollut kaikenlaista sekoilua ympärillä. Mrazek tosiaan pelasi hyvän kauden ja toiminee valintana kakkosvahdiksi.
Winnipeg Jets
Hyökkäys: Ykkönen on hyvä; Moulson pystyy taitavien ketjukavereiden kanssa loistavaan suoritukseen. Kakkosessa Muellerin tarvisi löytää vuosien takainen vire, jottei olisi taakkana ketjukavereilleen. Kolmosessa Nielsen on oikeammassa roolissaan ja kokonaisuutena ko. kenttä pystynee pelaamaan tasapainoista peliä. Nelonen aiheutti itselläni pientä hämmennystä, sillä Burmistrov ei ole ideaali sentteri tuohon hommaan.
Puolustus: Streit johtavana puolustajana ja White tukee siinä taustalla, mutta kakkospari on hieman kysymysmerkkejä täynnä; Whitneyn käyrä on laskeva, eikä Reddenkään ihmeitä ole pystynyt enää esittämään. Kolmosparissa on yllätysmomenttia nousta korkealle tasolle.
Maalivahdit: Bobrovsky on hyvä lukko joukkueen takana. Ja se myös vaatinee sitä, että joutuu pelaamaan suurimman osan peleistä, sillä Justin Peters ei ole mikään maailman varmin tuuraaja.
Chicago Blackhawks
Hyökkäys: Hyvä ykkönen, jossa roolitukset ovat erinomaisesti kohdillaan. Kakkoskentässä taasen pistää miettimään, että mikä on Brieren anti runkosarjan osalta ja onko Glencrossista hoitamaan se ketjun maalinteko? Kolmosessa Laichilla on suuri vastuu saada pojat pelaamaan tasollaan ja nostamaan sitä. Kassian on vähän siinä ja siinä, että riittääkö taso tällaiseen rooliin. Nelosessa alivoimaspesialisti Frolik, jonka nappaamisesta noin myöhään plussaa.
Puolustus: Kronwall joukkueen pakistossa luo aina pelotetta vastustajalle. Kun tämän jälkeen puolustuksen kärki kiekollisessa pelissä tulee Johnny Oduyan myodossa, niin siinä on hieman liikaa muuttujia, jotta saataisiin hyökkäyspelote riittäväksi.
Maalivahdit: Elliott ei ole vielä pystynyt pitämään virettänsä useampaa kautta putkeen ja Markström on vasta NHL-uransa alkutaipaleella, niin hieman se jättää epävarmuutta ilmoille.
Phoenix Coyotes
Hyökkäys: Dany se vain hidastuu, mutta on silti maalin edessä kovan luokan tekijä. Ykkönen on toimiva ja hoitanee päätyön maalinteosta, mutta sen jälkeen onkin sitten mielenkiintoista. Olli Jokinen kakkossentterinä laidoillaan Selänne ja Gagne. Selänne ei ole enää omimmillaan tasakentällisen ja Jokinen ei tätä pysty paikkaamaan. Sitten Gagne... niin, sopiiko hitaaseen ketjuun miten hyvin? Kolmonen on aika hyvä; Bouchard on parhaimpina päivinään erinomainen (mutta loukkaantumiset verottaneet peliä), Kostitsyn taitava ja pystyy hyviin yksilösuorituksiin (mutta on asennepelaaja ja tasonvaihtelu suurta) ja Antropov yhä edelleen potentiaalinen tuloskenttien sentteri (mutta taso alkanut laskea). Chipchura hyvä valinta nelosen keskelle ja Ben Eager mainio veto sekoittamaan vastustajan pakkaa.
Puolustus: Tämä ykköspari olisi joskus mielenkiintoista nähdä yhdessä NHL:ssä. Voisi meinaan olla aika toimiva, kun saadaan Campbellille vähän parempaa varmistajaa vierelle. Kakkospari nojaa pitkälti Pitkäsen suorituksiin, sillä Kaberle on vaikeuksissa omassa päässä. Gill parinaan Bergeron... vähän kuin pelaisi venäläistä rulettia.
Maalivahdit: Crawford on todistanut jo useaan kertaan pystyvänsä kannattelemaan joukkuettaan. Tämän lisäksi, kun kakkosena häärää se Pittsburghin parempi puolisko, niin maalivahtipeli on erinomaisessa mallissa.