Viestin lähetti Voimalaituri
Sen sijaan TPS:n "ylivoimaisen" materiaalin puutteet tulivat finaaleissa hyvin esiin. Kulin menetys oli tietysti iso asia, mutta hyvin pysyivät piilossa myös Nurminen ja Alatalo.
Vai että Nurminen pysyi piilossa finaaleissa. Yllättyneitä ovat:
Niin kauan kuin minä olen Nurmisen pelejä seurannut, hän on aina ollut samanlainen tiskirätti, kun panokset kovenevat. Räjähtävän laukauksen tilalle tulevat hätäiset syötöt, väistelyt ja kaartelut, tyhmiä jäähyjä unohtamatta.
Mutta koska otsikko kysyy minun mielipidettäni kauden parhaasta valmentajasta, siirrytään asiaan.
Heikkilä? En arvosta. Eikä taida huhujen mukaan arvostaa edes Kärppien pelaajat. Kai se on uskottava, että haulikolla osuu ladon seinään sisäpuolelta, kun on tarpeeksi iso haulikko ja riittävän pieni lato.
Koivu? Hyvää jälkeä tahmean alun jälkeen. Käänsi Tepsin kurssin jälleen sinne, minne pitikin, vaikka loukkaantumiset rassasivat joukkuetta läpi kauden raskaimman päälle. Laittoi itse ainakin yhden finaalitappion kokemattomuutensa piikkiin, mikä himmentää hieman kokonaisarvosanaa.
Aravirta? Runkosarja meni ilman isompia ongelmia, mikä oli itselleni lievähkö yllätys. Olen pitänyt Aravirtaa ns. projektivalmentajana. Puolivälierissä HIFK nousi haudan partaalta semeihin. Semeissä vauhti loppui kalkkiviivoilla. Puhtaat paperit silti.
Jalonen? Kauteen mahtui nousuja ja laskuja. Kokonaisarvosanaa nostaa Kerhon loistava runkosarjan viimeinen neljännes ja ennakkosuosikkina puolivälieriin lähteneen Lukon passittaminen kesälomille neljä-muna. Onnistui jopa ajamaan uuden pelisysteemin hyvin sisään, mistä plussaa. Semeistä ei taas sitten jäänyt paljon lapsille kerrottavaa. Onneksi ei ole lapsia.
Rautakorpi? Kutsuttiin apuun, kun Mikki Hiiri joutui merihätään. Runkosarjan loppuun homma muistuttikin tuhkimotarinaa. Kello vaan löi 12 aivan liian aikaisin ja lasikenkäkin hukkui Hämeenlinnan ja Rauman välille.
Muita en lähde tässä nyt analysoimaan, koska siinä ei olisi mitään pointtia. Oma valintani tapahtuu tällä kertaa poissulkemismenetelmällä, koska ylivoimaista ykköstä ei ole. Heikkilä se ei ole ainakaan. Ansio mestaruudesta menee selkeästi joukkueelle, ei valmentajalle. Olen pahoillani. Rautakorpi menetti pelin Kerhoa vastaan. Samaten Jalonen semeissä. Eikä Aravirtakaan lopulta esittänyt mitään sen ihmeellisempää, ainakaan positiivisessa mielessä.
Jäljelle jää siis suureksi harmikseni (*) Jukka Koivu. Kerrankin Tepsillä on valmentaja, jonka voi huoletta heittää median eteen. Mies suorastaan uhkuu auktoriteettia ja urheiluhenkeä. Mestaruuskin oli "maalin päässä".
Mutta mitäs väliä meikäläisen mielipiteillä on. Heikkilän ne kuitenkin kukittavat kaikesta huolimatta.
(*) Pitää aina hiukan dissata Turkua, ettei totuus unohdu. Turussa viettämäni vuodet näkyvät minussa ajoittaisena kateutena. Tässä tapauksessa ympäristötekijät voittavat geenit. Asukaa itse 12 vuotta 160000 umpikateellisen keskellä ja arvostelkaa vasta sitten.