Kerholainen pelitapa – mikä se on?

[Hereworth]

Lintumäkeläinen taitojääkiekko vai Panzerfaustin havumetsäkiekko? Kokoonpanoketjussa alkaneen pelitapapuimisen seurauksena avataan oma ketjunsa tälle tiukkaakin tiukemmalle analyysille kerholaisesta pelitavasta. Koska palsta tuntuu olevan täynnä toinen toistaan pätevämpiä taktikoita ja valmentajakandidaatteja, jotka ainakin omasta mielestään ovat jopa nykyistä päävalmentajaa pätevämpiä Hämeenlinnan pallokerhon penkin taakse, on tälle varmasti tilausta. Ketjujahan ei voi koskaan olla liikaa.

"Jos ei aukea, niin ristikulmaan" ja "Ei alaspäin" huusi Arvonen harjoituksissa 12.8.2015. Toivon todella, todella ettei tämä tarkoita taas jatkuvia rindelläisiä norsukiekkoja kohti päätylautaa, vaan ristikulmaan todellakin pelataan vain jos muuten ei aukea. Viime kauden alussa oli nähtävissä hyviäkin elementtejä rintamahyökkäysten ja puolustajien oikea-aikaisten nousujen muodossa, mutta joulukuussa alkoikin sitten pelitavallinen korpivaellus ja lopputulos on kaikkien tiedossa. Mikäli tällä kaudella tuo hyvä ilme saataisiin pidettyä, ja tuo matalalento johtui muista joukkueen sisäisistä skismoista kuten huhu kertoo, hyväksyn pitkin hampain tämän pelitavan. Edellyttäen toki myös, että sieltä kulmista päästään myös maalille ja ne kuuluisat jalat riittävät koko kauden ajan.

Ei rajata tätä koskemaan vain jotakin tiettyä kautta, vaan mielestäni tästä ketjusta voidaan samalla vaivalla tehdä pysyvä hiekkalaatikko kerholaisen pelitavan ja peli-identiteetin puimiseen.

 

[valkosulka]

Hereford,
Ei haittaisi jos avaisit vähän tuota "havumetsäkiekkoa". Erilaista kuin lehtimetsä- tai niittykiekko?

 

[Hereworth]

Hereford,
Ei haittaisi jos avaisit vähän tuota "havumetsäkiekkoa". Erilaista kuin lehtimetsä- tai niittykiekko?

Ei haittaisi, jos kirjoittaisit toisten nimimerkit oikein.

"Havumetsäkiekko" on siis perinteinen, pohjois-amerikkalainen tapa pelata jääkiekkoa. Termi tulee ilmeisesti siitä, että Kanadassa kasvaa kovasti havupuita. Itse pelihän on kamalaa jalkoja raastavaa pystysuunnan kiskomista, jossa peliä pyritään kääntämään nopeasti onnistuneen karvauksen seurauksena ja pyritään näin ylivoimahyökkäyksiin organisoimatonta vastustajaa vastaan. Taaksepäin ei todellakaan syötetä, hyvä jos edes hyökkäysrintamassa sivusuuntaan. Myös pakki-pakki-syöttöjä vältellään omalla alueella, vaan omalta puolustusalueelta pyritään lähtemään nopeati. Täydellinen "meidän pelin" vastakohta siis. NHL:n kapeammassa kaukalossa näihin päiviin asti tuo on ollut pääpiirteissään se tapa millä pelataan ja tottahan siellä tilanpuutteessa toimiikin, vaikka myös kanadalainen kiekko on viime aikoina osoittanut muuntautumisen merkkejä modernimpaan suuntaan, jossa kiekkoa voidaan kontrolloida myös esim. omalla puolustusalueella.

Aukesiko?

 

[TJ MACKEY]

Loistavaa saada pelitapaketju pystyyn!

Väitän, että Arvosen HPK ei pelaa pystysuunnan lätkää, vaan pyrkii rytmittämään peliä. Hitaat lähdöt ei ole ehkä niin suuressa roolissa kuin esimerkiksi Pekka Virran Kalpalla, mutta ei Kerho pyri koko ajan voittamaan tilaa ja lähtemään aina pystyyn. Se on se ykkösvaihtoehto, mutta ei ainoa.

Jäädään mielenkiinnolla seuraamaan mikä on Kerhon ja Arvosen tapa pelata. Noin yleisellä tasolla väitän, että kerholainen pelikulttuuri on lähempänä monipuolisia hyökkäysrytmejä kuin pystysuunnan lätkää. Ja on valmentajana kuka tahansa, niin tällä tavalla tulisi pelata.

Ja pieni provo vielä loppuun: mitä paskempi materiaali, sitä enemmän tulisi pyrkiä kiekonhallintaan, jotta peliväline ei olisi taitavammalla vastustajalla.

 

[valkosulka]

Ei haittaisi, jos kirjoittaisit toisten nimimerkit oikein.

"Havumetsäkiekko" on siis perinteinen, pohjois-amerikkalainen tapa pelata jääkiekkoa. Termi tulee ilmeisesti siitä, että Kanadassa kasvaa kovasti havupuita. Itse pelihän on kamalaa jalkoja raastavaa pystysuunnan kiskomista, jossa peliä pyritään kääntämään nopeasti onnistuneen karvauksen seurauksena ja pyritään näin ylivoimahyökkäyksiin organisoimatonta vastustajaa vastaan. Taaksepäin ei todellakaan syötetä, hyvä jos edes hyökkäysrintamassa sivusuuntaan. Myös pakki-pakki-syöttöjä vältellään omalla alueella, vaan omalta puolustusalueelta pyritään lähtemään nopeati. Täydellinen "meidän pelin" vastakohta siis. NHL:n kapeammassa kaukalossa näihin päiviin asti tuo on ollut pääpiirteissään se tapa millä pelataan ja tottahan siellä tilanpuutteessa toimiikin, vaikka myös kanadalainen kiekko on viime aikoina osoittanut muuntautumisen merkkejä modernimpaan suuntaan, jossa kiekkoa voidaan kontrolloida myös esim. omalla puolustusalueella.

Aukesiko?

Sorry nimimerkin huvittavasta väärintavauksesta! Ja hyvä kun avasit pätevästi hyödyllisen ketjun.

Aukesihan se vähän, ainakin sen verran kun havuilta pystyy näkemään. Kanadalaismallinen ”havumetsäkiekko” eli erityisesti pienempään kaukaloon optimoitu kiekko on siten kai samaa sukua kuin mitä ”peliä nopeasti kääntävä” kiekko, joka on kuitenkin suomikiekonkin arvosteluissa yleensä positiivisena pidetty ilmaus. Hyvänä puolena on se että vastustaja ei ole ehtinyt vielä organisoitua kunnolla ja voidaan näin päästä ylivoimahyökkäykseen.

”Meidän peli” olisi siis tälle vastakkaisena pelitapana sellaista jossa kiekko pyritään säilyttämään itsellä vaikkapa omalla puolustusalueella ja hyökkäyksiin lähdetään organisoidusti tarvittavalla viiveellä. Tässä on tietysti se puoli että vastustaja ehtii yhtä hyvin organisoitua ja muodostaa trappinsa keskialueelle, sekä tekemään myös vaihdot jos tarpeen.

En asettaisi näitä missään tapauksessa jyrkästi vastakkain. Kumpiakin pitäisi osata käyttää tilanteen mukaan joustavasti. Silloin mennään kun on sen aika, mutta mekaanisesti ei koohoteta.

Esim. kyllähän ne havumetsävyöhykkeen pojat viime MM-karkeloissa näyttivät kuinka kiekkoa luovasti ja tehokkaasti pelataan. Kumpaa tyyliä tuo nyt enemmän oli, eiköhän jotain sekoitusta. Ja mikä olennaista pelitavalle – huikeiden pelaajien vahvuudet pääsivät esille.

Tähän asti nämä mietteet ovat kovin yleisiä. Näistä on vielä pitkä matka sen kirkastamiseen, mikä pelitapa toisi HPK:n miesten vahvuudet parhaiten esille. Ja lisäksi kaikki riippuu vielä siitä perhanan vastustajastakin.

Kovaa kokemuksellista dataa tullaan saamaan tässä jo piakkoin, kun nähdään millä tyylillä Kerho lähtee liikkeelle ja mikä taitotaso pelaajilla on. Sanoisin että valamiehistön kannattaa vielä jonkin aikaa malttaa pitää takamuksensa tiukasti penkissä ennen kuin alkaa lätkiä lopullisia tuomioita.

 

[puuha-pete]

Perinteinen Kerholainen kiekkohan on ollut melkoinen sekoitus näitä kaikkia. Aikoinaan SMS-ketju painoi pelin väkisin vastustajan päähän ja sitten alkoi sellainen kulmaralli, että lopulta vastustaja putosi kyydistä pois ja tästä oli aina seurauksena maalipaikka. Tällöin tosin juurikin tuo kyseinen ketju oli hommassaan selkeästi SM-liigan paras ja sitä oli vaikea horjuttaa. Sittemmin tilaa on aina tullut taitaville yksilöille, jotka toivat sen hassuttelun kulttuurin takaisin, tässäkin näkisin isona syynä sen, että pelaajia rohkaistiin pelaamaan. Jalosen ajan lopulla tietysti enemmän alettiin painottamaan hidastettuihin lähtöihin tarvittaessa ja pelitapa monipuolistui.

Arvosen toivoisin peluuttavan tietynlaista sekasikiötä näistä kaikista. Kiekko päätyyn ja perään on sinällään ihan ok, mutta se ei voi eikä varmasti olekaan Pantsen kirjoissa se pelitavan ydin. Halutaan lähteä omista nopeasti ja välttää vastustajan organisoitua puolustusta vastaan hyökkääminen, mikä liigan keskivertomateriaalilla on ihan järkevä ajatus. Eiköhän siellä ole tavoitteena ylittää keskialue mahdollisimman nopeasti ja välttää kiekonmenetyksiä, joita keskialueen syötöt helposti teettävät. Viime kauden alussa nähtiin puolustajilta rohkeita nousuja, joissa pystyttiin pelaamaan hienosti toiseen aaltoon. Tämä kuitenkin kauden edetessä jäi hieman taka-alalla, alkoiko vastustaja sitten pelata näitä tehokkaammin pois vai mistä johtui.

Pelirohkeaa, agressiiviista ja liikkuvaa kiekkoa olisi omissa toiveissa nähdä. Aina ajetaan kun on paikka. Koskee myös Koivistoa. Liedes voisi ottaa nyt todella vastuuta taklauspelistä, siellä on ainakin asennetta ja osaamistakin tähän puuhaan.

 

[BlackWolf]

Ei kai "havumetsähoki" ole mitenkään optimoidumpaa mihinkään määrättyyn kaukaloon, se vain on tapahtumarikkaampaa, lähempänä ulkojää höntsää ja sitä on pelattu ajallisesti huomattavasti pidempään tuolla ison meren takana, kuin näitä uudempia variaatioita. Peli ja valmennus ovat kuitenkin jatkuvassa kehitysliikkeessä johonkin suuntaan, erääseen aikaan peliä hallittiin siellä valtameren takana hakkaamalla vastustajat, tai täällä kotoisasti pelaamalla kahvakiekkoa. Erilaisia tyylejä ja tyylisuuntauksia tulee ja menee. Se kellä on kaikista uudistuvin valmentaja ja samassa suhteessa paras materiaali, päässee pitkässä juoksussa useammin pelaamaan kullasta, kuin heikommalla taktiikalla ja/tai materiaalilla pelaava.

Silloin kun niitä pottuja on vähän, niin on hyvin arveluttavaa peluuttaa taktisesti heikompaa jääkiekkoa, kuin kilpailijat. En nyt ala mihinkään Sihvostyylisiin availuihin, koska minun meriitit ei ainakaan sellaiseen riitä, mutta havumetsähoki toimii edelleen aivan loistavasti, koska se tuottaa runsaasti ja nopeasti tasavahvoja ja ylivoimahyökkäyksiä. Tosin useasti tulee myös hyökättyä alivoimaisena. Tällöin pelaajamateriaalin pitää olla sellainen, että se voi luoda maalipaikkoja myös näistä alivoimahyökkäyksistä tai toimittaa sen kiekon ainakin vastustajan päätyyn asti ja sen paineen sinne perään. Koska koko muu oma kenttä luistelee vastaavasti samaan suuntaan, niin katkennut tälläinen harppuuna hyökkäys taas antaa vastustajalle samanlaisen mahdollisuuden kääntää se hyökkäys omaa päätä kohti, jos kiekon toimittaminen syvään epäonnistuu.

Vastaavasti taas tätä tukeva pelitapa on omassa päässä se, että sieltä toimitetaan kiekkoa keskialueelle mahdollisimman nopeasti. Selin peluutti tälläistä kiekkoa varsin paljon, eli kiekkoa heitettiin laitojen kautta tai norsuna keskialueelle, jolloin omassa päässä vietetty aika minimoitiin ja hyökkäykseen pyrittiin lähtemään aina tuorein jaloin. Minuutin kulmamyllyn jälkeen se roiskaisu kun johtaa vain siihen, että parhaassa tapauksessa se kiekko saadaan luovutettua vastustajalle heidän puolustusalueen kulmaan ja kenttä menee vaihtoon ja huonossa tapauksessa vastustaja toimittaa sen vain keskialueelta takaisin syvään ja ehtii vaihtamaan pelaajia pari, sekä saa väsyneet puolustajat uudestaan paineen alle.

Joka kerta kun se kiekko sinne vastustajan päätyyn toimitetaan, niin sinne pitäisi jonkun myös olla menossa, muuten se koko teko on ollut täysin tai lähes turha. Ollaan "voitettu" 2 viivaa ja saatu aikaiseksi 0 tekoa oman hyökkäyspelin eteen. (ei pidä sekottaa alueiden voittopeliä mihinkään pystysuunnan hokiin tai meidän peliin) Sen minuutin oman pään pyörityksen jälkeen on ihan viisas ratkaisu, sen kiekon luovuttamisen sijaan, jäädä sinne oman maalin taakse ja rytmittää se joukkue hyökkäämään uudestaan. Sama pätee siihen, mikäli se vastustaja saa oman trapin/ohjauspelin sellaiseksi että tehty ratkaisu johtaisi vain kiekon luovuttamiseen. Tässä tulee nyt tämä Arvosen käsittämätön "lyö kulmaan" huutelu kyseenalaiseksi, kun Jalosen ja mielestäni myös HPK:laisen pelitavan ideana on nimen omaan se, että ei yritetä väkisin puskea läpi siitä vastustajan lihamuurista, vaan ennemmin sitten palautetaan ja lähdetään uudestaan.

Samaten tuo omassa päässä "vain yksi pakki-pakki" on sellaista mantraa, että silloin kyllä annetaan kaikki aseet vastustajalle. Yhdellä hyvällä pelin luku ja karvaus suoritteella saadaan HPK tilanteeseen, että valmentajan käskyn mukaan pelaajat puskee siihen trappiin ja luopuu kiekosta. Tämän takia niitä pakkipakkeja yleensä haetaan, että mikäli huomataan ettei syöttää kannata, niin uudella poikkisyötöllä pakotetaan se vastustajan trappikin liikkeeseen ja mahdollistetaan vapaan pelaajan löytyminen, sen sijaan että pakonomaisesti puskettaisiin vain ylös.

Jokainen valmentaja toki ajaa asioita sisälle eri tyylillä ja voihan Arvosen tapa olla, että alussa opetellaan vain yhtä tapaa ja siihen sitten lisätään variaatioita myöhemmin, se vaan saattaa olla, niin pelaajille, kuin katsojille aika turhauttavaa, kun selvässä paikassa kielletään syöttämästä vapaana olevalle pelaajalle ja pusketaan koohottaen ihmiskilpeen, kerta toisensa jälkeen.

Tulipas pitkä viesti, vaikka ei ollut tarkoitus. Mutta ehkä tämä ketju sitten tästä vielä joskus rakentuu ja ehtii jäsennellä ajan kanssa paremmin ja kokonaisvaltaisemmin omaa mielipidettä ja tehdä tulkintoja Arvosen pelikirjasta, tai enempikin sen puutteesta ja omasta tietämättömyydestään.

 

[Lsh]

”Meidän peli” olisi siis tälle vastakkaisena pelitapana sellaista jossa kiekko pyritään säilyttämään itsellä vaikkapa omalla puolustusalueella ja hyökkäyksiin lähdetään organisoidusti tarvittavalla viiveellä. Tässä on tietysti se puoli että vastustaja ehtii yhtä hyvin organisoitua ja muodostaa trappinsa keskialueelle, sekä tekemään myös vaihdot jos tarpeen.

Suomalainen pelitapakeskustelu on jossakin määrin jämähtänyt poteroistaan toisilleen huutelevien jäärien iänikuiseksi juupaseipäs-vääntämiseksi. Kontrollilätkä nähdään munattomana, puuduttavana ja hitaana neppailuna, kun taas pystysuunnan kiekko hampaattomien idioottien koheltamisena, jossa on paljon tunnetta mutta erittäin vähän järkeä. Kuten jo todettu; Pystysuunnan havukiekko ja varsinkin se jaloslainen "meidän peli" eivät ole suoraan toistensa vastakohtia. Jalosen Kerho pelasi tasapainoista hybridilätkää, jossa varsinkin riistotilanteissa ensimmäinen vaihtoehto oli joka kerta iskeä todella nopeasti pystyyn. Piti vain nopeasti tunnistaa tilanteet joissa parempi ratkaisu oli hidastaa / palauttaa ja pitää kiekkoa itse, kuin rynnätä alivoimaisena organisoitunutta vihollista vastaan. "Hitaista lähdöistä" toteutetut hyökkäykset tuottavat maaleja harvakseltaan, joten pelitapaa parjataan tylsäksi. Vääräleuat - joko tahallaan tai tahattomasti - katsovat tätä yksisilmäisesti vain hyökkäyksen kannalta. Organisoidusti hyvällä yhteistyöllä vastustajan päätyyn viety kiekko ja sen kontrollointi kulmapelin kauttahan on myös puolustamista. Aikoinaan SMS-ketju taasen oli synergioiltaan ja kyvyiltään ( Santalan hevosenperse, Somervuoren jalat ja Miettisen maaginen kyky syöttää taskuihin ) niin hyvä, että se tuotti huomattavan määrän maaleja näistä kulmapelistä huolimatta. Ei niinkään niiden ansiosta.

Nappi laudassa vedetyssä pystysuunnan lätkässäkään ei sinänsä ole mitään vikaa. Laita ryskyy, kiekko kimpoilee ja mennään kovaa vauhtia päästä päähän. Pärjäämiseen vaaditaan pelaajilta hyvää fysiikkaa ja vastustajaa kovempaa taitotasoa. Nahilassa joka joukkueesta löytyy muutama kaveri jotka voivat heittää sen kassin-pari illassa kyttäilemällä laidoilla ja tempomalla sieltä rajustikin alivoimaisia hyökkäyksiä. Fysiikka ja taito riittävät siihen, että saman nopean hyökkäyksen aikana voitetaan oma mies pariinkin kertaan. Liigassa noita talentteja tosin näkyy niin harvoin, ettei siihen mielestäni kannata pelitapaa perustaa. Varsinkaan Kerhon taitotasolla.

 

[Jakub]

Enpä tiedä muuta sanoa kuin sen mitä Arvonen mainitsi tämän aamun Hämeen Sanomissa KooKoo pelistä. Ovat viime viikkoisen Jukurit pelin jälkeen muuttaneet puolustusalueen puolustuspelaamista. Mikä se muutos sitten on ollut, jää varmaan tarkkasilmäisten katsojien huomioitavaksi tulevissa peleissä. Arvonen kuitenkin oli tyytyväinen tähän uuteen tapaan, ja tulihan sieltä 0-peli kuitenkin Liiga-joukkuetta vastaan. Tärkeintä kuitenkin että on reagoitu, jos ja ilmeisesti kun on huomattu ongelma puolustusalueen pelissä. Luulajaa vastaan näytti että kerho pelasi paikkapuolustusta ja aktiivista häirintää, joka jätti viivalle paljon tilaa touhuta, kuten viime kaudellakin.

 

[Ikävänkantaja]

Arvonen kuitenkin oli tyytyväinen tähän uuteen tapaan, ja tulihan sieltä 0-peli kuitenkin Liiga-joukkuetta vastaan.

...joka oli tehnyt pelaamissaan neljässä harjoitusottelussa yhteensä kaksi maalia ja päästänyt 17. Mutta ei siinä, voitto kuin voitto.

KooKoon harjoitusottelut kaudella 2015-16:
KooKoo-Saipa 0-6
KooKoo-JYP 0-6
KooKoo-Ässät 1-2 (ja.)
KooKoo-TPS 1-3

KooKoo-HPK 0-1

 

[TJ MACKEY]

Onko kenenkään muun mielestä Kerhon peli ollut harkkakaudella todella sekavaa? Eihän sen vielä valmista kuulukaan olla, mutta vaikea on löytää siitä toisteisuutta, on kyse sitten hyökkäyksiin lähdöstä tai hyökkäysalueen pelistä. Nyt puhun siis juuri hyökkäyspelistä. Puolustuspeli on ihan ok.

Paljon viljellään siirtokiekkoja ja pelaajilla ei oikein tunnu olevan selvää, milloin mennään nopeasti ja milloin hidastetaan. Nyt Kerho puskee paljon alivoimaisena.

 

[Santsu]

Onko kenenkään muun mielestä Kerhon peli ollut harkkakaudella todella sekavaa? Eihän sen vielä valmista kuulukaan olla, mutta vaikea on löytää siitä toisteisuutta, on kyse sitten hyökkäyksiin lähdöstä tai hyökkäysalueen pelistä. Nyt puhun siis juuri hyökkäyspelistä. Puolustuspeli on ihan ok.

Paljon viljellään siirtokiekkoja ja pelaajilla ei oikein tunnu olevan selvää, milloin mennään nopeasti ja milloin hidastetaan. Nyt Kerho puskee paljon alivoimaisena.

On huomattu ja minun mielestäni UrheiluSanomien kausiennakossa oli hyvin selitetty mistä johtuu.

US:n ennakossa väitettiin syyn olevan tuo nuori pakisto joka ei osaa pelata paineen alla. Siinä missä paineen alla pitäisi löytää syöttötaskuja ja pelata lyhytpeliä niin meidän nuoret hätäilevät ja roiskivat kiekko jolloin taas hyökkäys joutuu tekemään kaksi kertaa isomman duunin päästäkseen paikoille. Silloin kuin paine ei ole kovimmillaan Kerho US:n mukaan hyökkää mallikkaasti, mutta heti kun se paine kasvaa niin alkaa paniikkiavaukset jotka saavat pelin näyttämään omituisten otusten kerholta.

 

[#76Sally]

Tuo paineenalaisen pelaamisen ongelmat voivat hyvin pitää paikkaansa mutta eikös silloin pitäisi muuttaa taktiikkaa siihen suuntaan joka tukisi paremmin joukkueen vahvuuksia? Se on ainakin varmaa, ettei liian kauan kannata samalla systeemillä vetää jos mitään edistystä ei tapahdu. Ja voihan tuo pelitapa olla toimivakin, kunhan saavat tarpeeksi pelejä alle.

Tasaisuus ja otteluiden lähdöt pitää olla ensi kaudella kunnossa. Mikäli otteet heittelehtivät jopa erästä toiseen niin tulee mieleen, ettei fokus ole itse tekemisessä. Näitähän nähtiin pitkin viime kautta ja nytkin on harkkapeleissä ollut samoja merkkejä. Ässiä ja Ilvestä vastaan joku erä oltiin jaloissa ja sitten taas herättiin seuraavasssa erässä pelaamaan. Toki ainahan vaihteluita peliin mahtuu eikä vastustajakaan pelaa koko ajan samalla muotilla.

Joka tapauksessa olisi toivottavaa, ettei kauden aikana tarvitsisi pelin jälkeen lukea kommentteja siitä, kuinka ei tultu valmistautuneena otteluun tai, että perustekeminen ei ollut kunnossa koko ottelun ajan. Tässä katseet kääntyvät valmennuksen puoleen ja heidän tehtävänä on valmistaa joukkue otteluun ja pitää keskittyminen asioissa joita on harjoiteltu.

 

[TJ MACKEY]

US:n ennakossa väitettiin syyn olevan tuo nuori pakisto joka ei osaa pelata paineen alla.

Voihan se olla näinkin, mutta jos vertasi esimerkiksi eilen vierailevan Ilveksen pelaamiseen, niin kokematon Konsta Mäkinen näytti konkarilta ja varmalta verrattuna Kerhon vastaaviin. Ja tilanne oli sama, oli sitten kyseessä paineen alla pelaaminen tai paineeton kontrollilähtö.

Muutenkin Kerhon pakit pyrkivät todella paljon purkamaan painetta laitojen kautta rännittämällä ja siirtokiekoilla ylöspäin. Vain oikeastaan muutaman kerran Kerho pelasi alaspäin palauttamalla. Kiire oli kova jopa sillon kun ei ollut vastustajan painetta.

Organisoitu pelitapa auttaisi Kerhon nuorta pakistoa. Nyt kyse on lähinnä selviytymisestä.

 

[puuha-pete]

Jos nyt ajalteltaisiin tällaista hypoteesia, että ensi kaudella Kerhoa valmentaisi esim.Pennanen, Salo + joku muu, niin olisiko mahdollista ottaa esimerkiksi Salo jo nyt remmiin ja alkaa ajaa täysin uutta pelitapaa nyt kesken kauden? Sinällään ei ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä, kuin nykyinen, mutta pystyykö tällaista uutta pelitapaa ajattamaan joukkueeseen miten tehokkaasti kesken kauden? Yleisellä tasolla lähinnä tämä kysymys, koska tämä kuulostaisi hyvältä muutokselta ja kantaisi hedelmää jatkoakin ajatellen. Lisäksi kun kopissa on Miettinen ja Hahl, uskoisin, että Salon auktoriteetti riittäisi jos nämä herrat tekemiseen uskoisi.

 

[BlackWolf]

Jos nyt ajalteltaisiin tällaista hypoteesia, että ensi kaudella Kerhoa valmentaisi esim.Pennanen, Salo + joku muu, niin olisiko mahdollista ottaa esimerkiksi Salo jo nyt remmiin ja alkaa ajaa täysin uutta pelitapaa nyt kesken kauden? Sinällään ei ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä, kuin nykyinen, mutta pystyykö tällaista uutta pelitapaa ajattamaan joukkueeseen miten tehokkaasti kesken kauden? Yleisellä tasolla lähinnä tämä kysymys, koska tämä kuulostaisi hyvältä muutokselta ja kantaisi hedelmää jatkoakin ajatellen. Lisäksi kun kopissa on Miettinen ja Hahl, uskoisin, että Salon auktoriteetti riittäisi jos nämä herrat tekemiseen uskoisi.

No Tukka Jukka sai joukkueensa pelaamaan aivan erinäköistä kiekkoa hyvin lyhyessä ajassa, että kyllä muutos on aina mahdollista. Se toki vaatii sitten valmentajalta ja joukkueelta yhteistä tekemistä sen muutoksen toteuttamiseksi. Sitä vaan pitää sitten hinkata siellä jäällä, niin kauan että se alkaa sinne pääkoppaan uppoamaan. Siihen on mahdoton vastata saisiko Olli porukan pelaamaan paremmin, mutta uskon asiaan kyllä hyvin vahvasti.