Kerhon peliesitykset kaudella 2024–2025

  • 371 367
  • 6 285

TheRikza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho, Florida Panthers
Seuraavat kaksi peliä näyttelee aika suurta roolia loppukauden osalta
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Outoa nillitystä tyhjiin yrityksistä. Jos siellä on hirviä paine päällä ja saat kiekon maalilinjalla haltuun, mitkä ovat vaihtoehdot? Jalalla ylös? High risk ja varmasti tulee päänsilityksiä koutsilta menetyksen jälkeen. Helppo syöttö? Onko tuossa edes helppoa syöttöä? Yhtä high risk kuin jalalla ylös ja se on käytännössä vastuunsiirto syötön vastaanottajalle. Norsukiekko? Mikäs siinä, jos on aikaa. Siinä on kuitenkin se pitkän riski, koska lyhkäiseksi ei saa jättää. Lasin kautta keskialueelle? Liian ylös, jäähy ja aloitus omiin. Tosi kiva. Miksei siis samaan rahaan vedä kohti maalia?

En jaksa tuota eilistä yritystä veivailla ja analysoida puhki, kuinka kiire siinä oli. Mutta Tuulola teki ihan vastaavasta paikasta tyhjiin aiemmin ja naulasi sen matsin. High reward sillä kertaa.

Se on taas ihan eri asia, jos pääsee paineettomasti ylös ja toheloi pitkän, kun ei malta odottaa punaisen ylitystä. Tilanne pitää vain tunnistaa ja toimia sen mukaan. Minusta eilisessä yrityksessä ei ollut mitään väärää. Paineeton tilanne se ei ainakaan ollut. Muut vaihtoehdot olivat vähintäänkin epävarmoja.
Vastataan nyt vielä, kun kerran kommenttini herätti ihmetystä.

Päätyviivojen väliin jää liki tuhat neliötä pinta-alaa kaukalossa. Olen aiemmin ollut ymmärryksessä, että purkua minne tahansa keskialueelle (mielellään kuitenkin pidemmälle kuin lähemmäs) on suosittu kiekossa sen takia, että se olisi nopein ja turvallisin ratkaisu nimenomaan painetilanteessa, ja oikein tehtynä antaisi omalle joukkueelle mahdollisuuden myös vaihtaa vastustajan pyrkiessä kaikin keinoin tasoittamaan ylivoimaisena.

Kuten itsekin mainitsit, niin nuo tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia, ja tulevat nopeasti vastaan. Ja on eroa, että tuleeko ratkaisu vastaan Mikko Lahtelalle päätyplankin kohdalla, vai saako joku todella hyvä pelaaja tähtäillä rauhassa oman sinisen tuntumasta. Siksi vertailukin on vaikeaa. Mutta olen kuvitellut, että mihin tahansa tuohon viivojen väliin olisi paineessakin turvallista ja nopeasti isommin tähtäilemättä purkaa kiekko, kun taas maaliin tähtäily veisi enemmän aikaa ja olisi aiemmin mainituista syistä (pitkä kiekko ja mitä siitä voi seurata) riskialttiimpaa omalle joukkueelle.

Lähinnä siksi olen tuota "pitkäkiellon uhmaamista" hämmästellyt, kun olen kuvitellut sen olevan samankaltainen ikuinen sääntö kuin vaikka pyrkimys olla menettämättä kiekkoa kummankaan siniviivan tuntumassa. Mutta ehkäpä noissa tilanteissa töhöttämisen suhteen on tosiaan sitten paradigma jonkin verran muuttunut, kuten akateemikkoystävä sanoisi. Minusta on vähän ihmeellistä, että kaikista joukkueista juuri Kerho tekisi tätä myös, kun ottaa huomioon pelaajamateriaalimme, joukkueen oman pään aloitustaidon ja taipumuksen joutua pitkiin mankelointeihin omassa päässä. Prosentit eivät voi olla kaikille todellakaan samat. Mutta jos tosiaan linja olisi tosiaan ihan tietoisesti valittu, niin ihan varmasti siinä on analytiikasta ja datasta tuleva pohja taustalla.

PS. Tuulola muuten ampui maalinsa omista tyhjiin kahden maalin johtoasemassa, mitä minunkin käsittääkseni ollut aiemminkin OK yrittää sopivassa tilanteessa. Mutta toisaalta taas näemmä Nikkilä teki lokakuussa Pelicansia vastaan tyhjiin ihan samasta paikasta vain maalin johtoasemassa, minkä olin jo kokonaan unohtanut.

Kiekko-ottelun voittamisen ja taktiikan kokonaisuudessa tällainen on tietysti yksittäisenä tilanteena ja ratkaisuna aika pieni asia, vaikka seuraukset voivat joskus olla dramaattisia. Mutta pelin ja sen ajattelun muutoksista tuollaisetkin voivat kertoa. Siltä kantilta ainakin itse kuulisin mielelläni lisää ajatuksista ja tiedosta taustalla.
 
Suosikkijoukkue
HPK, Tampa Bay Lightning
Vastataan nyt vielä, kun kerran kommenttini herätti ihmetystä.

Päätyviivojen väliin jää liki tuhat neliötä pinta-alaa kaukalossa. Olen aiemmin ollut ymmärryksessä, että purkua minne tahansa keskialueelle (mielellään kuitenkin pidemmälle kuin lähemmäs) on suosittu kiekossa sen takia, että se olisi nopein ja turvallisin ratkaisu nimenomaan painetilanteessa, ja oikein tehtynä antaisi omalle joukkueelle mahdollisuuden myös vaihtaa vastustajan pyrkiessä kaikin keinoin tasoittamaan ylivoimaisena.

Kuten itsekin mainitsit, niin nuo tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia, ja tulevat nopeasti vastaan. Ja on eroa, että tuleeko ratkaisu vastaan Mikko Lahtelalle päätyplankin kohdalla, vai saako joku todella hyvä pelaaja tähtäillä rauhassa oman sinisen tuntumasta. Siksi vertailukin on vaikeaa. Mutta olen kuvitellut, että mihin tahansa tuohon viivojen väliin olisi paineessakin turvallista ja nopeasti isommin tähtäilemättä purkaa kiekko, kun taas maaliin tähtäily veisi enemmän aikaa ja olisi aiemmin mainituista syistä (pitkä kiekko ja mitä siitä voi seurata) riskialttiimpaa omalle joukkueelle.

Lähinnä siksi olen tuota "pitkäkiellon uhmaamista" hämmästellyt, kun olen kuvitellut sen olevan samankaltainen ikuinen sääntö kuin vaikka pyrkimys olla menettämättä kiekkoa kummankaan siniviivan tuntumassa. Mutta ehkäpä noissa tilanteissa töhöttämisen suhteen on tosiaan sitten paradigma jonkin verran muuttunut, kuten akateemikkoystävä sanoisi. Minusta on vähän ihmeellistä, että kaikista joukkueista juuri Kerho tekisi tätä myös, kun ottaa huomioon pelaajamateriaalimme, joukkueen oman pään aloitustaidon ja taipumuksen joutua pitkiin mankelointeihin omassa päässä. Prosentit eivät voi olla kaikille todellakaan samat. Mutta jos tosiaan linja olisi tosiaan ihan tietoisesti valittu, niin ihan varmasti siinä on analytiikasta ja datasta tuleva pohja taustalla.

PS. Tuulola muuten ampui maalinsa omista tyhjiin kahden maalin johtoasemassa, mitä minunkin käsittääkseni ollut aiemminkin OK yrittää sopivassa tilanteessa. Mutta toisaalta taas näemmä Nikkilä teki lokakuussa Pelicansia vastaan tyhjiin ihan samasta paikasta vain maalin johtoasemassa, minkä olin jo kokonaan unohtanut.

Kiekko-ottelun voittamisen ja taktiikan kokonaisuudessa tällainen on tietysti yksittäisenä tilanteena ja ratkaisuna aika pieni asia, vaikka seuraukset voivat joskus olla dramaattisia. Mutta pelin ja sen ajattelun muutoksista tuollaisetkin voivat kertoa. Siltä kantilta ainakin itse kuulisin mielelläni lisää ajatuksista ja tiedosta taustalla.
Kaksi asiaa, joissa oli sellainen ikuinen sääntö, olivat juuri tuo tyhjiin ampuminen ja toinen määritti, että veskari otetaan pois vasta viimeisellä minuutilla. Tilastointien kehittymisen ja lisääntymisen sekä tiedolla johtamisen korvastessa mutun, ovat nuo molemmat asiat muuttuneet radikaalisti. En pysty tarjoamaan mitään tilastoja tähän, mutta useamman asiantuntijan olen kuullut tukevan tätä uutta ajattelua. Ja että muutos pohjautuu tilastoihin.

edit. typo
 
Viimeksi muokattu:

Kerhonpojjaat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Tampa
Kaksi asiaa, joissa oli sellainen ikuinen sääntö, olivat juuri tuo tyhjiin ampuminen ja toinen määritti, että veskari otetaan pois vasta viimeisellä minuutilla. Tilastointien kehittymisen ja lisääntymisen sekä tiedolla johtamisen korvastessa mutun, ovat nuo molemmat asiat muuttuneet radikaalisti. En pysty tarjoamaan mitään tilastoja tähän, mutta useamman asiantuntijan olen kuullut tukevan tätä uutta ajattelua. Ja että muutos pohjautuu tilastoihin.

edit. typo
Lisäksi parempi on vain yrittää tyhjiin, mikäli on painetta omissa.

1. Päästään ainakin hengähtämään ja laittamaan pakka uudelleen kuntoon.
2. Voidaan saada maali.
3. Saadaan vastustajan peli pysäytettyä.

Nykyään taidetaan suosia huomattavasti enemmän tuota, että yritetään maalia paineen alla, hyötyä on paljon enemmän kuin haittaa.
Valmennukselta tulee kyllä kuittia jos yrität omasta päästä tyhjiin, jos ei ole painetta.

Mielestäni täysin oikea ratkaisu Tuulolalta. Mitä tulee sitten siihen 3-2 hyökkäykseen joka ryssittiin typerän siirtelyn takia, voidaan kaikki olla samaa mieltä että oli todella typerää.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Kaksi asiaa, joissa oli sellainen ikuinen sääntö, olivat juuri tuo tyhjiin ampuminen ja toinen määritti, että veskari otetaan pois vasta viimeisellä minuutilla. Tilastointien kehittymisen ja lisääntymisen sekä tiedolla johtamisen korvastessa mutun, ovat nuo molemmat asiat muuttuneet radikaalisti. En pysty tarjoamaan mitään tilastoja tähän, mutta useamman asiantuntijan olen kuullut tukevan tätä uutta ajattelua. Ja että muutos pohjautuu tilastoihin.
Tämä pitänee hyvin pitkälti paikkansa, eli maailma muuttuu, eskoseni (en viittää kehenkään, vanha sanonta, työntäkää se §10 hanuriinne). Jonkun NHL-pelin kommentaattori puuttui juuri tuohon, että nykyään on ellei pelkästään sallittua, vaan ihan myös suositeltua yrittää samointein vaikka omasta päädystä tyhjiin, jos sen hallinnan sillä tasolla onnistuu hankkimaan, että yritys on jollain tavalla realistinen.
 

Läskisalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HauSi, NJD, Barça
Ja senkin voi pitää mielessä, että ei se tyhjiin vetäminen nyt suurempia tähtäämisiä vaadi. Kyllä tuolla tasolla pelaaja aika hyvin tietää missä se maali on verrattuna omaan sijaintiin. Se laukaus sitten joko osuu tai ei osu.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: j72
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Maali on 1,83m leveä ja kaukalon leveys on se 30m(?), niin 6% päädystä on maalia. Lisäksi suurin osa pelaajista (pl. Miro Ruokonen) tietää missä maali sijaitsee heidän omaan sijaintiinsa nähden, niin kyllähän tuossa kannattaa maalia yrittää lähes aina.
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Lisäksi suurin osa pelaajista (pl. Miro Ruokonen) tietää missä maali sijaitsee heidän omaan sijaintiinsa nähden, niin kyllähän tuossa kannattaa maalia yrittää lähes aina.
Kiitos tästä! Tuli kyllä kunnon naurut ankeaan päivään.
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Se laukaus sitten joko osuu tai ei osu.
Maali on 1,83m leveä ja kaukalon leveys on se 30m(?), niin 6% päädystä on maalia. Lisäksi suurin osa pelaajista (pl. Miro Ruokonen) tietää missä maali sijaitsee heidän omaan sijaintiinsa nähden, niin kyllähän tuossa kannattaa maalia yrittää lähes aina.
Nimenomaan tässä se koko alkuperäinen pointtini aika lailla juuri olisi ollut. Jos vielä unohtaisi vaikka ne oleelliset olosuhteet ja yksilön osumatarkkuuden, ja vetäisi tuosta simppelin todennäköisyysmatikan mukaan, niin Kerhon ykköskentän ollessa jäällä tuosta seuraisi keskimäärin liki 52% todennäköisyydellä pitkä ja häviö sitä seuraavasta aloituksesta. Sitten kun niitä muuttujia alettaisiin mallata mukaan, niin se prosentti voisi olla hieman eri näköinen, mutta kuinka paljon?

Joka tapauksessa voisin kuvitella, että väsynyttä ja alivoimaista (tässä keskustelussa aiemmin nimenomaan) HPK:ta vastaan laadukkaalla vastustajalla on melko korkea todennäköisyys saada ainakin yksi, kenties useampi laadukas maalipaikka tollaisen aloitusvoiton ja hyökkäysalueen hallinnan myötä.

Mutta minä olen taivasteleva maallikko. Varmaan se riski todella on laskettu tuossa kannattavaksi. Mahdollisesti mennään myös vastustajan ja tilanteen eli pelaajan oman harkinnan mukaan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: OPEX

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Kyllä se keskialueelle purku on aika usein todella vaikea suoritus, siis siten, että siitä ei missään nimessä tule pitkää mutta varmasti menisi keskialueelle. Ja siinäkin pitää mennä sitten sen verran tai vastustaja syvällä, että joutuu purkamaan paitsion, että siitä on jotain hyötyä.

Lehmän henkäykset siihen omalle siniselle ja kiekko vastustajalle on se kaikkein huonoin vaihtoehto. Ennemmin yrittää maalia vaan vaikka ei Mikko Rantanen olekaan ja sen verran voimaa siihen, että ainakin menee pois omalta alueelta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös