Gagsille: Tuo on oikeasti kaksipiippuinen juttu. Joukkueen menestys on se, mikä ratkaisee. Ei se, miten hyvä organisaatio on ja kuinka hyviä henkilöitä siellä vaikuttaa. Blues on tasan niin hyvä kuin mitä sarjataulukko näyttää. Ja laskujeni mukaan Blues on pärjännyt vasta yhden kauden verran Jokereita ja HIFK:ta paremmin. Vaikka meillä olisi ollut kuinka paskat organisaatiot ja Masat & Penat vielä päälle. Yksittäisenä asiana, kun kysyt Holtarista: Pidän häntä valovuoden Virmasta parempanaja utj:na. Mutta en valitettavasti pysty vertaamaan häntä Nybondasiin, koska Nyba on ollut hommissa vasta pari kuukautta. Ei kukaan meistä pysty. Ensi keväänä saadaan Nybariltakin ensimmäinen varsinainen näyttö, eikös vain? Nähdään minkälaisen joukkueen hän kasasi ja kuinka se pärjäsi. Sen verran voin sanoa, että ensimmäisten signauksien perusteella olen tyytyväinen Nybondasiin. Jotta näkisit, etten katso HIFK-lasien takaa, niin totean samantien, että pidän Holtaria myös Penaa parempana utj:na.
Pari faktaa, jotka hieman hiertävät tässä keskustelussa. Olen oikonut näissä itsekin;
-Ikä ei ole mikään ongelma. Mutta nuorella huippujohtajalla on yleensä myös huippututkinnot. Olen vanhanaikainen ja uskon siihen, että toimitusjohtajalla pitää olla akateeminen/kaupallinen loppututkinto. Tai siis uskon vakaasti siihen, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa, muutenhan koko koulutus olisi turhaa ja kaikki yhtiöt olisivat palkanneet johtonsa kautta aikain päin helvettiä. Yleensä se menee niin, että kokemus kompensoi koulutusta. Nuori ja myös ilman loppututkintoja oleva kaveri on harvinainen signaus - ja tämän huomaamiseen ei kyllä tarvita mitään värilaseja.
-Jääkiekkobisneksen osaaminen on eri asia kuin jääkiekon pelaaminen. Toisin sanoen se, että henkilö on pelannut huipputasolla jääkiekkoa, tarkoittaa sitä, että hän osaa lajin. Mutta lajin ympärillä oleva bisnes on kokonaan toinen juttu, se pitää opetella erikseen. Eihän menestysbändin basistikaan osaa automaattisesti musiikkibisnestä, vaikka hän osaakin soittaa, tuottaa ja säveltää. Jääkiekkobisnestä ei voi harjoitella lätkäkaukalossa, vaan itse bisneksessä. Mutta lajin osaaminen on erittäin merkittävä etu itse bisneksenkin oppimisessa, se on selvää. Säilynojan pelaajayhdistystausta peliuran lisäksi on erinomainen pohja kiekkobisnekseen. Mutta sen hän aloittaa ihan alusta. Nämä VP Ketolat ja Chrisu Ruututkaan eivät loppujen lopuksi osanneet kovin hyvin itse bisnestä, vaikka he tulivatkin takki auki kehiin sillä oletuksella, että entinen pelaajaura riittää.