Nyt on sitten viimein töpseli vetäisty seinästä. Hienoa, että saappaat jalassa kaaduttiin, mutta kun ei riitä, niin ei riitä. Yritin toisella erätauolla vielä käänteistä jinxausta, mutta ei siitäkään ollut tänään apua, siis jos joku mietti aiempaa viestiäni.
Harmittaa erityisen paljon ne sössityt pisteet saipaa vastaan, mutta niin on kaikki muutkin jengit kauden mittaan kerennyt sössimään pisteitä sinne ja tänne, joten ei tuonkaan taakse voi mennä.
Ei ehkä vituta, mutta olo on surullinen, lähinnä siis seuran nykytilan kannalta. Paljon on asioita muuttunut viimeisen parin vuoden aikana, ja mielestäni on hyvin hälyttävää, että Kerhon kaltainen perinteinen ja menestyksekäs seura taistelee viimeisellä kierroksella säälipaikasta jukureiden ja kouvolan kanssa, ja tuossakin taistelussa jää viimeiseksi. Onko tämä uusi todellisuus HPK:lle? Meneekö Liigassa pari vuotta olleet seuratkin jo Kerhon ohitse tuloksellisesti? Mitä Hämeenlinnassa tehdään väärin? Taloudellisesti rakennetaan tasapainoista tulevaisuutta seuralle, mutta entä se kaikki muu siinä ympärillä?
Pakko myöntää, että odotan Mason tulevaa projektia innolla, menestystä ensi kaudelle on aivan turha haaveilla, mutta mielestäni tärkeintä olisi se, että Kerho näyttäisi toimivansa johdonmukaisesti kohti tiettyä päämäärää, eikä vain ole osallistumassa ja katsomassa mihin se riittää.
Olo aika tyhjä, joten pahoittelut sekavasta oksennuksesta.