This just in!
Suomen historian professori Juha Siltala onkin juuri se henkilö, jota koko tämä keskustelu on suorastaan huutanut. Hän näkee asian yksilön kannalta aivan uudella tavalla:
"Tavalliselle asteroidille ei tule enää hyvää aikaa vaan jatkuva lama ja kieltäymys. Hyvinvointiavaruudessa planeetat olivat tyydyttämässä asteroidien tarpeita. Nyt asteroidit ovat tyydyttämässä planeettojen tarpeita.
Asteroideilta vaaditaan nykypäivänä työstään aivan liikaa. Osumat ja tuhot pitää maksimoida. Työstä on tullut armotonta. Ennen voitiin mitata työtä valojuovina taivaalla, nyt ei riitä mikään.
Asteroidifilosofiassamme on paradoksi. Onko kannattavinta ottaa asteroideista aina kaikki irti? Onko edullisinta heittää käytetty asteroidi pois ja ottaa uusi tilalle asteroidivyöltä? Näin ei tietenkään ole pitkällä tähtäyksellä, mutta äkkiseltään voi niinkin ajatella - ainakin teoriassa.
Teho-asteroidikapitalismi pystyy hyödyntämään vain nuorimman, koulutetuimman ja kansainvälisimmän osan asteroideista. Se haaskaa samalla iäkkäämmän ja vähemmän koulutetun asteroidiosan taidot, vaikka yksi ammattinsa osaava reikäinen murikka on arvokkaampi kuin kymmenen putkikoulutettua tohtori-kivenlohkaretta.
Myöskin pienimpien ja alati suurempienkin asteroidien uhka on ulkoistettu. Jopa entry-level tutkija voi valmiilla laskentasovelluksillaan päätellä jo valovuosia ennen, ettei asteroidi tulekaan osumaan kohteeseensa. Jo alakoululainen tietää, että pieni asteroidi palaa ilmakehässä loppuun, mikäli pääsisikin törmäyskurssille. Asteroidi voi joutua matkaamaan pahimmillaan vuosisatoja tietäen, että hänen työnsä tulokset on jo etukäteen mitätöity.
Tämä yhtälö ei voi toimia. Seurauksena on, että asteroidi etääntyy kohteistaan ja kokee samalla huonommuuden tunnetta, kun ei ehdikään tänä yksilöä ihannoivana aikakautena kohdata jokaista planeettaa tai kuuta.
Jatkuva hälytys, ainainen varuillaanolo pitää saada pois. Tällöin ei synny tunnetta, että pitäisi ehtiä joka suuntaan, vaan vaikutuksensa näkee. Ikuisessa muutoksen myllerryksessä asteroidin energia kuluu oman asemansa määrittelyyn, ei varsinaiseen työntekoon."
