Vuosi 2021 - 16 voittoa 33 tappiota. Se varmaan on nyt tässä se asia, minkä pitäisi merkitä enää. Harvoin olen sitä mieltä, että valmentajassa olisi suurin syy, kun pelaajat kuitenkin peliä pelaa. Jostain tuolla homma kuitenkin pahasti kiikastaa, kun touhu on haluttoman oloista pääosin ja selkäranka on kovin heikko. Pelaajia on tämän vuoden puolella käynyt ihan riittävästi kokeilemassa, että ei jää kiinni enää siitäkään.
Ässiä nimettömämpiä ja lähtökohtaisesti heikompia nippuja löytyy liigassa tälläkin kaudella useampia, mutta silti pata tuntuu pelaavan heikointa kiekkoa illasta toiseen. Ehkä tuo hengettömyys luo tuohon vielä suuremman illuusion, mutta täksi kaudeksi perään kuulutettiin sitä, että jokainen pelaa logolle ja sitä, että taisteluilme on läsnä Isomäki areenalla illasta toiseen. Voin sanoa, että ei ole mitään ilmettä yhtenäkään iltana.
Kaukana on ne ajat, kun eka kymppi oli vastustajalle selviytymistä ja jokainen vastustajan valmentaja toivoi vain selviävänsä siitä ja vielä kauempana on ne päivät, kun Ässien omista pojista kasattu nelonen kävi toisen erän alussa väkisin vääntämässä pelin vastustajan päätyyn ja sitten laitettiin homma tasoihin ja molemmilta puolilta mentiin ohitse.
Ässät ei todellakaan joka ilta voittanut, mutta vastustaja ei voinut ennen illan urheiluruutua olla siitä lainkaan varma.
Tätä porilaista peli-identiteettiä Selin ja kumppanit eivät ole pystyneet tuomaan Ässien ja eivät ole pystyneet luomaan oikeaa pelisapluunaa käytettävissä oleville pelaajille, samalla eivät ole kyenneet sovittamaan pelitapaa liigan vaatimuksiin. Kaikesta tästä johtuen porukka äänestää jaloillaan. Ja mitä pidemmälle tämän annetaan jatkua sitä vaikeampia aikoja on luvassa.
Yksittäistä pelaajaa sisään tuomalla ei homma muutu.