Voisiko joku viisas minulle selventää miten Pennasen pelikirja on niin edistynyt verrattuna Mattilan pelikirjaan. Mielestäni molemmat joukkueet pelasivat eilen melko samanlaista jääkiekkoa. Pikkaraisen Jukurit kiekon muistan siitä että pitkää kiekkoa tuli paljon ja oli aika tylsää katseltavaa. Tehokasta se kyllä oli.
Joukkueet todellakin pelasivat 5vs5-pelissä erittäin samanlaista peliä, tosin tämä peli oli huono ns. analysointipeliksi, sen verran rikkonaista ja puolustuspelivoittoista se oli. Jos nyt lyhyesti kerron ajatukseni joukkueiden pelikirjasta, sillä otannalla mikä on(Kookoolta käytännössä tämä peli) Meidän amatöörien kannattanee pelikirjoja ja taktiikoita analysoidessa keskittyä neljään katsojalle selvimmin näkyvämpään osa-alueeseen, jotka ovat HAHP(HyökkäysAlueenHyökkäysPeli), HAPP, PAHP ja PAPP. Keskialueella pelataan toki pelikirjan mukaan yhtälailla, mutta sen analysointi menee jo turhaksi.
Joukkueet puolustivat eilen molemmat aluepuolustusjärjestelmällä, joka oli lähes identtinen ja erittäin toimiva Ainoastaan alivoimapelin aikana näkyi ero: Pennanen peluuttaa erittäin aggressiivista neliötä, joka esti KooKoon (mahdollisen) ylivoimakuvion rakentamisen täysin. Riskithän on mitkä on, mm. jatkoajan viimeisellä sekunnilla oli käydä huonosti. Mattila peluutti aluepuolustukseen perustuvaa alivoimaa. HAHPista ei paljon päästy nauttimaan joten isoja analyysejä ei kannattane tehdä. Jukureilla näkyi selvä puolustusvalmiuden varjelu, pakki-pakit ja pieneenkin pelinkäännön mahdollisuuteen johtavat laukaukset olivat kiellossa.
Se, mikä Jukurien pelissä on maallikon silmissä tällä kaudella YV:n ohella ollut kauneinta, on Pennasen kehittämä (tai joltain matkima?) avauspeli. Pendon periaatteena on tilan voittamisen tai varsinaisen viivelähdön sijasta tehdä tilaa keskustaan pelaamalla tahallaan juuri sille puolelle, jonne vastustaja yrittää ohjata. Kuviossa lähtö on ns. puolinopea; sentteri tulee hitaahkosti oman maalin takaa ja syöttää kiekon b-pisteen ulkokaarella odottavalle pakille(tai paineen alla roiskaisee rännin kautta). Tässä vaiheessa pakki jää vastustajan ohjauspelijärjestelmästä riippuen joko tahallaan odottamaan paineistusta tai lähtee luistelemaan sinne missä tilaa on vähiten. Toinen pakki+hyökkääjät on tässä vaiheessa rintamahyökkäyksessä, jolloin tämä peliä avaava pakki syöttää seinän keskustaan tai ristipiston painottomalle puolelle. Tuloksena on käytännössä aina vähintään 3vs3-hyökkäys, parhaimmillaan jopa 4vs2. Jukurit käyttää kyseisessä lähdössä monia tavallisesta viivelähdöstä tuttuja variaatioita, kuten laiturin ja sentterin roolinvaihtoa ja vauhtieron "venyttäjää" eli "haukea", kuten valmentajilla on sitä tapana kutsua. Silloin kun pelinopeus suhteessa vastustajaan on tarpeeksi iso, tällä sapluunalla päästään laadukkaasti pois omalta alueelta ja saavutetaan aina vähintään tasavoimahyökkäys sekä säilytetään myös hyvä puolustusvalmius, se pelin avaava pakkihan jää kokonaan ulos rintamasta. Silloin kun pelinopeus ei ole suurempi kuin vastustajalla, se ei vaan tunnu jostain syystä toimivan. KooKoon suhteen näin kävi, ja Pendo lopetti tuon kuvion yrittämisen toisessa erässä. Tämän jälkeen tilaa tehtiin "perinteisen modernisti", samalla tavalla kuin mitä KooKoo eli perinteisillä viisikkolähdöillä ja pakin palautuksilla.
Pennasen ohjauspeli oli viime kaudella mielestäni täydellistä kaksivaiheprässiä, mutta tällä kaudella on pääosin siirrytty yksinkertaisempaan paineistavaan 1-2-2-kuvioon. KooKoon ohjauspelistä en oikein osaa sanoa, mutta kyllä Mattila oli tainnut videolta noita Jukurien avauskuvioita katsella.
Sitten on vielä YV. KooKoon ylivoimapelistä en yksinkertaisesti saanut mitään otetta, niinä hetkinä kun KooKoo sai pelin rauhoittumaan, yrityksenä oli ainoastaan viivaveto. Yhtään sovittua kuviota eivät mielestäni yrittäneet. Pennanen on minusta antanut joukkueelleen niin monipuolisen paketin YV:hen, ettei paremmasta väliä. Harvat joukkueet tällä tasolla pelaavat kolmella eri ylivoimarakenteella. Jukureilta onnistuu niin yleisemmät takakolmio- ja noppavitos-kuviot mutta myös "edistyneempi" 2-2-1-kuvio. Eilen ei tosin hermostuneisuuden ja KooKoon hyvän alivoiman takia onnistunut yhtään mikään.
Pennasen pelitapa ei ole ylivertainen, mikään pelitapa ei ole. Toivottavasti viimeistään nyt kaikki ymmärtävät sen, miksi minä olen täällä provonnut koko alkukauden Pennasen pelistä. Näpäyttääkseni niitä viime kevään niiloja(itseni mukaan lukien), jotka sattuivat olemaan väärässä Pennasen suhteen. Pennanen ei ole mikään ihmeidentekijä, hän on ainoastaan
hyvä valmentaja. Sitähän ei monet vieläkään usko. Teroz on väärässä siinä, että Pendo haluaisi kehittää itselleen brändiä. Kyse on siitä, että hänellä on hurja intohimo valmentamiseen ja jääkiekkoon. Pendo on hifistelijä jolle jääkiekko pelinä ei koskaan ole valmis vaan aina löytyy jotain jonka voi tehdä paremmin. Uskon että se vie vielä hänet pitkälle. Mutta nyt riittää analysoinnit taas muutamaksi viikoksi...
E: Niin, ja lisätään nyt vielä väärinkäsityksien välttämiseksi, että eihän pelikirja ole valmentajan ainut tasonmittari. "En osaa ottaa aikalisää"-Pennanen on minusta osoittanut myös esimerkiksi psykologisen filosofiansa toimivaksi, niin viime keväänä kuin tänä syksynäkin.