Syyttömänä astumaan, joutui hän, koutsiksi paikallisen Palloseuran
Jossa muut omat pojat, apureina tottakai, hääräsivät hiljaisesti suojatoimessain
Perinteisen koutsin kohtalon, halus välttää Kalle tuo. En koskaan muuta taktiikkaa, kulmista pois, sitä tuo
Sarjataulukon tyvi, taas kutsuu talvisin, vaan en tiedä mitä muuttaa mut kun suojatyöpaikasta ei fuduja saa, hälle Niittymäen Antsa tarjoo lisävuotta
Niin urheilutoimari taas saapuu hätiin ja kiinalaisen laiturin löytää remmiin
Kohti laukkaa, kriisikautta
Se fanin epätoivoon ajaa, kun alasajoa seuraa
Keskeltä mustan penkin hiljaa, fläppitaulu kohoaa, ja tussi, tuhertaa
Kauempana jossakin, piilossa kuitenkin, toimari surkeena tuijottaa kirstuaan kun raha ei riitä eikä valoa näy, kohti turmion tietä Palloseura käy
Tämä tuhansien virheellisten päätösten seura, joka miljoonatappioihin juoksahtaa
Tuskaiset fanit joiden sietokyvyn määrää, ei mittaa järki eikä kärki määrää
joiden vaateissa kaikuvat epätoivon kaiut, joihin vastaa eivät edes Anteron haut
Suuresta epätoivosta, ne kertovat