Kenestä HIFK:n seuraava päävalmentaja?

[Kake74]

IFK ja Helsinki on selkeästi sen verran hankala kiekkoympäristö, että kannattaa unohtaa kaikki projektit ja prosessit, ja lähteä hakemaan Kannua ihan vaan pikavoittosysteemillä, kuten tällä kaudella tehtiin. Ei tullut edes välieräpaikkaa, mutta kunnon panostus sen varmaan tuo jossain kohtaa jos tuo. Muuttujia on liikaa mihinkään pidempiin tähtäimiin.

Just näin. Joka kausi 4 miltsin rosteri, ni väkisin se joskus osuu.

 

[Analyytikko_]

IFK ja Helsinki on selkeästi sen verran hankala kiekkoympäristö, että kannattaa unohtaa kaikki projektit ja prosessit, ja lähteä hakemaan Kannua ihan vaan pikavoittosysteemillä, kuten tällä kaudella tehtiin. Ei tullut edes välieräpaikkaa, mutta kunnon panostus sen varmaan tuo jossain kohtaa jos tuo. Muuttujia on liikaa mihinkään pidempiin tähtäimiin.

Minä taas tekisin samalla tavoin kuin viimeksi, kun voitettiin mestaruus. Tällöinhän Pena (kiitokset vielä Sir Pentille) hommasi meille parhaan mahdollisen kotimaisen valmentajan eli Oulussa menestystä niittäneen Kari Jalosen. Kolme vuotta se vei, mutta lopulta tuli palkinto. Ja yksi ratkaisevimmista pelaajahankinnoista oli se, että Ville Peltonen saatiin joukkueen kapteeniksi. Meillähän oli hyvä jengi jo edellisellä kaudella, mutta siitä puuttui se johtaja. Ville oli sellainen ja käänsi lähes henkilökohtaisesti Jokerit-sarjan lopulta (teki erittäin tärkeän voittomaalin) 3. pelissä, kun Jokerit johti sarjaa 2-0.

Itse katselin eilen Tapparan peliä ja jälleen kerran mietin, että Otto Rauhala kannattaisi hankkia mottipäisellä meille. Hoiti eilen pelin viime sekunneilla supervaihdollaan Tapparan taas finaaleihin ja niittasi kaupan päälle lopullisesti pelin ratkaisseen 3-1 maalin. Noin muutoin Rauhala laittoi välieräsarjan kahdessa viimeisessä pelissä Oliver Kapasen takataskuunsa, siis sen saman Kapasen, jota Ilves ei saanut millään kuriin. Neljä mestaruutta jo nyt kaapissa, tekee kentällä oikeita asioita eikä pidä itsestään melua mediassa. Keskittyy olennaiseen, osaa pelata jääkiekkoa ja on todella hyvä kapteeni Tapparalle. Samanlainen kuin Ville Peltonen oli meille keväällä 2011.

Jos minä saisin päättää, ottaisin valmentajaksi parhaan kotimaisen vaihtoehdon eli Tapolan, kun hän aikoinaan vapautuu. Eli kun viimeksi mestaruus piti hakea Oulusta, niin hakisin sen nyt Tampereelta.

Näiden kahden lisäksi (Tapola, Rauhala) tarvitaan se timanttinen ykkösveska. Jalosenkin aikana oli Pitkähousua ja Norosta ja ketäs kaikkia niitä nyt oli. Mestaruus tuli lopulta, kun hommattiin Riksman. Eli tämähän käy helpoksi, kun hommataan maalille Tapparan Heljanko. Ei tämä sen kummallisempaa ja vaikeampaa ole.

Se, että Peltosen komennossa ei olla oltu nelossijaa parempia, ei oikeastaan ole minkään sortin yllätys. Eihän hänellä valmentajana ollut minkäänlaisia meriittejä, kun hän meille tuli. Jos meinataan vielä joskus mestaruus voittaa, niin kyllä siellä valmennuspuolella pitää ihan ykköskorin kaveri olla.

 

[Bafforosso]

Just näin. Joka kausi 4 miltsin rosteri, ni väkisin se joskus osuu.

Saattaa onnistua, mutta pelaajavalinnat eivät silloin voi olla:
Åsteneja, Tallbergeja kiintiöpaikoilla
Komaroveja ym. +35 ikäisinä
Nuoria penkille ja ulos

 

[Pegu]

Hämmentävää Peltosen valmentamisessa oli se, että valmennusryhmässä oli mukana kokeneita entisiä hyökkääviä pelimiehiä kuten Kuhta ja Ojanen sekä erikseen vielä tilasto-/tablettinikkarina Tilkanen.

Tätä samaa oon pyöritellyt ja ihmetellyt. Eniten oon toki ihmetellyt Peltosen Villen osalta: miksi entinen huippuhyökkääjä peluuttaa valmentajana IFK:ssa unettavan tylsää ja mielikuvituksetonta laidankaivuulätkää? En tajua, eikä vastausta tuohon kyssäriin ole näköpiirissä.

Ville on pelaajana legendan asemassa. Mun mielestä hänen olisi järkevää tajuta päästää irti ja myöntää, että hän ei kyennyt tekemään HIFK:sta voittavaa joukkuetta sekä luovuttaa päävalmentajan paikkansa seuraajalleen. Tuo olisi suoraselkäinen ratkaisu Villeltä, jos hän ajattelee seuran parasta.

Mun mielestä IFK on kontannut urheilullisesti yli 30 vuotta. Kaksi mestaruutta tuona aikana on surkuhupaisa suoritus seuran resursseihin nähden.

Urheilullinen menestyminen pitää asettaa seuran ykkösarvoksi. Nyt näyttää siltä, että tuollaisen suunnanmuutoksen tekeminen ja siten urheilullisen uskottavuuden palauttaminen vaatii henkilövaihdoksia, jollei nyt kevään aikana tapahdu seuramme hallituksessa jotain (käsittämättömän) yllättävää ajattelutavan muutosta ja samalla strategian täyskäännöstä.

 

[F#21]

Tätä samaa oon pyöritellyt ja ihmetellyt. Eniten oon toki ihmetellyt Peltosen Villen osalta: miksi entinen huippuhyökkääjä peluuttaa valmentajana IFK:ssa unettavan tylsää ja mielikuvituksetonta laidankaivuulätkää? En tajua, eikä vastausta tuohon kyssäriin ole näköpiirissä.

Ville on pelaajana legendan asemassa. Mun mielestä hänen olisi järkevää tajuta päästää irti ja myöntää, että hän ei kyennyt tekemään HIFK:sta voittavaa joukkuetta sekä luovuttaa päävalmentajan paikkansa seuraajalleen. Tuo olisi suoraselkäinen ratkaisu Villeltä, jos hän ajattelee seuran parasta.

Mun mielestä IFK on kontannut urheilullisesti yli 30 vuotta. Kaksi mestaruutta tuona aikana on surkuhupaisa suoritus seuran resursseihin nähden.

Urheilullinen menestyminen pitää asettaa seuran ykkösarvoksi. Nyt näyttää siltä, että tuollaisen suunnanmuutoksen tekeminen ja siten urheilullisen uskottavuuden palauttaminen vaatii henkilövaihdoksia, jollei nyt kevään aikana tapahdu seuramme hallituksessa jotain (käsittämättömän) yllättävää ajattelutavan muutosta ja samalla strategian täyskäännöstä.

En mä jaksa mitenkään uskoa, että Peltosen kaltainen kilpailuhenkinen ihminen, pystyisi itse tajuamaan tai luovuttamaan. Olen 100% varma, että hänellä itsellään on uskoa kääntää HIFK mestariksi.

Eiköhän Peltosen pelitapa juonnu ensisijaisesti virheiden välttämiseksi ja vastustajan maalipaikkojen minimoimiseksi. Hyvä idea käytännössä, mutta siihen rinnalle täytyisi saada erinomaisen hyökkäyspelin sekä erikoistilanteet. Nyt erikoistilanteissa alivoima oli erinomaista, mutta ylivoimapeli ponnetonta. Hyökkäyspeli taas, noh, onnetonta tuolla nipulla. Hyökkäyspeliin sisällytän myös omista lähdöt.

 

[R.P.M. 12 000]

Eiköhän Peltosen pelitapa juonnu ensisijaisesti virheiden välttämiseksi ja vastustajan maalipaikkojen minimoimiseksi. Hyvä idea...

Näin näyttää olevan, mutta mun mielestä toi ei ole hyvä idea, ei vaikka ei katsottaisiin pelkästään viihdyttvyyttä vaan myös urheilullista potentiaalia. Sitä tukee esimerkiksi viime kauden tulos, jossa virheitä vältellen voitettiin heikompia jengejä, mutta sarjassa kovemmin suoriutuneita ei käytännössä koskaan.

Sillä virheitä ei voi välttää, jos vastassa on yhtä tai enemmän laadukas jengi. Pitäisi pystyä voittamaan 3-2 pikemmin kuin yrittää voittaa 1-0, sillä 1-0-voittoa et ota hyvästä jengistä. On täysin utopiaa ajatella jättävänsä esimerkiksi Tapparan nollille kuin kerran vuosikymmenessä, ei se voi olla toimintaa ja peliä ohjaava tavoite.

 

[Jäkishöntsä]

Urheilullinen menestyminen pitää asettaa seuran ykkösarvoksi. Nyt näyttää siltä, että tuollaisen suunnanmuutoksen tekeminen ja siten urheilullisen uskottavuuden palauttaminen vaatii henkilövaihdoksia, jollei nyt kevään aikana tapahdu seuramme hallituksessa jotain (käsittämättömän) yllättävää ajattelutavan muutosta ja samalla strategian täyskäännöstä.

Sepä se kun ensin pitäisi tapahtua koko seuratasolla sen syvään ytimeen, suurinpiirtein ihan geeneihin, saakka menevä urheilullinen muutos. On eri asia tehdä urheilullisuudesta strategiapaperilla ykkösarvo, mutta kun sen pitäisi näkyä aina ja kaikkialla seuran arjessa toimistosta lipunmyyjiin saakka.

Tapparalla tästä on jo kokemusta koko seurahistorian ajalta, HIFK:ssa hyvin satunnaisesti silloin kun joskus mestaruus on muilta "lipsahtanut" Stadiin. Siis yksinkertaisesti lisää hikeä, verta, tuskaa ja peräsuolen kappaleiden sinkoilua kun vedetään vaikka intervallina ylämäkijuoksua.

Haluan vain painottaa sitä, että seuran kaikkea tekemisen kulttuuria ei pelaajahankintojen, treenauksen, valmennuksen, huollon yms. kaiken muun lätkäjoukkuen hallintoon tai arkeen liittyvän osalta muuteta vain päätöksellä, että päätetään niin tehdä. Se on konkreettisen raadollisesti vietävä läpi. Yhtään ei lipsuta.

Miksi Tappara siis voittaa niin useasti mestaruuksia verrattuna täysin randomina voittavaan HIFK:n joukkueeseen? Koska Tapparan mestaruuksien myötä kaikki aikojen kuluessa opittu ja haltuunotettu syväosaaminen & työmoraali on junttautunut syvälle sisään seuran perustaan (geeneihin) ja on asia josta ei lipsuta seuran tekemisessä missään vaiheessa minään vuonna. Se on kantanut Tapparaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, voi sanoa, että jo yhdestä vuosisadasta toiseen.

HIFK on ollut aina enemmän hetken aikaa seurajohdon ja valmentajiensa "projektijoukkue" ja kun mestaruutta ei tule, niin huuli pyöreänä ihmetellään mikäs nyt oli ongelmana. Ok, ostetaan siis parempi seurajohto, valmentaja ja pelaajat kun fyrk finns, mutta silti ei tule menestystä. Tappara voisi heittää, että funtsatkaa tätä.

Mutta kun se ei näin mene kuten HIFK:ssa, sillä mestaruus edellyttää kaikilta seuratoiminnassa, valmennuksessa ja pelaajistossa pitkää osaamisen linjaa siinä arjen vaatimustasossa sekä tekemisessä johon Tapparassa ollaan totuttu jo TBK:n eli Tammerfors Bollklubin ajoilta v. 1932 saakka. Kovaa on menty koko ajan askin ulkopuolella ja askissa, jonka vuoksi niitä mestaruuksia tipahtelee Tapparalle usein verrattuna HIFK:n satunnaisiin mestaruuksiin.

Miettikääpä sitä, että Salmelainen yhdessä seurajohdon ja Ville Peltosen valmennuksen kanssa on häärännyt nyt 3 vuotta tyhjin käsin ja vielä pitäisi 2 lisää häärätä. Oikeastaan peli on mieluummin huonontunut koko ajan kuin parantunut.

Grönborg tuli Tapparaan kahdeksi vuodeksi ja heti todennäköisesti napsahtaa mestaruus eka vuonna. Ja miksi? Koska se kaikki lähtee sieltä syvälle seuraan juurtuneesta osaamisesta ja raudanlujan tinkimättömästä tekemisestä vuodesta, viiikosta, päivästä, tunnista ja askissa vaihdosta toiseen. Siinä ei kivenmuruakaan jää kääntämättä.

 

[Robin Big Snake]

Grönborg tuli Tapparaan kahdeksi vuodeksi ja heti napsahti mestaruus eka vuonna.

Kirjoitatko mahdollisesti tulevaisuudesta käsin?

 

[Jäkishöntsä]

Kirjoitatko mahdollisesti tulevaisuudesta käsin?

Jeps, korjasin virheeni kun sen huomasin, mutta kyllä myös, suurella todennäköisyydellä Tappara vie mestaruuden.

 

[Pate44]

Eiköhän Peltosen pelitapa juonnu ensisijaisesti virheiden välttämiseksi ja vastustajan maalipaikkojen minimoimiseksi. Hyvä idea käytännössä, mutta siihen rinnalle täytyisi saada erinomaisen hyökkäyspelin sekä erikoistilanteet. Nyt erikoistilanteissa alivoima oli erinomaista, mutta ylivoimapeli ponnetonta. Hyökkäyspeli taas, noh, onnetonta tuolla nipulla. Hyökkäyspeliin sisällytän myös omista lähdöt.

Onko hyvä idea? Onko tätä päivää vai onko jääkiekon evoluutio ajanut jo ohi K.Jalosen 90-luvun jääkiekon ja jopa jo J.Jalosen ajan viivelähtö/kiekkokontrollinkin?
Grönborg näytti eteenkin syksyllä esimerkkiä liigatasolla hyökkäävästä pelistä joka sallii virheet.

Jatkoajan uudessa jutussa kerrottiin Ässien Samuli Marjetasta joka johti U20-joukkueen kultaan erittäin mielenkiintoisella pelikonseptilla. Voisin mennä katsomaan Ässien U20 pelejä pelkästään tuon pelitavan takia. Itse olen aina tykännyt antaa omien pelaajien toteuttaa itseään ja vahvuuksiaan hyökkysalueella, mutta Marjeta on vienyt tuon aika pitkälle.

Toivottavasti IFKn tuleva valmentaja uskaltaisi kokeilla jotain vastaavaa, sillä pelaajien laadusta/taidoista homma ei jäisi IFKssa kiinni.

 

[F#21]

Onko hyvä idea? Onko tätä päivää vai onko jääkiekon evoluutio ajanut jo ohi K.Jalosen 90-luvun jääkiekon ja jopa jo J.Jalosen ajan viivelähtö/kiekkokontrollinkin?
Grönborg näytti eteenkin syksyllä esimerkkiä liigatasolla hyökkäävästä pelistä joka sallii virheet.

Jatkoajan uudessa jutussa kerrottiin Ässien Samuli Marjetasta joka johti U20-joukkueen kultaan erittäin mielenkiintoisella pelikonseptilla. Voisin mennä katsomaan Ässien U20 pelejä pelkästään tuon pelitavan takia. Itse olen aina tykännyt antaa omien pelaajien toteuttaa itseään ja vahvuuksiaan hyökkysalueella, mutta Marjeta on vienyt tuon aika pitkälle.

Toivottavasti IFKn tuleva valmentaja uskaltaisi kokeilla jotain vastaavaa, sillä pelaajien laadusta/taidoista homma ei jäisi IFKssa kiinni.

Kyllä se edelleen on musta hyvä idea, mutta kuten kirjoitin, se vaatii erinomaisen hyökkäyspelaamisen sekä erikoistilanteet. Jos pystytään puolustamaan viisikkona todella vahvasti ja kääntämään peliä nopeasti, lisättynä vahvalla hyökkäyspelillä sekä erikoistilannepelaamisella, niin sillä ollaan Liigassa kärkijoukkue - varsinkin HIFK:n resursseilla.

Ei sekään omaan mieleen ole viihdyttävä pelityyli, mutta noin se mielestäni kuitenkin on. Kyllä nämä samat jutut näkyvät myös Tapparan pelissä tällä kaudella, varsinkin kevätkaudella. Grönborg on tiivistänyt Tapparan peliä mitä pidemmälle menty, mutta siellä on edelleen se todella vahva hyökkäyspeli taustalla.

 

[KwutsNI]

Pohdin, että mihin ketjuun tätä laittaisin, mutta ehkä tämä omalla tavallaan on relevantein, koska päävalmentaja ja tämän käden jälki on kuitenkin se näkyvin osa seuraa.

Useassa paikassa toivotaan Tapolaa ja Rautakorpea, ja ymmärrän kyllä miksi. Rautaisia ammattilaisia, joilla on kovat näytöt. Ymmärrän myös, ettei luoteta organisaation kykyyn löytää jotain, joten otetaan siksi valmis paketti. Tapola+Rautakorpi olisi tällä hetkellä vähän niin kuin varmin kaikista mahdollisista korteista, vaikka tietenkään IFK:n kohdalla mikään ei ole varmaa.

Mutta silti. Minä en haluaisi, että IFK on seura, joka kopioi muiden tavat. Tässähän vähän niin kuin ostettaisi Tapparan menestyskonsepti, todennäköisesti vähän vielä kalliimmalla. Ja en sano, etteikö Tappara tekisi hienoa työtä, mutta silti. Matikainen kai yritti tehdä IFK:sta 80-luvun lopussa Tapparan, huonolla menestyksellä. Silläkin uhalla, että Country Club haiskahtaa, IFK ei ole Tappara, eikä se, mikä toimii yhdelle, automaattisesti toimi toiselle.

Silloin, kun IFK on menestynyt, osaaminen on toki tullut ulkopuolelta, mutta ei kuitenkaan pääsääntöisesti valmiina pakettina. Menestystä on päinvastoin tullut, kun on menty vähän rohkeammin, ja ajateltu laatikon ulkopuolella. Tuotu mukaan joku, joka tekee hommat vähän eri tavalla. Carl Brewer loi pohjan koko nykyidentiteetille, eikä häntä hankittu jostain Ilveksestä laittamaan hommaa kuntoon. Jarmo Kekäläisellä ei ollut mitään näyttöjä, kun hänet palkattiin, ja loppu on historiaa. Myöhemminkin on onnistuneita yllättäjiä, kuten Shedden ja Törmänen, jotka tulivat Suomi-kiekon ulkopuolelta. Molemmat olivat raikkaita tuulahduksia omalla peli-identiteetillään, ja pelitapoja kauhisteltiin analyytikoiden toimesta. Ja tätä oikeastaan kaipaisin. Että sen sijaan, että mennään muiden perässä, hankitaan Korpi tai Jortikka tai Tapola tuomaan meidän peli ja menestys ulkopuolelta,* löydettäisiin se oma tapa tehdä näitä. Enkä nyt tarkoita tässä tutinaa ja tötinää, vaan ihan sitä, että pelataan omaa peliä eikä "meidän peliä", karvataan kahdella päätylautaan asti, ja kysytään, että monensia me oltais, jos vedettäisiin viivelähdöillä.

Ei niin, että osaan ketään nimiä nimetä. Stögöllä on tärkeämpää tekemistä juuri nyt, ja olisihan se vähän paluuta menneeseen. Tuo Marjeta, joka vei kai Ässät u20 kultaan kuulostaa kiinnostavalta, mutta on kokematon. Ehkä sitten ulkomaalainen? Kukas se ruotsalainen oli, joka kaipaili Suomeen valmentamaan taannoin? No, en minä Sheddenistäkään ollut kuullut ennalta, ja Stögön näytöt olivat ohkaiset.


*: Oikeastaan ainoa kerta, kun valmis menestyjä on tuonut menestyksen myös IFK:ssa, oli Kari Jalosen palkkaaminen, Hannu Aravirta varauksin (siis sikäli, menestyikö). Muuten menestys on tullut, kun on tehty homma omalla tavalla. Silloin kun on tullut, toki paljon useammin se on mennyt reisille.

 

[R.P.M. 12 000]

Pohdin, että mihin ketjuun tätä laittaisin, mutta ehkä tämä omalla tavallaan on relevantein, koska päävalmentaja ja tämän käden jälki on kuitenkin se näkyvin osa seuraa.

Useassa paikassa toivotaan Tapolaa ja Rautakorpea, ja ymmärrän kyllä miksi. Rautaisia ammattilaisia, joilla on kovat näytöt. Ymmärrän myös, ettei luoteta organisaation kykyyn löytää jotain, joten otetaan siksi valmis paketti. Tapola+Rautakorpi olisi tällä hetkellä vähän niin kuin varmin kaikista mahdollisista korteista, vaikka tietenkään IFK:n kohdalla mikään ei ole varmaa.

Mutta silti. Minä en haluaisi, että IFK on seura, joka kopioi muiden tavat. Tässähän vähän niin kuin ostettaisi Tapparan menestyskonsepti, todennäköisesti vähän vielä kalliimmalla. Ja en sano, etteikö Tappara tekisi hienoa työtä, mutta silti. Matikainen kai yritti tehdä IFK:sta 80-luvun lopussa Tapparan, huonolla menestyksellä. Silläkin uhalla, että Country Club haiskahtaa, IFK ei ole Tappara, eikä se, mikä toimii yhdelle, automaattisesti toimi toiselle.

Silloin, kun IFK on menestynyt, osaaminen on toki tullut ulkopuolelta, mutta ei kuitenkaan pääsääntöisesti valmiina pakettina. Menestystä on päinvastoin tullut, kun on menty vähän rohkeammin, ja ajateltu laatikon ulkopuolella. Tuotu mukaan joku, joka tekee hommat vähän eri tavalla. Carl Brewer loi pohjan koko nykyidentiteetille, eikä häntä hankittu jostain Ilveksestä laittamaan hommaa kuntoon. Jarmo Kekäläisellä ei ollut mitään näyttöjä, kun hänet palkattiin, ja loppu on historiaa. Myöhemminkin on onnistuneita yllättäjiä, kuten Shedden ja Törmänen, jotka tulivat Suomi-kiekon ulkopuolelta. Molemmat olivat raikkaita tuulahduksia omalla peli-identiteetillään, ja pelitapoja kauhisteltiin analyytikoiden toimesta. Ja tätä oikeastaan kaipaisin. Että sen sijaan, että mennään muiden perässä, hankitaan Korpi tai Jortikka tai Tapola tuomaan meidän peli ja menestys ulkopuolelta,* löydettäisiin se oma tapa tehdä näitä. Enkä nyt tarkoita tässä tutinaa ja tötinää, vaan ihan sitä, että pelataan omaa peliä eikä "meidän peliä", karvataan kahdella päätylautaan asti, ja kysytään, että monensia me oltais, jos vedettäisiin viivelähdöillä.

Ei niin, että osaan ketään nimiä nimetä. Stögöllä on tärkeämpää tekemistä juuri nyt, ja olisihan se vähän paluuta menneeseen. Tuo Marjeta, joka vei kai Ässät u20 kultaan kuulostaa kiinnostavalta, mutta on kokematon. Ehkä sitten ulkomaalainen? Kukas se ruotsalainen oli, joka kaipaili Suomeen valmentamaan taannoin? No, en minä Sheddenistäkään ollut kuullut ennalta, ja Stögön näytöt olivat ohkaiset.


*: Oikeastaan ainoa kerta, kun valmis menestyjä on tuonut menestyksen myös IFK:ssa, oli Kari Jalosen palkkaaminen, Hannu Aravirta varauksin (siis sikäli, menestyikö). Muuten menestys on tullut, kun on tehty homma omalla tavalla. Silloin kun on tullut, toki paljon useammin se on mennyt reisille.

Hyvää pohdintaa ja näin juuri, mutta toisaalta sitten taas - HIFK on hävinnyt tuomalla koutsiksi valmiita mestareita ja se on hävinnyt tuomalla valmiita häviäjiä, mutta se on hävinnyt myös tuomalla kokemattomia koutseja ulkoa ja ja toisaalta se on hävinnyt nostamalla niitä kokemattomia omista riveistä.

Suuntaviivoiksi ei ole niistä ainoista modernina aikoina kannun tuoneista, kun toinen oli kaiken jo voittanut ja meritoitunut, toinen parivaljakko puolestaan ensimmäistä kertaa kunnolla tositoimissa.

Kuten sinäkin, itsekin kuitenkin yrittäisin löytää sieltä boksin ulkopuolelta sen uuden Sheddenin tai Törmäsen kuin jonkun jo väsähtäneen. No jos se toukohousu Riihimäeltä suostuisi tulemaan, niin en kieltäytyisi. En kuitenkaan usko, että siitä mitään tulisi, ihan intuitiolla näin.

Ne jotka tietävät AHL:n ja ECHL:n rosterit ulkoa, eikö siellä olisi jotain kovaa koutsia meille?