Kehitys kehittyy - suomen kieli ei pysy mukana

[Bast]

MikroPC -lehden sähköpostitse ilmestyvässä uutiskirjeessä oli mielenkiintoinen kolumni suomen kielen asemasta jatkuvasti vauhdilla kehittyvässä teknisessä sanastossa. Uusia laitteita, ohjelmia, menetelmiä ja termejä pukkaa jatkuvalla syötöllä eikä niille ehditä luomaan vastineita kotimaisella kielellä. Kolumnissa esitetäänkin kysymys: pitääkö niin edes tehdä?

Joudun oman työni puolesta jatkuvasti tilanteisiin, jossa pitää miettiä pitääkö käyttää jostain tavallisille kuluttajille suunnatun laitteen teknisestä ominaisuudesta alkuperäistä ilmaisua, löytyykö sille suomalainen sana vai pitääkö se selittää monisanaisesti suomeksi.

Viihde-elektroniikka-ala tuottaa nimittäin koko ajan uusia sanoja ja kiivaasta tahdista johtuen useimmilla ei ole vastinetta suomessa, kun taas joillekin ominaisuuksille on jopa useita suomenkielisiä käännöksiä.

Joskus käytössä oleva suomenkielinen termi vanhenee tai muuttuu vähemmän seksikkääksi ja englanninkielinen vastine ohittaa sen. Esimerkiksi suomalaisen kirjainlyhenteen ATK on jo syrjäyttänyt yleisessä kielenkäytössä ehkä joitakin kelkasta pudonneita lukuunottamatta IT, jota iloisesti ympätään etuliitteenä kaikkiin mahdollisiin yhteyksiin ja vaikka sen voi selittää suomeksi tarkoittavan informaatioteknologiaa, koostuu sanapari kuitenkin vieraskielisistä sanoista. Kännyköihin liittyvistä laitteista ja palveluista on alettu käyttää termiä mobiili-sitä sun tätä. Tämä ottaa aina minun korvaani ja tuntuu jotenkin hassulta.

Tässä toinen outo tilanne. Ennen kuin liikkuvan kuvan taltiointi oli kadunmiehelle mahdollista oli kodeissa äänentallennuslaitteita, joita kutsuttiin soittimiksi, kuten levysoitin tai jos niissä pyöri nauha, nauhureiksi. Kuvanauhurin ilmestyttyä ongelmaa ei vielä syntynyt, sillä siinäkin kulkee nauha. Mutta kun DVD:t tulivat markkinoille syntyi ongelma. Ainakin minulle. DVD-player ei oikeastaan ole soitin, koska se toistaa kuvaa. Toki musiikkiakin, mutta se ei ole sen päällimmäinen idea. Nauhurikaan se ei ole, koska siellä pyörii levy. DVD-recorder taas ei voi olla äänittävä DVD, koska se äänen lisäksi tallentaa myös kuvaa. DVD-tallennin taas kuulostaa kauhean viralliselta, mutta siihen on jo tottunut.

Oma ryhmänsä on sitten tietokonepuolen käskyt ja komennot ym. Yleisesti puhutaan seivaamisesta (save) ja bäkappaamisesta (backup), kopypastettamisesta ja daunloudaamisesta jne.

Mitä mieltä tässä asiassa kuultuna olette te? Kannattaako edes yrittää kääntää kaikkea suomeksi vai heitetäänkö lossiksi ja tyydytään lisäämään englanninkieliseen termiin aina i-kirjain loppuun ( seivi, bäkappi, haarddiski, entteri jne.)?

Tässä keskustelun taustaksi MikroPC:n kolumni:

http://mikropc.net/kolumni/index.jsp?id=j260

 

[Master God]

Mitä mieltä tässä asiassa kuultuna olette te? Kannattaako edes yrittää kääntää kaikkea suomeksi vai heitetäänkö lossiksi ja tyydytään lisäämään englanninkieliseen termiin aina i-kirjain loppuun ( seivi, bäkappi, haarddiski, entteri jne.)?

Tänä päivänä tuo termistö vaihtuu sen verran tiheään tahtiin, että ehkä on helpompaa käyttää alkuperäisnimityksiä suomalaisittain väännettynä. Termistöjen suomentaminen aiheuttaa kuitenkin vain typeriä sanoja, jota sitten kukaan ei kuitenkaan käytä. Tosin onhan varmuuskopio, tallentaminen, kovalevy ihan vakiintuneita sanoja.

Itseäni ei ainkaan suuremmalti häiritse näiden termien käyttö niin kauan kun niitä osataan käyttää järkevästi. Mutta on sitten paljon niitäkin, jotka käyttävät ko. sanoja vain sen vuoksi, että saavat päteä ja muka tietää asioista jotain. Luulevat siten saavansa tyhmemmän kansanosan parissa arvostusta. Kyllähän se vähemmästäkin ärsyttää, jos joku tulee selittämään minulle, joka en tietokoneista mitään ymmärrä, että "mä kävin warettaan softaa netistä mun harddiskille ja bäkappasin ne failit ihan for sure" tai jotain.

Eli pitää ymmärtää, kenen kanssa tuota termistöä käyttää. Jos on joku vähemmän alaa tunteva, voisi olla perusteltua selittää asiat hieman kansantajuisemmin, jos se nyt on ylipäänsä välttämätöntä niitä jakaa.

 

[Bast]

Käytänkin tässä tilaisuutta hyväkseni muutaman termin tarkistamiseen. Nimittäin erilaisten aparaattien takaa löytyy tahkojuustoa vastaava määrä reikiä, joihin voi kytkeä mitä erilaisimpia laitteita. Näille on olemassa lukuisia eri nimiä, kaikki todennäköisesti ihan oikeita, mutta palstan hifistit ehkä osaavat tarkentaa, mikä esimerkiski näistä termeistä on se yleisin tai sanotaanko kuvaavin:

Ulostulo / sisäänmeno vai pelkkä tulo / lähtö vaiko peräti in / out ? Esimerkiksi "xlr-ulostulo /xlr-lähtö / xlr-out

Entäpä onko kukaan kuullut "linjedubblaresta" tai "linedoublerista"? Aparaatti ymmärtääkseni kaksinkertaistaa kuvan juovatiheyden parantaen näin kuvan laatua. Linjatuplaaja kuulostaa liian slangimaiselta eikä kerro mitään. Juovatiheyden kaksinkertaistaja taas on kankeanoloinen.

 

[Paitselo]

Eikö tämän ketjun yhteydessä voisi pohdiskella myös sitä miten "kännykkäkulttuuri" vaikuttaa ihmisen kykyyn ilmaista itseään sanallisesti?
Jos meno jatkuu nykyisenlaisena, on mitä ilmeisintä että on kasvamassa sukupolvi joka menee kehdosta hautaan puhelinta näpräämällä - kirjoittamatta ihan omin käsin ja omalla käsialalla oikeastaan yhtään mitään koko elämänsä aikana.

Tämä ei ainakaan kehitä ilmaisukykyä millään tavalla.

 

[Bast]

Aivan mainiosti voi. Eikä pelkästään kännykkäkulttuurista. Poikani pelailee innolla netissä Runescape-roolipeliä tms. ja selittää aivan täpinöissään, kuinka oli juuri mainaamassa vähän orea ja smithasi siitä sitten itselleen bätl äksin, kasvatti siinä leveleitä ja lähti wildernessiin nuubeja släshäämään. Kyselin, että eikös noille ole ihan suomenkielisetkin termit, mutta on kuulemma "helpompi" käyttää englanninkielisiä. Höh!

 

[finnjewel]

Termit kuten tallentaa, varmuuskopioida ja ladata (download) kai nyt ovat riittävän vakiintuneita ja seivaamiset tms. kuulostavat kankeilta.

Upload onkin sitten kinkkisempi juttu kuten copy-pasteaminen ("leikkaa-liimaa-periaatetta käyttäen" on sekin aika kehnoa suomea).

Eikö tuo line doubler ole "linjavahvistin"? Jos ei, niin pyydän anteeksi asiantuntemattomuuttani..

Uusimmat eteen tulleet nörttisanat, joita en aluksi tajunnut olivat "mese" ja "lagaaminen". Siis Messenger ja ilmeisesti netin hidastelu.

 

[tant gredulin]

DVD-player ei oikeastaan ole soitin, koska se toistaa kuvaa. Toki musiikkiakin, mutta se ei ole sen päällimmäinen idea. Nauhurikaan se ei ole, koska siellä pyörii levy. DVD-recorder taas ei voi olla äänittävä DVD, koska se äänen lisäksi tallentaa myös kuvaa. DVD-tallennin taas kuulostaa kauhean viralliselta, mutta siihen on jo tottunut.

Jösses. Kylläpä pahan lykkäsit. Jumituin totaalisesti tähän 'playeriin' ja olinkin jo löytämäisilläni sille sanan 'pelitin'. Käytetäänhän nyt jo melko yleisesti 'pelittää' -sanaa... Uuden, hirvittävän voimanponnistuksen seurauksena päädyin keinotekoiseen sanaan 'toistin', vähän parempaan sanaan 'toistolaite' tai jos oikein suurpiirteiseksi heittäytyy, 'laite' :)

 

[OikeaPakki]

Eikö tämän ketjun yhteydessä voisi pohdiskella myös sitä miten "kännykkäkulttuuri" vaikuttaa ihmisen kykyyn ilmaista itseään sanallisesti?
Jos meno jatkuu nykyisenlaisena, on mitä ilmeisintä että on kasvamassa sukupolvi joka menee kehdosta hautaan puhelinta näpräämällä - kirjoittamatta ihan omin käsin ja omalla käsialalla oikeastaan yhtään mitään koko elämänsä aikana.

Tämä ei ainakaan kehitä ilmaisukykyä millään tavalla.

Tämä tämmöinen jonkinlainen uusiokieli kirjaimilla ja numeroilla sekoitettuna on ainakin minulla nostattanut kulmakarvoja. Joskus saaaa aikaan hymyä - säälistä tai nokkeluudesta riippuen.

Omassa nuoruudessa tällaista ei ollut, mutta nykyien näppiskulttuuri on tätä suosinut. Varsinkin semmoisilla alueilla (kännyt, irkkaus yms), missä pitää saada sanotuksi/kirjoitetuksi asia mahdollisimman nopeasti ja lyhyesti.

tarkoitan nyt näitä: 2 fast 4 U ja tis517 - osastoa. Jos ei siis kehitä ilmaisua kieliopin sääntöjen mukaan, niin kenties kohentaa mielikuvitusta?

 

[Bast]

Tant Gredulinille: Sepä se. Kun play voi olla yhtä lailla pelata, leikkiä, soittaa ja joissain yhteyksissä vielä toimia ei yllättäen meiltä löydykään sopivaa sanaa kuvaamaan sitä toistolaitteen yhteydessä. Kansankielessä puhutaan joskus pelkästään DVD:stä. "Onks sulla dvdtä?", mutta toisaalta sen voi sotkea itse tallennusmediaan eli dvd-levyyn. Perkulan keksijät! Älkää tuoko koko ajan uusia härveleitä markkinoille!

 

[Paitselo]

tai jos oikein suurpiirteiseksi heittäytyy, 'laite' :)

Ilonpilari - meinasin just ehdottaa kaikessa simppeliyydessään (taas lainasanan johdannainen englannista) tuota termiä DVD-laite. Tai miksei voisi puhua ihan vaan DVD:stä. Puhutaanhan "videoistakin" - joku sanoo että ostin uudet videot. Hänhän siis tarkoittaa uutta VHS-videonauhuria, eikä suinkaan uusia videonauhoja.

Entäs sitten tämä suomen puhuminen "enlantilaisittain" - siis käyttäen you-sanaa joka välissä Kimi Raikkosen mallin mukaan:
- sulla on sun jutuista varma olo jä sä tiedät että sun ei tarvitse sun juttuja ruveta selittämään...

Tai missähän vaiheessa englannin kielestä tämä tyypillinen ilmaus "there is"-kotiutuu suomenkieleen (there is a race going on there = siellä on kisa menossa siellä)

 

[Bast]

Tai missähän vaiheessa englannin kielestä tämä tyypillinen ilmaus "there is"-kotiutuu suomenkieleen (there is a race going on there = siellä on kisa menossa siellä)

Salaisissa kansioissa on vähän samaa rakennetta vastaava käännöskukkanen, jossa lause on käännetty melkein sananmukaisesti : The truth is out there - Totuus on tuolla ulkona. Suomeksi asia sanottaisiin: totuus on tuolla jossain (out there=jossain / outside=ulkona). Onneksi ei sentään totuus on ulkona tuolla :)

 

[ms.qvist]

Ilonpilari - meinasin just ehdottaa kaikessa simppeliyydessään (taas lainasanan johdannainen englannista) tuota termiä DVD-laite. Tai miksei voisi puhua ihan vaan DVD:stä. Puhutaanhan "videoistakin" - joku sanoo että ostin uudet videot. Hänhän siis tarkoittaa uutta VHS-videonauhuria, eikä suinkaan uusia videonauhoja.

Minä kääntyisin DVD:n kohdalla käyttämään muotoa DVD-laite, vaikka se on tavallaan monimutkaisempi kuin pelkkä DVD, mutta samalla kuitenkin ilmaisee selkeästi sen, että kyse on siitä laitteesta jolla toistetaan dvd-leffoja tms. aineistoa. Toki korvaani ei särähdä vaikka käytettäisi pelkkää termiä "DVD", mutta mielummin lisäisin perään sanan "laite". Ehkä tämä johtuu kohdallani siitä, että olen tottunut käyttämään videoistakin varsin tasapuolisesti kumpaakin termiä "videot" tai "videonauhuria".

Selkeänä erotuksena tekisin kuitenkin sen, että dvd-levyjen yhteydessä mielestäni kannattaa mainita sana "levy" jotta kuulijalle (tai lukijalle) käy todella ilmi se mistä on kyse - ettei missään nimessä sekoita asiaa dvd-laitteeseen (tai kuten toiset puhuvat dvd-soittimeeseen vaikka kyse ei kuitenkaan mistään pelkästä soittimesta olekaan).

Asia näin maallikon kannalta tarkasteltuna.

vlad.

 

[Paitselo]

vlad hei, mitäs mieltä olet tästä nykyisestä "kännykkäkulttuurista" - siis kun nuoriso kommunikoi keskenään yhä lisääntyvässä määrin vain ja ainoastaan kännykän tekstareitten avulla?

On jotenkin surullista, että varsinkin kaukana toisistaan asuvat ystävyksetkin nykyään kuittaavat kuulumiset tekstarilla - ja vielä niin, että ovat suurimman osan "kirjoittamastaan" tekstistä saaneet aikaiseksi käyttämällä puhelimen sanojenhakutoimintoja.

Minä ainakin kaipailen niitä meneitä aikoja, kun tuntui todella hienolta vastaanottaa hyvän ystävän KAUKAA lähettämä KIRJE! Siis sen ystävän omin käsin ja omalla käsialalla kynän avulla paperille itse kirjoitettu viesti.
Niin, ja sitten sai hienoja postimerkkejä kokoelmaansa ympäri maailmaa...

 

[Eino_Mies]

Matkapuhelinta ei saa käyttää autoa ajettaessa. Siis sinulla pitää olla hands free -laite. Sille vempaimelle ei vielä ole suomenkielistä vastinetta olemassa tai jos on, niin sitä ei juuri kuule käytettävän.

 

[ms.qvist]

vlad hei, mitäs mieltä olet tästä nykyisestä "kännykkäkulttuurista" - siis kun nuoriso kommunikoi keskenään yhä lisääntyvässä määrin vain ja ainoastaan kännykän tekstareitten avulla?

Kyllähän tuota tekstariviestitystä tiettyyn rajaan saakka ymmärtää mutta ikäväkseni olen lukenut sen tahollaan myös heikentävän kielellistä lahjakkuutta ja ilmaisukykyä, johtuen varmasti osin ennakoivan tekstinsyötön tekstiä latistavista ominaisuuksista ja sitten ihan kirjoittajien itsensä laiskuudesta - johon tietty yhdistyy tuo ennakoiva tekstinsyöttö oivallisella tapaa. Siinä on todellakin yhdistelmä mikä köyhdyttää ainakin jonkin verran kielellistä ilmaisukykyä.

Muistan itsekin ajat lapsuudessa ja nuoruudessa jolloin kirjoiteltiin kirjeitä kaikkialle Suomeen ja jopa maamme rajojen ulkopuolellekin. Ammattini puolesta olen havainnut, että kirjeitä kirjoitetaan nykyäänkin mutta kirjoittavatko niitä nuoret enää siinä määrin kuin ennen? Tuskinpa.

Ainoana positiivisena viestittelymuotona nykytekniikassa näen sähköpostien kirjoittelun mutta jotenkin tuntuu samalla kuitenkin siltä ettei silläkään saralla viestejä kirjoiteta sillä antaumuksella ja rakkaudella kuin nuoruudessani niitä kirjeitä kirjoitettiin ja kyllähän se vaatii aivan toisella tapaa tahtoa ja halua kirjoittaa kirje paperille kuin kirjoittaa viesti tietokoneella.

Niinpä, jotain hyvääkin tämä tietotekniikka tarjoaa mutta kyllä näen kielteistäkin kehitystä tässä mukana, erityisesti tekstiviestiviestinnän tuoman kielellisen köyhtymisen ja kielellisen muuttumisen kummalliseksi yhdistelmäksi kirjaimia ja numeroita, pahimmillaan sanatkin ovat kornia finglishiä.

vlad.

 

[kamraterna]

Minä ainakin kaipailen niitä meneitä aikoja, kun tuntui todella hienolta vastaanottaa hyvän ystävän KAUKAA lähettämä KIRJE! Siis sen ystävän omin käsin ja omalla käsialalla kynän avulla paperille itse kirjoitettu viesti.
Niin, ja sitten sai hienoja postimerkkejä kokoelmaansa ympäri maailmaa...

Näinhän se menee. Tai jos oikeen kunnolla halutaan kuulumisia lähettää niin sitten laitetaan sähköpostia. Tuskin kovin moni "nykynuori" edes tietää mistä postimerkkejä saa ja kuinka paljon kirjeen lähettäminen maksaa.

Toisaalta täytyy myös itsestä todeta, että niin suurelta osin kaikki kirjoittaminen tapahtuu nykyään eri koneilla, että omin käsin kirjoittaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Käsi väsyy alta aikayksikön ja käsialakin on sitä luokkaa, että sitä ei tulkitse yliopiston hieroglyyfikkokaan (onko sellaisia?).

 

[Mr.Fox]

Toivottavasti kaikkia termejä ei väännettäisikään väkisin suomeksi.

DVD - käsite pitäisi ymmärtää asiayhteydestä puhutaanko itse laitteesta vai levystä. Tarvitsisiko sitä nyt sen enempää oikeastaan "suomentaakaan"? Aiemminhan leffat oli puhekielessä VHS:llä; nykyisin ne samat leffat vain ovat DVD:llä. Nykyisin minulla on kotona sekä (VHS-) videot että DVD. Voiko tuon nyt sitten ymmärtää niin, että minulla on kotona VHS-videonauhuri sekä DVD-levy?

Järkyttävintä mainontaa olen nähnyt Gigantissa. Katsokaapa vain vaikka viimeisintä ilmestynyttä roskaliikkeen roskamainosta. Eiköhän sieltä löydy mainos joistain DVD-kovalevytallentimista. Mainoksen mukaan laitteiden kovalevyille voidaan nauhoittaa jopa 160 tuntia televisio-ohjelmia. NAUHOITTAA?!? Ilmeisesti Gigantin laitteissa on ihan omat kovalevysysteemit, joissa kulkee vielä joku nauha, jolle tallennus tapahtuu.

Suomentamattomia termejä löytyy paljolti muualtakin kuin pelkästään tietotekniikasta ja elektroniikasta. Löytyisikö esim. tälle rulettitermistölle jonkinlaisia suomenkielisiä vastineita?

even chances - 1:1 (pienet/isot, parillinen/pariton, punainen/musta)
six liner (simple) - 1:4 (kuuden numeron yhdistelmä)
corner (carré) - 1:7 (neljän numeron yhdistelmä)
street (transversal) - 1:10 (kolmen numeron yhdistelmä)
split (cheval) - 1:15 (kahden numeron yhdistelmä)
straight up (plein) - 1:30 (yksi numero)

Rulettia kuitenkin on pelattu Suomessa jo vuosikymmeniä, mutta tietääkö joku noille "virallisia" suomenkielisiä nimityksiä. SubTV:n lauantaisessa World Poker Tour -pokeriohjelman tekstityksissäkin käytetään pääasiassa englanninkielistä termistöä.

 

[Lukkoseppä]

En millään ymmärrä miksi pitäisi olla huolissaan suomenkielestä tai sen sekoittumisesta muihin kieliin, valtaosin englantiin, luulisin. Kielemme on kuitenkin sellainen millä ei tee mitään missään muualla kuin suomessa, ihmiset liikkuvat nykyaikana paljon ja jotain muuta kieltä on osattava väkisinkin. Olisi hyvä jos kaikki suomalaisetkin ymmärtäisivät edes sanan sieltä täältä vaikka eivät varsinaisesti äidinkieltään enempää osaisivatkaan. Itse olen ollut melkolailla paljon tekemisissä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa, onhan se niillekkin paljon helpompaa puhua ja oppia esim. enkkua kun oman kielen rakenne on edes vähän sen kaltaista. Suomi taas ei sovi oikein mihinkään, jossakin palaverissa suomenkieli on tosin loistava salakieli, jos sattuu olemaan kotimainen kollega mukana. Annetaan maailman muuttua ja muututaan sen mukana eikä huudella wanhojen hyvien aikojen perään, eikö vain?

 

[Bast]

Korostettakoon tässä vaiheessa, etten suinkaan ole huolissani suomen kielen asemasta, vaan ihan käytännöllisistä lähtökohdista pohdiskelin, onko käyttökelpoisempaa tietyissä asiayhteyksissä käyttää suosiolla englanninkielisiä termejä, joiden merkitys on käyttäjäkunnalle kutakuinkin yksiselitteinen kuin alkaa väkisin keksimään suomenkielisiä vastineita kukin tahollaan.

Mainosalalla eteen tulee toistuvasti tilanteita, joissa potentiaalisille ostajille pitäisi kertoa tarjolla olevien laitteiden ominaisuuksista, mutta kun nämä ominaisuudet ovat yleensä valmistajan itsensä keksimiä termejä ja ovat vieläpä usein hieman erilaisia kuin kilpailijalla tyyliin: televisiomme on varustettu XYZ kuvanparannuspiirillä / meidän televisioissamme on QPR-kuvakohinanvaimennus. Joskus termit eivät ole edes näin selkeitä vaan ne ovat itsessään rekisteröityjä tavaramerkkejä tyyliin BestQualityPicture-menetelmä tai NoNoiseSystem tms. diibadaabaa, jota ei voi eikä kannata kääntää miksikään ParasLaatuKuva-menetelmäksi tai EiKohinaaSysteemiksi.

Mistähän johtuu se, että varsinkin perinteisesti miehiä kiinnostavilla elämänaloilla, kuten tekniikassa ja urheilussa vierasperäiset termit ovat vallalla, (vrt. hifi, tietotekniikka, golf ym.) Tai onhan naisilla kosmetiikassa kaikenlaisia lotioneita ja liftereitä.

 

[sampio]

Kyllähän tuota tekstariviestitystä tiettyyn rajaan saakka ymmärtää mutta ikäväkseni olen lukenut sen tahollaan myös heikentävän kielellistä lahjakkuutta ja ilmaisukykyä, johtuen varmasti osin ennakoivan tekstinsyötön tekstiä latistavista ominaisuuksista ja sitten ihan kirjoittajien itsensä laiskuudesta - johon tietty yhdistyy tuo ennakoiva tekstinsyöttö oivallisella tapaa.

vlad.

Minä en näe ennakoivaa tekstinsyöttöä millään tavalla huonona asiana kielen kannalta. Tai ainakin niin kauan en näe, kun nämä sanakirjat vaativat kirjoittajalta kirja- tai yleiskieltä ehdottaakseen oikeaa sanavaihtoehtoa. Itse näen ennakoivuuden vain hyvänä ja omaa tekstailuani nopeuttavana asiana. Toki sanakirjaan voi tallentaa omaa puhekieltään ja käyttää sitä jatkossa, mutta samat hemmot todennäköisesti kiertäisivät ilmaisut muutenkin mahdollisimman helpolla kaavalla.

Pahinta, mitä olen vastaanottanut, on ollut erinäisten lyhenteiden ja x-päätteiden yhteenkirjoitettu sanaketju. SanojenAlkukirjaimetOliKirjoitettuIsollaJottaNeErottaisiToisistaanMuttaYhtäTuskaaSeSiltiOli. Kun lisäät tuohon puhekielen, lyhenteet ja x-päätteet, voit ehkä arvata, kiinnostaako moisia ottaa vastaan. Onneksi asianomainen jannu tuli järkiinsä muutaman viestikerran jälkeen.

 

[ms.qvist]

Minä en näe ennakoivaa tekstinsyöttöä millään tavalla huonona asiana kielen kannalta. Tai ainakin niin kauan en näe, kun nämä sanakirjat vaativat kirjoittajalta kirja- tai yleiskieltä ehdottaakseen oikeaa sanavaihtoehtoa.

Minä näen ennakoivan tekstinsyötön suurimpina ongelmina sanavarastojen suppeutumisen ja yhdyssanojen puutteellisen ilmaisemisen, yhdyssanojahan nämä ennakoivat tektinsyötöt eivät juurikaan taida tuntea - tai ainakaan minun kännykkämerkkini ei niitä tunne - mikä sitten osaltaan heikentää tekstiviestejä paljon kirjoittavien taitoa kirjoittaa yhdyssanat oikein. Teksti on siis jopa minun oikeinkirjoitusta heikompaa mitä pidän jo melkoisen huolestuttavana tasona.

Pahinta, mitä olen vastaanottanut, on ollut erinäisten lyhenteiden ja x-päätteiden yhteenkirjoitettu sanaketju. SanojenAlkukirjaimetOliKirjoitettuIsollaJottaNeErottaisiToisistaanMuttaYhtäTuskaaSeSiltiOli. Kun lisäät tuohon puhekielen, lyhenteet ja x-päätteet, voit ehkä arvata, kiinnostaako moisia ottaa vastaan. Onneksi asianomainen jannu tuli järkiinsä muutaman viestikerran jälkeen.

Antamasi esimerkki on todella karmaiseva siitä todellisuudesta mihin pahimmillaan tekstiviestiviestintä on johtanut, viestit ovat yhtä pötköä kun minimaaliseen tilaan halutaan mahduttaa mahdollisimman paljon "asiaa".

Mutta kauas olemme (olen) onnistunut viemään ketjun sen alkuperäisestä ideasta mikä ymmärtääkseni kuitenkin on hivenen toinen.

vlad.

 

[Tomppa#74]

Missään nimessä ei kannata liikaa yrittää erilaisia asioita suomentaa. Muuten tullaan tähän yhteen esimerkkitapaukseen:

Roll-on deodorantti, elikkäs tuttavallisemmin dödö. Suomen Kielitoimisto suosittaa: kiepporaikaste. Virallisesti näin, käytännössä ei todellakaan. (vahvistettua tietoa ei ole, mutta näin olen asian kuullut olevan)

Tuo DVD-player on tosiaan hankala. Ostin videot referenssinä vielä toimii, mutta ostin DVD:t(n) ei. DVD:n ostamisella kun tarkoitetaan yleisimmin DVD-elokuvan hankintaa. VHS-videoiden aikaan ei tuota referenssiongelmaa juurikaan ollut, kun formaatista välittämättä tyhjää nauhaa/kasettia kutsuttiin nauhaksi/kasetiksi ja leffaa leffaksi. DVD-laite lienee siis fiksuin vaihtoehto näistä. Tosin useimmin olen edelleen kuullut termin DVD-soitin.

Mitään järkevää termiä oikeastaan maailmallakaan ei vielä ole keksitty uusille multimedianäytöille. Uusimmat "televisiot" ovatkin kait siksi Flat Screen -nimellä varustettuja, tahi sitten suoraan tekniikkaan pohjautuen nimettyinä, eli: "plasma" tai "LCD". Suomessa puhutaan tietotekniikan puolella taasen "littunäytöistä" ja "litteistä näytöistä" tai "LCD-paneeleista".
Jokin järkevämpi termi olisi varmaan nimenomaan jo yleiskäyttöisempi, sillä nykyistä modernia näyttöä käytetään niin paljon muuhunkin kuin vain tv:n katseluun. Multimedianäyttö olisi lienee lähimpänä totuutta. Ehkäpä vain View Screen? Saapa nähdä kuka valmistajista joskus pysyvämmän uuden nimen lanseeraa jo kuluneen television paikalle.

Audiopuolella kääntäminen on toiminut melkoisen kivuttomasti: tosin subwoofer on vieläkin oikeastaan kääntämättä. Siitä on tullut kansanomaisesti "subbari" tai "subi". Muut kaiuttimet ovatkin sitten helppoja, etu, keski, taka jne. Samoin Surround on kääntynyt kansankielessä monikanavaisuuden synonyymiksi. Itse sana olisikin varmasti vaikea kääntää: "Ympärys"?. Siksi kait puhutaankin vain "suraund vahvareista".

Osittain varmasti tämä vahvasti ulkomaankielinen ja tekninen sanasto tekee tietotekniikasta ja modernista elektroniikasta hieman vaikean lähestyttävän varttuneemmalle väestölle. Mikään termi ei ole helppo tai suoraan sellaisenaan tyhjentävä asiaa tuntemattomalle. Eikä sitä kehtaa kaupassa kaikesta kysyä, luulevat vielä tyhmäksi.

 

[varjo]

Olen havainnut saman ongelman tieteellisen tekstin puolella, kun jotkut termit kuulostavat vain niin uskomattoman huonoilta suomenkielisinä.
Toisaalta osittain monet englanninkieliset termit ovat iskoistuneet mieleen niin voimakkaasti, että välillä pitää jälkikäteen korjailla termejä että teksti vaikuttaisi edes vähäsen yhtenäiseltä.

Mielestäni ei ole suurempaa tarvetta pakolla vääntää jokaiselle termille suomenkielistä vastinetta, koska kuitenkin englanti on se kieli jolla asiat esitetään muualle maailmaan ja nykyään aika paljolti yliopistonkin sisällä.

Toisaalta ymmärrän kyllä kielitieteilijöitten huolen siitä, että Suomi muuttuu hiljakseltaan (taas) "rahvaan kieleksi", jota käytettäisiin vain arkiympäristössä ja englanti muuttuisi uudeksi latinaksi. Tähän näkisin ainoaksi ratkaisuksi juuri sopeutumisen, puhukaamme sitten donoreista, akseptoreista ja douppauksesta (vaikkakin seostus kyllä on ihan ok sana, mutta vähän huonosti sopii kontekstiin) jos sillä tavalla pidämme suomen kielen mukana tieteessä.

 

[op777]

Esimerkiksi suomalaisen kirjainlyhenteen ATK on jo syrjäyttänyt yleisessä kielenkäytössä ehkä joitakin kelkasta pudonneita lukuunottamatta IT, jota iloisesti ympätään etuliitteenä kaikkiin mahdollisiin yhteyksiin ja vaikka sen voi selittää suomeksi tarkoittavan informaatioteknologiaa, koostuu sanapari kuitenkin vieraskielisistä sanoista.

Ja IT on myös korvautunut/korvautumassa termillä ICT (suomeksi informaatio- ja kommunikaatioteknologia).

op777

 

[SGD]

Minä kääntyisin DVD:n kohdalla käyttämään muotoa DVD-laite, vaikka se on tavallaan monimutkaisempi kuin pelkkä DVD, mutta samalla kuitenkin ilmaisee selkeästi sen, että kyse on siitä laitteesta jolla toistetaan dvd-leffoja tms. aineistoa.

Asia näin maallikon kannalta tarkasteltuna.

vlad.

Kun oli puhetta, ehdottiko joku ihan sellaista kuin "DVD-soitin"? Niin, siinä voi sekoittaa sen sellaiseen laitteeseen joka nököttää telkun alla eikä ohjelmana kovalevyllä, mutta ymmärtääkseni myös tässä ihannoidussa englannissakin käytetään molmmissa tapauksissa player-sanaa. Eikä DVD:tä varsinaisesti soiteta, mutta onko sillä niin väliä...

On meillä huono kieli kun ei sanat löydy.