Kesän 2009 festarit

[mendieta]

Eikö ne pissaus-matet auta? Oli kova hitti festareilla n. viisi vuotta sitten. Tai ainakin niitä markkinoitiin isoon ääneen. Ainahan voi toki päästellä housuun. Sillä saa jossain piireissä respectiä.

 

[soros]

Kohta puolin pitää vääntäytyä Korsoon. The National ja Korso on yhtälö, jonka ei nopeasti tunnu oikealta. En kuitenkaan valita. Saatanan hieno bändi. Toivottavasti vettä ei tulisi kaatamalla. Yleisöryntäystä ei kuulemma nähdä ja oluenkin voi saada kivuttomasti. Olen muuten lomalla, hik.

Festarikeikat on tietysti festarikeikkoja mutta hiukan jäi jotenkin lyhyenoloiseksi tuo keikka, toki hyvällä meiningillä vetivät kaikki biisit, keikan lopettanut mr november tuli ainakin tunteella. Vanhempaa matskua ois toivonut ehkä enemmän, nyt oli kovin vahvasti edustettuna vielä viimeisin studiolevy boxer. Mielestäni lisäksi laulajan ääni kuulosti jotenkin liiankin hallitsevalta ja terävältä/töksähtelevältä...

settilista (noin suurinpiirtein):

start a war
mistaken for strangers
brainy
secret meeting
baby we'll be fine
slow show
squalor victoria
abel
all the wine
apartment story
uusi biisi
fake empire
mr november

 

[Jardaanos]

Lawatanssit 14.8.-16.8

Blockfestillä hyvän näköistä settiä, mutta valinta osuu kohdallani Puumalan pistohiekalla järjestettäviin Lawatansseihin. Musiikki raikaa ympäri vuorokauden ja esiintyjälistalta löytyy ehdoton suosikkini Laineen Kasperi. Jodarokillakin kiireinen viikonloppu, kun perjantaina Jontin kanssa ja lauantaina Kemmuruna paikalla.

Konepuolelta mainitsen Salakavalan ja Texas Faggotin. Ainoat jotka tunnistan, mutta luulen siinä olevan kovia sanoja silläkin saralla, jos voi vetää johtopäätöksen tuosta räpäti-puolen listasta johon en oikeasti kaipaa kuin Asaa ja Steeniä.

Lomakin kun sattuu alkamaan samaan aikaan niin sinne siis.
Artistit ja aikataulut: http://www.lawatanssit.com/musiikki.html

 

[Hank]

Paljonkos Wackenin liput kustansi tänä vuonna?

Perus tonnin..lipun osuus sen 120,all inclusive versio. Pakko kyllä taas ihailla saksalaisten tapaa järjestää festarit,juomaa ja ruokaa riittää eikä turhia jontuksia.

 

[Vteich]

Konepuolelta mainitsen Salakavalan ja Texas Faggotin. Ainoat jotka tunnistan, mutta luulen siinä olevan kovia sanoja silläkin saralla, jos voi vetää johtopäätöksen tuosta räpäti-puolen listasta

Aika psykelinjallahan tuo näyttää menevän ja onpa siellä näköjään yksi Jatkiksestakin tuttu nimimerkki mukana. Ihan mielenkiintoinen tapaus, mutta osuu samalle viikonlopulle Flow'n kanssa. Flow'n aikataulu ja ohjelma tästä. Ihan hel-vetisti mielenkiintoisia nimiä laidasta laitaan itselle, ei kyllä millään ehdi kaikkea haluamaansa nähdä.

Pari viikkoa Flow'n jälkeen suuntaan itse Lontooseen Get Loaded in the Park -puistofestareille, jossa onkin sitten muutamaa astetta kovempi konemusakattaus.

 

[Ted Raikas]

B
Konepuolelta mainitsen Salakavalan ja Texas Faggotin. Ainoat jotka tunnistan, mutta luulen siinä olevan kovia sanoja silläkin saralla, jos voi vetää johtopäätöksen tuosta räpäti-puolen listasta johon en oikeasti kaipaa kuin Asaa ja Steeniä.

Onhan tuolla suomiedustus psytrancen ja ylipäätään suomisaundin (jos haluaa vetää eron noille kahdelle) kohdalla. Sinänsä kiinnostaisi, mutta rahat on vähissä ja tuonne saakka matkustaminen maksaisi.

Jos tuohon konepuoleen haluaa tutustua paikan päällä ja ei niin tunne esiintyjiä, niin suosittelen ainakin seuraavia:

Kiwa: Progressiivista touhua, pidemmän linjan porukka ja tosiaan viimeisimmät levyt on olleet progressiivisemman psytrancen suuntaan, jos aiemmin oli vähän suomisaundimpaa. Hyvä suuntaus omasta mielestäni, kun en niin suuresti ole suomisaundiin rakastunut.

Luomuhappo: Sitä suomisaundia sitten omintakeiselle folkahtavillakin piirteillä ryyditettynä. Pidän kaverin dub-puolesta enemmän kyllä, mutta veikkaan, että vauhdikkaampaa tulee tuolla.

Haltya: Forest funkiksikin sanottu tapaus. Todella hyvää livemenoa ja vauhdikasta, mukaansatempaavaa. Taidokasta musiikillista iloittelua.

Dreadlock Tales: Dubia ja reggaeta elektroniseen ja myös välillä hieman folkahtavaan tyyliin tekevä duo. Livenä todella mahtava jo ihan sen takia, että sähköviulu kuulostaa tämäntapaisessa musiikissa aivan mielettömältä. Ehdottomasti kannattaa tarkistaa jos pystyy.

James Reipas: Myös täysin pitelemätön livebändi. Tyyliä on vaikea kuvailla, mutta siinä sekoittuu suomisaundi ihan johonkin kajahtaneeseen improvisoidun tuntuiseen livesoitteluun. Vivahteita elektronisen musiikin eri puolista löytyy ja tätä omaperäistä aktia on kyllä tosiaan vaikea lokeroida mitenkään. Suosittelen tätä myös lämpimästi.

Mainitsemasi Salakavala ja Texas Faggott on tietenkin legendoja jo. Tuskin pettävät. Monia muitakin kiehtovia takuulla on, mutta en osaa kaikista sanoa erityisesti mitään.

Kirjoittele mielellään kokemuksia ja jotain raportin tapaista vaikka tuonne Underground konemusiikin ketjuun jos jaksat. =)

 

[Red Devil]

Pellavarock 8.8 Lammi

Taas olis lauantaina pellavat, esiintyjinä mm; Amorphis, Viikate, Before The Dawn, Profane Omen ja Primordial.

 

[Murmeli]

Ilosaari ei jäänyt kesän ainoaksi festarikäynniksi vaan huomenna matka suuntaa Mikkeliin Jurassic Rockiin.

Kattaus on varsin mielenkiintoinen pienemmäksi festariksi.

PERJANTAI 7.8.2009

Therapy? (UK)
Sonic Syndicate (SWE)
Riverside (POL)
Apulanta
Stam1na
Viikate
Asa & Jätkäjätkät
Turmion Kätilöt
Profane Omen
FM2000

LAUANTAI 8.8.2009

Danko Jones (CAN)
Pain (SWE)
Vavamuffin (POL)
PMMP
Kotiteollisuus
Popeda
Don Johnson Big Band
Tuomo
Nicole
Pahat Viinit
Ensiferum
Risto
The Capital Beat
Francine
DJ Proteus

Vaikka ketään nyt se kiinnosta, niin lihavoin sellaiset artistit, jotka yritän itse katsastaaa. Jos tunnistatte, saa tulla tönäisemään vaikkapa Stam1nan pitissä.

 

[Individual]

Aika psykelinjallahan tuo näyttää menevän ja onpa siellä näköjään yksi Jatkiksestakin tuttu nimimerkki mukana.

Meiksi ainakin soittelee terassilla perjantaina klo 23-24 tekkiä muodossa jos toisessa. Voi tulla nykii hihasta, mutta mielellään keikan jälkeen. ;) Varsin mielenkiinnolla odotan että miten toimii tuollaiset cross-genre-bileet. Itselle ainakin eka kerta kemuissa jossa toinen puoli on räbää ja toinen puoli pääosin psykeä.

 

[Warre]

Seinäjoen vauhtiajot (Race & Rock), 24.–26.7.2009

Ilosaari ei jäänyt kesän ainoaksi festarikäynniksi vaan huomenna matka suuntaa Mikkeliin Jurassic Rockiin.

Kattaus on varsin mielenkiintoinen pienemmäksi festariksi.

Kyllä, tämä paikka oli tarkoitus sivullekirjoittaneenkin käydä kattomassa ja sen jälkeen seuraavana viikonloppuna suunnata Savonlinnaan kyttäämään Nightwishin linnakeikkaa. Noh, liput linnaan lipuivat lapasista. Yhtyeen keikkakunto oli kuitenkin tarkistettava, joten vaihtoehdoksi ”jäi” Seinäjoen kirkkokadulla seisominen. Seuraavassa pientä rapsaa, mitä keikoista jäi mieleen:

Perjantai:

Fintelligens
Tarot
Egotrippi
Klamydia
Stella
Nightwish

Lauantai:
Dingo
Irina
Popeda
Sleepy Sleepers
Paula Koivuniemi
Apulanta


Fintelligens, Tarot ja Egotrippi:

Taidettiin olla vielä Jyväskylässä, kun Fintelligens starttasi. Tarot ja Egotrippi jäi myös näkemättä, joten se niistä.

Klamydia:

Tämä setti kuulosti hyvältä viimeksi 15-vuotiaana. Riistohintaisten juomien sekaan kuultuna yleisö oli kohtuullisesti mukana ja mikäs se oli ollessa kun laulettiin traktoreista ja ladoista. Sopi ihan hyvin puitteisiinsa, ammattikoulun rappusten viereen.

Stella:

Yllättävän hyvin oli jengi mukana tässäkin. Pohjanmaan oma tyttö veti shown hyvin, joten oli valitettavaa lähteä parin eka biisin jälkeen päälavalle jotta saataisiin edes siedettävät näkymät Nightwishin keikalle.

Nightwish:

Yhtyeen keikkasetti oli muuttunut jonkin verran siitä, mitä se oli kiertueen alussa. Kaunottarelle ei sanottu hei hei, ja vanhempaa matskua tuli ulos enemmän. Anette oli vetänyt ilmeisesti parit ilmapallon sisukset bäkkärillä keuhkoihinsa, sillä äänihuulet kuulostivat olevan heliumin ympäröiminä. sen verta korkealta hän lasketteli tulemaan. Valot ja pyrot olivat myös kohdallaan, viikset käpristyivät vielä neljännellä rivilläkin ja saatiinhan aikaiseksi pieni äksidentti, kun yksi pyro räjähti hallitsemattomasti viskaten hiiltynyttä matskua katsomoon ja myös lavalle. Emppu sai samasta satsista osan naamallensa ja joutuikin turvautumaan huikkapulloon, että sai huuhdottua käryt naamaltansa.

Hyvä meininki ja veto bändiltä.

Lauantaihin en henkilökohtaisesti ladannut mitään odotuspaineita, joten steppailin mukana seuraamassa seuraavat sirkukset:

Dingo:

Tämä väsyneen Neumannin kipparoima muukalaislegioona arvelutti ja hieman nolotti ennen keikkaa, sillä illan ekana nippuna lavan läheisyydessä ei kovin montaa sifonkihuivia näkynyt. Mutta Nipallahan oli mukana ihan hyvä rytmiryhmä ja meikäläiselle ennestään tuntematon kitaravirtuoosi (Valkama?)pisti lavalla tuulemaan. Nipan oma komppikitara oli onneksi jätetty mikittämättä, joten se ei haitannut menoa juurikaan. Jengiä lipui lavan tuntumaan enemmän, joten yhteislaululta ei säästytty.

Irina:

Tällä nuorehkolla rouvalla on yllättävän monta kappaletta, mitä tuli tunnistettua. Artisti hyppeli lavalla energisesti ja oma mielenkiintoni kohdistuikin, että milloin se sotkeutuu mikkipiuhaansa. Ei sotkeutunut. Näin henkilökohtaisesti joku Irinassa ja hänen biiseissänsä mättää, sillä viisari ei oikein värähtele suunnassa jos toisessakaan.

Popeda:

Enpä ollut tätäkään nippua nähnyt livenä aikaisemmin, joten mitään ennakko-odotuksia ei ollut. Pate Mustajärvi näytti nykykunnossaan erehdyttävästi Brian Johnsonilta (kehu) ja muutenkin meno oli verevää. Yleisö lähti hyvin mukaan huudatuksiin ja siitä innostuneena Pate tokaisikin, että haluaa naida meitä kaikkia keikan jälkeen tjsp. En mennyt bäkkärille jonottamaan. Erityismainintana Costellon tuulikone toimi koko keikan, ja jätkähän osaa laulaa.

Sleepy Sleepers:

No just.

Paula Koivuniemi:

Käväisi päälavalla vetäisemässä Sliipparien encorena Virtasen Tonin kanssa Anna mulle piiskaa. Poistui sitten omalle lavalle.

Apulanta:

Nämä jannut rämpivät pitkässä keikkasuossa ja se valitettavasti näkyi illan vedossa. Sipeä taisi ketuttaa Tonin känni tai joku muu pikku juttu, sillä sen verta happamana jätkä paukutti kannuja eikä oikein jaksanut olla mukana Tonin ja Jönssin mukahauskutteluissa. Tonin mukaan hän on suomen paskin kitaristi, jolla on 20 listaykköstä vyöllänsä, MOT. Kyllä nämä osaa vetää paremminkin.


Erityiskiitos on mainittava sille Alkon myyjättärelle, joka omin sanoin oli ”liian häjy neuvomahan” meitä eksyneitä. Et ollut.

 

[Markku]

Itse jo innolla odottelen kahden viikon päästä alkavaa Area-4 festivaalia Saksan Lüdinghausenissa, 50min ajomatkan päässä Düsseldorfin lentokentältä.

Esiintyjälistan ehdoton kärkinimi joka itseäni kiinnostaa on The Offspring. Suomeen ei uuden albumin kiertue yllä, joten tänne ja Lontooseen on mentävä. Muita esiintyjiä ovat mm. Faith No More, Rise Against, AFI, Anti-Flag, Eagles of Death Metal, Deftones, Die Toten Hosen.

Punkrokin tarjonta on kyllä sellaista mitä Suomessa ei ole pystytty tarjoamaan.

 

[mendieta]

Festarikeikat on tietysti festarikeikkoja mutta hiukan jäi jotenkin lyhyenoloiseksi tuo keikka, toki hyvällä meiningillä vetivät kaikki biisit, keikan lopettanut mr november tuli ainakin tunteella. Vanhempaa matskua ois toivonut ehkä enemmän, nyt oli kovin vahvasti edustettuna vielä viimeisin studiolevy boxer. Mielestäni lisäksi laulajan ääni kuulosti jotenkin liiankin hallitsevalta ja terävältä/töksähtelevältä...

Juu ei päässyt kovinkaan lähelle Ruisrockin keikkaa tämä esiintyminen. Syyt ovat yllä. Lisäisin vielä sen faktan, että jengiä oli aika vähän ja Turussa bändi sai soittaa teltassa, jonne muodostui paljon intiimämpi tunnelma kuin mitä tuolla ulkona oli.

Samaa mieltä solistin äänestä. Levyllä tulkinta on paljon pehmeämpää.

 

[leivoja]

Kävin ensimmäistä kertaa katsastamassa hehkutetun Flow-festarin. En oikein tiedä miten tähän viritykseen nyt pitäisi osata suhtautua. Paikka ja perusjärjestelyt olivat toimivat, mutta jollain kumman ilveellä sitä tunsi itsensä "normaalina" ihmisenä melko onnettoman ulkopuoliseksi kaikkien hipstereiden ja muiden trendipettereiden joukossa.

Jopo-kansan Acne-mainoksista tuttu letti, vintage-neule, rusetti ja pastellin värinen bleiseri.Siinä ehkä ne epäolennaisuudesta olennaisimmat, jotka yrittivät lähes taukoamatta tulla olutkarsinassa sukille. Vaikka jengi on olevinaan viimeisen päälle cool, niin käytöstavat olivat luolamiehen tasolla, varsinkin olutkarsinassa. Eli ulkokuori voi pettää aika monella taholla.

Mutta onneksi karsinasta pääsi pois, ja torpedointi helpotti heti. Tuota mainittua tilaa lukuunottamatta homma oli siis ihan ok. Bändit jäivät kovin vähäiselle huomiolle, sillä bongo- ja DJ-osasto ei makuuni ole. Tosin White Lies, Jenny Wilson ja Lily Allen olivat sitä luokkaa, ettei kauheasti muuta edes kaivattu.

Lily Allenin itkunsekaisesta esiintymisestä tuli niin hyvä mieli, etten oikein edes osannut harmitella itselleni vähäistä bänditarjontaa. Neitokainen on kerrassaan hurmaava.

 

[Vteich]

Lily Allenin itkunsekaisesta esiintymisestä tuli niin hyvä mieli, etten oikein edes osannut harmitella itselleni vähäistä bänditarjontaa. Neitokainen on kerrassaan hurmaava.

En nyt jaksa kommentoida muuta tuosta viestistäsi, mutta todettakoon tähän, että samaa mieltä. Tosin minä nyt diggaan Lilystä noin muutenkin ja musiikillisestikin.

Huikea festari oli ja päälimmäisenä jäivät mieleen Allenin, Kraftwerkin, Grace Jonesin ja Fever Rayn loistavat keikat. Tähän päälle vielä parikymmentä muuta nähtyä liveä/dj-settiä, joista jokainen oli omalla tavallaan todella hieno, niin aika onnistunut pidennetty viikonloppu omalla kohdallani. Ei tällaista Suomessa missään muualla ole.

 

[JZZ]

Pelkästään Kraftwerk tuli käytyä katsomassa, mutta huhhuh että oli hieno keikka. Toimi n. 10 kertaa paremmin kuin jäähallin penkillä istuen, vaikka setti oli suurimmaksi osaksi täysin sama. Tyylikäs veto täydellistä minimalismia. Lopetus ilman encoreakin oli hieno, mitäpä tuohon settiin enää olisi voinut lisätä. Sääkin suosi ja seura oli mukavaa, joten heittämällä TOP-3 keikkoihin koskaan ikinä missään omalla kohdalla.

 

[leivoja]

Keikka- ja festarikesä päättyi sitten omalta osaltani viime lauantaina Tukholmassa. Coldplayn stadionkiertue oli itselleni yhtyeen kolmas keikka ja edellisen vedon samankaltaisuuksista huolimatta aika huikea.

Yhtyettä on verrattu monesti U2:een, eikä aina ihan aiheesta, mutta nyt tuon keikan jälkeen alkaa mieli olla sillä asteikolla, että tasoissa ollaan. Materiaalillisesti ja vuosien lukumäärällisesti eroa tietty on, mutta suurin ero on keulakuvassa. Chris Martin on oikeasti karismaattinen, eikä mikään pönöttävä maailmanparantaja kuten virkasetänsä Bono.

En jaksa ruotia sen enempää itse kaikkaa, sillä tätä yhtyettähän eivät kovat kundit kuuntele. Ei samanlaista väristystä saa kovinkaan moni yhtye aikaiseksi kuin mitä vaikkapa Lost, Fix You tai Yellow saavat aikaiseksi. Skeptikoillekin lienee suositeltavissa...

Settiä:

01. Life In Technicolor
02. Violet Hill
03. Clocks
04. In My Place
05. Yellow
06. Glass Of Water
07. Cemeteries Of London
08. 42
09. Fix You
10. Strawberry Swing
11. God Put A Smile Upon Your Face (techno version) (on catwalk)
12. Talk (techno version) (on catwalk)
13. The Hardest Part (Chris piano) (on catwalk)
14. Postcards From Far Away (piano instrumental) (on catwalk)
15. Viva La Vida
16. Lost!
17. Green Eyes (on b-stage)
18. Death Will Never Conquer (on b-stage)
19. Billie Jean (on b-stage)
Viva La Vida (remix interlude) - played over PA while band walks back to main stage
20. Politik
21. Lovers In Japan
22. Death And All His Friends

Encore:
23. The Scientist
24. Life in Technicolor II
The Escapist (outro)