Kausi 2008-2009: Mitä jäi käteen?

[Kerouac]

Muutamia hajanaisia havaintoja tästä kaudesta:

- Kokonaisuutena iso pettymys. Muutamia hyviä hetkiä ja jaksojakin, sen tammikuun putken aikana alkoi jo lepattaa toivo suorasta pleijaripaikasta ja vahvasta haastamisesta niissä. Mutta, ei näihin sijoihin todella voi tyytyväinen. Joskin, jos näin heikko sijoitus herättää koko organisaatiota tehokkaammin niiden ainaisten sijojen kuusi-seitsemän sijaan, niin tämä on lopultakin hyvä vain tämä sijoitus. Toivoa sopi...

- Pelitapa oli pikkaisen hakusessa koko kauden, kieltämättä. Mutta jos joku oli vielä enemmän hakusessa, se oli toimiva permanentti. Sopivia ketjukoostumuksia tai tutkapareja ei meinannut millään löytyä. MMM -ketju tosin näytti pleijareissa sitten ihan oikealta ketjulta, mutta muuten mentiin vähän tyhjäkäynnillä ja ratsastettiin yksilöillä.

- Ilahduttavaa puolestaan oli nähdä Ilveksen olevan koko kauden melko taisteluilmeinen ryhmä. Esimerkkinä 24.1 2009 peli juontuu mieleen. Katastrofikauden tai Elorannan Ilves olisi aivan satavarmasti pelin ollessa 3-0 20 minuutin jälkeen Helsingissä neppailemaan ihan työkseen. Tämän kauden porukka taisteli ja nousi komeasti. Eikä se toki ole ainoa esimerkki.

- Uudet, tälle kaudelle tulleet kaverit onnistuivat järjestään niissä rajoissa, joita heiltä sopi odottaa (Platt, Genoway, Seikola luonnollisesti. Milam mielestäni kuitenkin plusmerkkisesti, Kauvosaari olisi ollut hyvä kolmosen sentteri, ei voi liikaa moittia, että joutui vähän väärään rooliin ja Uusivirtakin nelosen energiapelaajna). Se missä notkui, olivat ennemminkin jo viime kaudella Ilvestä edustaneet (Anttila, Lehtivuori, Kantee, Järvinenkin)

- Jotenkin erityisen miestä syöväksi kauden päättymisen tässä vaiheessa tekee se, että joka kevät ja kesä joukkueeseen huudellaan nimimerkkejä "Nimekäs ykkösveska", "kiekollinen ykköspakki" ja "suoraviivainen snaipperi". Nyt löytyivät rosterista kaikki nuo. Platt kuitenkin ampui 0.44 maalia / peli, eli olisi koko kauden pelatessaan (todennäköisesti) tehnyt sen ~ 25 maalia. Seikolan kautta tuskin sen kummemmin tarvitsee analysoida. Toivonen noista kyllä selkeimmin jätti kovin kaksijakoisen kuvan.

 

[pikku-hermanni]

Sitä tossa kavereiden kanssa mietittiin, että kävikö Seikolan kanssa hemmetin hyvä tuuri vai tiesikö joku, että potentiaalia on vaikka 30 pisteen kauteen. Nythän saatiin enemmän, mutta ketä ennen kauden alkua siihen kiekollisenpakin rooliin sovitettiin? Ehkä Lehtivuorta ja sitten toivottiin, että Tukio, Milam ja Seikola tuo sitä leveyttä ja pystyvät tekemään sen 20+ pistettä.

Suurinpiirteinhän tuon tekivätkin, mutta idea olikin se, että osattiinko oikeasti scoutata Seikola vai kävikö vaan armoton munkki?

 

[Raymond Pearl]

Suurinpiirteinhän tuon tekivätkin, mutta idea olikin se, että osattiinko oikeasti scoutata Seikola vai kävikö vaan armoton munkki?

V: Armoton munkki.

Seikola tiedettiin nuorempana potentiaaliseksi kaveriksi, mutta häneltä tuskin odotettiin johtavaa roolia, vaan enemmänkin tukevaa roolia ykköspakiksi hankitun Milamin ja tasonnostoa odotetun Lehtivuoren takana. Lehtivuorihan pelasi selkeästi alle odotusten, eikä Milamikaan ollut odotetun kaltainen tekijä ylivoimassa ja se osaltaan avasi väylän Seikolalle nousta ykköstykiksi. Hienosti kaveri käytti saamansa tilaisuuden hyväkseen ja kokonaisuudessaan kausi oli hänen osaltaan lähes täysosuma.

 

[Kunto]

Kokonaisuudessaan Ilves onnistui ulkomaalaisten värväyksessä tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin, vaikka Platt ei sentterin tontille sopinutkaan ja Milam tuli tunnetuksi hyökkäyssinisen hasardeistaan. Hacker <-> Nickerson -vaihto oli jälkikäteen ajatellen järkevä, vaikka se tapahtumahetkellä aiheuttikin suurta älämölöä.

Samaa mieltä siitä, että Ilves onnistui tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin ulkeissaan, mutta Hacker <-> Nickerson -vaihdon järkevyydestä voi olla montaa mieltä. Minä en missään tapauksessa kuulu Mattin vastustajiin, joten se ei toimi tässä motivaationa. Spekuloidaan asiaa hieman, ottamalla niitä faktoja mitä tiesimme ja yritämme arvailla asioita, jotka näyttää melko selviltä.

1. Nickerson pelasi kokonaisuudessaan huonoimman SM-liigakautensa. Alkukausi oli täysin aliarvoinen, mutta loppukausi hyvä. Ja Matt oli ehdottomasti harvoja kevään pelaajia. Karkeasti voidaan sanoa, että vuonna 2009 Matt oli hyvä peruspakki ja pukukopissa tärkeä palanen. 2+0 pisteet Ilves-ajalta (sai tosin Torkin syötön omalle tililleen 6.1). Saapui Ilvekseen järkyttävän huonossa kunnossa, mutta Sakke antoi heti kättelyyn yli 20 minuutin peliaikoja. 2008 puolella arvosanani 5.5 ja 2009 arvosanani 8.5. Keväästä olisi tullut kiitettävä, jos tehoja olisi tullut edes Porin malliin.

2. Dan Hacker oli koko Ilves-aikansa hyvä ellei jopa erittäin hyvä. Aina täysillä ja vaikka ei olekaan perinteinen syöttökone, niin lähtiessään taisi olla Ilveksen syöttöpörssin kärkinimiä. Viihtyi Ilveksessä, oli erittäin pidetty. Emme ikinä saa tietää, miten kausi Ilveksessä olisi jatkunut. Tasaisella vauhdilla oli etenemässä lähelle 30 pisteen kautta. Genowayn jälkeen alkukauden toiseksi paras hyökkääjä.

3. Me tiedämme myös, että joukkue sukelsi loka-marraskuun aikana niin syvälle, että kuuden sakkiin ote menetettiin. Putosimme kuudennelta sijalta aina sijalle 13. Genowayn pakkovaihto oli rankka paikka, mutta lisäksi kopista lähti pidetyt Hacker ja Sandell. Itse olisin Genowayn lähdön jälkeen hetkeksi rauhoittanut paletin. Huippukuntoinen Hacker katseli katsomossa Ilveksen tappiokierrettä ja Troy Milam menetti erikoisesti otettaan, kun riveissä oli neljä ulkkia.

4. Kauden alun yksi positiivisimpia yllätyksiä oli Jarkko Näppilä. Mattin tullessa erinomaisesti pelannut Näppilä siirrettiin automaattisesti pohjille ja hyvän itseluottamuksen keränneen pelaajan rooli kuihdutettiin, vaikka hän oli pelillisesti vielä pitkään edellä niin Mattia kuin Kanteeta. Lopulta Jarkko menetti myös itseluottamuksensa.

5. Me saimme kuulla myös, että pelaajabudjetti oli ylitetty. Joidenkin arvioiden mukaan liikuimme jo jonkin verran yli 2 miljoonan budjetilla (oma arvio n. 2.1-2.2). Lauri Tukonen pelasi samoihin aikoihin flegmaattisesti, oli erittäin kallis ja oli tuotu budjetin ohi.

6. Tiedämme myös sen, että Lukko oli ollut jo kesällä erittäin kiinnostunut Tukosesta samoin kuin parista muustakin hyökkääjästämme. Lisäksi raumalaisten mielestä melko käsittämättömästä syystä heidän kauppalistallaan oli Mikko Viitanen (191 cm/100 kg), joka tunnetaan erityisesti perusvarmuudestaan ja johtaja-aineksesta, mutta myös siitä, että hän on kyennyt yli 20 pinnan kauteen. Tällä kaudella tosin runkosarjassa 2+6=8.

7. Ilveksen valmennukselta puuttui "ansion mukainen peluutus". Matt sai rajusti peliaikaa surkean jaksonsa aikana, samoin kuin Torkki ja Kanteekin. Ei löytynyt munaa laittaa aikuisia LeKiin Hirvosen luistelutettavaksi.

8. Lopuksi tiedämme, että näillä toimenpiteillä, rosterilla ja valmennuksella päädyimme yhteen Ilveksen surkeimpaan lopputulokseen.

Eli sitten siirrytään osastoon jälkiviisaus ja spekulaatio:

A. Minun mielestäni Ilveksen hyökkäys huusi lopussa kiekollista osaamista. Määttäset jäivät ratkaisuhetkille yksin. Anttila roiski kiekkoa tuskissaan ohi kohteesta ja Platt ampui vähän turhankin heppoisista paikoista. Molemmat pelaajat ovat huippupelaajia, mutta molemmat etenivät pleijareissa tuskastuneina. Lisäksi taistelijat eivät heränneetkään kevään ratkaisijoiksi.

B. Olisiko siis Tukosen vaihto Mikko Viitaseen tuonut paremman lopputuloksen? Viitanen olisi varmasti kokonaisuudessaan pystynyt parempaan kauteen kuin Matt nyt pelasi. Lisäksi kaupassa olisi säästetty. Arveltavaksi jää olisiko Jarkko Näppilän kausi mennyt paremmin. Kotimaisuus olisi ollut Viitasessa iso plussa ja sitä kautta mahdollinen jatko tulevalle kaudelle.

C. Itse en luonnollisesti olisi ikinä vaihtanut Sandellia Uusivirtaan. Jos Sandellin kanssa oli ongelmia, niin kasvatussessio LeKissä tai Tukosen kanssa Lukkoon ja sitä kautta rahallinen säästö (kesällä olisi saatu isokin korvaus). Jos Sandell pois, niin Rask, Rajala ja Roppo olisi pystynyt pelaamaan. Nythän Roppo ei ole pelannut ainuttakaan täyttä liigamatsia Ipassa, vaikka oli viime kauden lopussa LeKissä Tomas Jaskoa parempi. Ja Rask osoitti siinä ainoassa pelissään, että olisi ansainnut enemmän peliaikaa kauden aikana. Varmasti olisi kepittänyt Uusivirran.

Kiekollista osaamista puuttui hyökkäyspäästä ja jää siis arvailtavaksi, mitä näillä kombinaatioilla olisi saatu aikaiseksi. Olisiko Hacker pysynyt läpi kauden alkukautensa kiidossa? Olisiko Sandell toistanut viime kauden superkeväänsä? Tai olisiko Rajalaa uskallettu peluuttaa enemmän Saken suosikin Dan Hackerin kanssa vs. Jessen kanssa?

Siis spekulatiivinen vaihtoehto pleijareihin:
Marjamäki-Määttänen-Männikkö, Lehtivuori-Viitanen
Platt-Hacker-Sandell/Rajala, Näppilä-Seikola
Rask/Rajala-Kauvosaari-Anttila, Tukio-Niemi
Järvinen-Keinänen-Korhonen, Kantee

Ja tästä pystyy tekemään kymmeniä versioita tyyliin:
Järvinen-Hacker-Anttila olisiko vastannut viime kauden pihviketjua?

Ja kun puhutaan siitä, että budjetit paukkuivat yli voidaan vielä kysyä, että tarvittiinko edes noita kaikkia kallispalkkaisia hyökkääjiä? Jessen palkka on jo tuossa mallissa säästössä.

Jaa-a. Empä pysty suoralta kädeltä sanomaan oliko kauppa sittenkään kannattava. Emme saa ikinä tietää olisimmeko päässeet kiekollisemmalla hyökkäyksellä pidemmälle. Itse jopa uskon, että olisimme edenneet talouden kannalta kriittisiin varsinaisiin pleijareihin. Nickerson pelasi 50% Ilves-kaudestaan hyvin, Hacker puolestaan 80-90% Ilves-kaudestaan hyvin. Kokonaisuudessaan joukkueenrakentaminen oli sekavaa, varsinkin kun budjetti ylitettiin. Mutta harvinainen tilanne, että kaikista neljästä ulkista jäi itselleni hyvä maku.

Kunpa Hacker olisi Hakkarainen ja Nickerson Nikkilä, niin asiat olisivat helpompia.

 

[Raymond Pearl]

2. Dan Hacker oli koko Ilves-aikansa hyvä ellei jopa erittäin hyvä. Aina täysillä ja vaikka ei olekaan perinteinen syöttökone, niin lähtiessään taisi olla Ilveksen syöttöpörssin kärkinimiä. Viihtyi Ilveksessä, oli erittäin pidetty. Emme ikinä saa tietää, miten kausi Ilveksessä olisi jatkunut. Tasaisella vauhdilla oli etenemässä lähelle 30 pisteen kautta. Genowayn jälkeen alkukauden toiseksi paras hyökkääjä.

Vaikea on tosiaankin ennustaa, miten Hackerin kausi olisi edennyt. 30 pisteen kauteen en täysin usko, koska hän oli kuitenkin HIFK:n riveihin siirryttyään täysi turisti ja pelasi oikeastaan vasta runkosarjan lopulla edes tyydyttävällä tasolla. Oliko osasyynä sitten siirron aiheuttama henkinen takalukko - nobody knows, but Batman.

Jotenkin jäi sellainen maku, että alkukaudesta eri joukkueiden hakiessa pelitapaansa, pelkällä aktiivisella tsemppaamisella pärjäsi. Puolustuspakettien tiivistyttyä tämä ei kuitenkaan enää riittänyt.

Hackerin kohtalona oli joutua sijaiskärsijäksi Ilveksen päämäärättömässä joukkueenrakennuksessa, jossa duunareita oli yli omien tarpeiden, mutta kiekollisesta osaamisesta huutava pula. Ilves-paidassa hänen esiintymisistään jäi kuitenkin hyvä kuva ja tuollaisia joukkuepelaajia on pakko arvostaa.

 

[Kunto]

Vaikea on tosiaankin ennustaa, miten Hackerin kausi olisi edennyt. 30 pisteen kauteen en täysin usko, koska hän oli kuitenkin HIFK:n riveihin siirryttyään täysi turisti ja pelasi oikeastaan vasta runkosarjan lopulla edes tyydyttävällä tasolla. Oliko osasyynä sitten siirron aiheuttama henkinen takalukko - nobody knows, but Batman.

Niin näitähän ei voi verrata, kun siirrytään toiseen ympäristöön. Jos Seikola olisi siirtynyt esim. tammikuussa Tepsiin ja pelannut siellä huonosti ei se tarkoita, että hän olisi pelannut Ipassa huonosti. Eikä Genowayn keskinkertainen kausi Ruotsin Mestiksessä vähennä yhtään hänen suorituspotentiaaliaan Ipassa (ellei polveen tullut pysyvämpiä vaurioita).

Hacker oli erittäin rikki siirrosta. Paikan päällä olleet raportoivat, että viimeisessä jääreeneissään Hacker ammuskeli veskareille kyyneleet valuen ja maansa myyneenä. Sillä mielialalla Helsinkiin ja kaikki muuttuu ympärilläsi. Pelikaverit, pelitapa, valmennustavat jne...

Hacker kuitenkin löysi keväällä Helsingissäkin paikkansa ja tuolla edellä, kun tein kevätvertailua sain tehoja esim. Jarkko Kauvosaari 14 peliä 1+2, Keinänen 1+1, Jesse 1+0, Määttänen 5+3, niin Hacker teki 4+4.

Me emme tiedä, miten KJ Hackeria HIFK:ssa ohjeisti ja mikä oli rooli, mutta me tiedämme, että Hacker oli Saken lempipelaaja ja tuo symbioosi toimi.

 

[Tarinankertoja]

Jotenkin jäi sellainen maku, että alkukaudesta eri joukkueiden hakiessa pelitapaansa, pelkällä aktiivisella tsemppaamisella pärjäsi. Puolustuspakettien tiivistyttyä tämä ei kuitenkaan enää riittänyt.

Juu, jälkiviisastellaan, sehän on näin lomalaisten hupia . . .

Ilveksellä oli pitkästä aikaa joukkue kasassa pl Plat ennen kautta. Pelitapa oli valittu ja pelaajat hankittu sitä silmällä pitäen.

No oikeasti sitä pelitapaa ei ollut, sillä eihän runkosarjassa voi mennä playoff tsemppi tyylillä ottelusta toiseen, mutta tapa oli valittu ja niin mentiin.

Saken taktiikka alkukaudesta luotti siihen, että taklauspelillä tulee tarvittava määrä irtokiekkoja joista henkilökohtaisella taidolla ammutaan kiekot maaliin. Ja näitä irtokeikkoja tosiaan tuli. Se vaan ettei sitä taitoa pistää kovalla prosentilla näitä karvauskiekkoja maalin joukkueessa ollut (pl Genoway).

No pelitapa ajautui karille vieraissa, kun puolustuspelaaminen oli täysin tuuliajolla. Loskainen marraskuukin saapui Ilvekselle jo lokakuussa (peli sukelsi)

Sitten lähdettiin pelaajakaupoille ja peli sekosi täysin. Kuukka loukkaantui sopivasti selittämään Matin saapumista, ja Sandell oli nyt vaan kykenemätön ajokoirakiekkoon, ja hänet dumpatiiin Bluesiin. Mitä näillä vaihdoilla voitettiin Saken pelityylin näkökannalta? Kuukan jälkeen tarvittiin pakki, jep, mutta Nicken hankkiminen tarkoitti Hackerin lähtemistä. Hackerin aukoa paikkaamaan hankittiin Uusivirta, mutta samalla menetettiin yksi kädellinen mies, joka olisi voinut niitä irtokiekkoja saada edes teoriassa kohdistettua tolppien väliin. Tukonen osoittautui turistiksi, Platt laituriksi, Kauvo/marko akseli ei realisoitunut ja oltiin tilanteessa, jossa toimivia kokonaisuuksia ei ollut lainkaan.

Vasta pakon edessä siirryttiin sitten pelikirjapeliin, ja siihen valittiin nopeasti omaksuttava ohjauspeli. Tämä taas tarkoitti katsojan kannalta sitä, että pelien viihdearvo romahti. Ei se Ilves siihen ohjauspeliinkään ollut rakennettu. Ihan loppukaudesta (voittoputkessa) alettiin näkemään järjestelmällistä hyökkäyksiin lähtöjä, myös tällä ns. hitaalla lähdöllä (jonka P.Sihvonen luulee keksineensä, mutta kysehän on siitä vanhimmasta tavasta koskaan), sekä nopeita kääntöjä rintamahyökkäyksiin. Pakithan meillä tähän kyllä kykenivät, ja sentteritkin oikeastaan, mutta laitureita ei sitten tätä varten ollutkaan (kun tähän soveltuvia Rajalaa, Raskia ja Roppoa ei peluutettu. Olisi sitä Pellistäkin voinut kokeilla) Männikköä lukuun ottamatta. Platt olisi taas tarvinnut aivan erityylisen pelitavan, jossa kiekollisesti taitavat kaverit pelaavat kiekkoa laukaisusektoriin hakeutuneelle Platille, sillä laukaus oli kyllä ihan liigan kärkipäätä. Mutta peli Kauvon ja Markon kanssa nyt ei ainakaan näitä juuri luonut. Korkeintaan Markon röyhkeiden ajojen irtokiekkoja tai Platin itse pelaamia tilanteita.

Joukkue oli koottu Saken peliajatuksen ympärille. Sitten saapui "jonkun” hankinta Nickerson, ja Saken sapluunaa yritettiin paikata Uusivirralla. No Saken sapluunasta luovuttiin (miksi siihen ei palattu pelijareissa?? Kovempaa taklattiin, mutta ohjauskiekkoa pelattiin), ja joukkue oli täysin vääränlainen pelitapaansa nähden.


Me tehtiin tää ihan itte, jälleen kerran.

 

[Artsi]

Voidaan tietenkin aina haaveilla, mitä nämä pois lähteneet pelaajat olisivat tehneet Ilveksessä, mutta totuus on, että Hacker teki pleijareissa 0 pistettä. Jos ei itkut ole jo tässä vaiheessa joukkueen vaihdosta itketty, niin kannattaa vaihtaa lajia.

Sandellin koko kauden saldo oli 4+4 pistettä liigassa, vaikka pääsi Suomen parhaaseen valmennukseen ja oikein luistelukouluunkin. Peliminuutit jäivät joulukuun alun jälkeen lähes joka pelissä alle 10 minuutin. Jos, niin kuin nimimerkki Kunto on kertonut, tämän taustalla on loukkaantumiset, niin minua ihmetyttää, miksi miestä roikutettiin joukkueen mukana penkillä istumassa. Olisi annettu rauhassa parannella itsensä ja kuntoutua. Näillä näytöillä ei kuitenkaan olisi ollut tämän kauden osalta mikään vahvistus meilläkään ja viime kevään esitykset ovat jostain syystä jääneet pelkäksi hetkelliseksi suonenvedoksi.

Viime kädessä kauden menestys jäi sille tasolle, mille jäi, lähinnä siksi, että muutamat pelaajat, joilta odotettiin paljon, jäivät vaatimattomalle tasolle. Näitä ovat Tukonen, jossa oli potentiaalia paljon enempään, kuin mitä kaukalossa näytti. Anttila, joka loistavan viime kauden ja reenipelien jälkeen ei liigassa päässyt missään vaiheessa omalle tasolleen. Kolmas suuri pettymys oli Lehtivuori, joka oli menettänyt täysin edellisen kauden itseluottamuksensa ja tehonsa.

 

[Mane]

2+0 pisteet Ilves-ajalta (sai tosin Torkin syötön omalle tililleen 6.1).

Jos ruvetaan hiuksia tällä tavalla halkomaan omaa näkemystä korostaakseen, niin vastaavasti Nickerson ei saanut syöttöpistettä Määttäsen alivoimamaaliin KalPaa vastaan, vaikka sen aivan selvästi syötti.

 

[Tarinankertoja]

Voidaan tietenkin aina haaveilla, mitä nämä pois lähteneet pelaajat olisivat tehneet Ilveksessä,

Tästä ei ole kysymys. On kysymys siitä, miten joukkueen muutokset vaikuttavat itse joukkueeseen.

Pelaajamuutokset sekoittivat sapluunaa, ja tehtiin Saken sapluunan mukaan, joka kuitenkin vaihdettiin toiseen heti kohta muutosten jälkeen.

Jääkiekko on joukkuelaji. Parhaista pelaajista ei koostu paras joukkue. Joten aina kun tekee muutoksia joukkueeseen on sitä ajateltava joukkueen kannalta. Nyt muutoksia tehtiin, mutta kokonaisuus ei, jälleen kerran, ollut kenelläkään halussa. Juuri silloin, kun kerrankin kauteen lähdettiin suunnittelulla sapluunalla, sekin sössittiin itse..

 

[Mortal]

Vielä yksi aihe joka jäi mileen kuluvasta kaudesta.
Raimo Helmisen juhlaottelu.

Viimeistä sijaansa myöten täysi halli, jossa ottelua edeltäneessä infernaalisessa huudossa ja sydäntälämmittävässä yhteenkuuluvuuden ja seuraikonin jäähyväisten nostattamassa tunnelmassa luulin, että jäällä nähdään vain yksi joukkue.

Toisin kävi ja moni jätti tulematta loppukauden otteluihin.

 

[Hejony]

Vielä yksi aihe joka jäi mileen kuluvasta kaudesta.
Raimo Helmisen juhlaottelu.

Viimeistä sijaansa myöten täysi halli, jossa ottelua edeltäneessä infernaalisessa huudossa ja sydäntälämmittävässä yhteenkuuluvuuden ja seuraikonin jäähyväisten nostattamassa tunnelmassa luulin, että jäällä nähdään vain yksi joukkue.

Toisin kävi ja moni jätti tulematta loppukauden otteluihin.

Eipäs käynyt. Jäällä nähtiin nimenomaan vain ja ainoastaan yksi joukkue.

Tuo oli kyllä oman Ilves-kannatusurani ehkä suurin yksittäinen pettymys. Hyvän taistelun jälkeen tuleva playoff-tappio ei vitutuksessaan ole mitään verrattuna tämän kauden Ässät-, Kerho-, ja Pelicans-kotiotteluihin. Olisivat voineet vetää koko tammikuun vieraskiertueen patikointiteemalla ihan vaan tuon Raipe-perseilyn takia.

 

[Kunto]

Me tehtiin tää ihan itte, jälleen kerran.

Tarinankertojan päivän aikaisempi kirjoitus on myös loistava läpileikkaus kaudesta ja täydentää kaikessa surkuhupaisuudessaan suuntaa vailla olevan organisaation toiminnan. Tällä kaudella ei munittu pelkästään yhdellä osa-alueella, vaan nyt päästiin näyttämään koko "osaamisen" repertuaari. Tavallaan TK:n kirjoitus toimii esimerkkinä siitä, että organisaation sisäisessä ymmärrys- ja yhteistyökyvyssä on karmeita puutteita. Kaikki lähtee siitä, ettei osata valita menestyvää strategiaa, tehdä siihen oikeita henkilövalintoja saatika sitten seurata omaa strategiaa.

Jos tämä olisi oikea Tampereen Ilves ja sen pääomistajat olisivat oikeita tamperelaisia jääkiekkoihmisiä, niin minua kiinnostaisi ihan aidosti kuulla, miten tätä katastrofikautta käsiteltäisiin seinien sisällä.

1. Miksi Ilves saavutti kokonaisuudessaan historiansa heikomman kauden?
2. Miksi pelaajabudjetti ylitettiin?
3. Miksi nuoria maajoukkuepelaajia on lähtenyt muualle?
4. Miksi nuorten maajoukkuepelaajien tuleminen meille on tyrehtynyt?
5. Miksi olemme menettäneet nuorten valmennuksesta tietopääomaa?
6. Mikä on imagomme esim. pelaaja-agenttien keskuudessa?

Viime kädessä kauden menestys jäi sille tasolle, mille jäi, lähinnä siksi, että muutamat pelaajat, joilta odotettiin paljon, jäivät vaatimattomalle tasolle. Näitä ovat Tukonen, jossa oli potentiaalia paljon enempään, kuin mitä kaukalossa näytti. Anttila, joka loistavan viime kauden ja reenipelien jälkeen ei liigassa päässyt missään vaiheessa omalle tasolleen. Kolmas suuri pettymys oli Lehtivuori, joka oli menettänyt täysin edellisen kauden itseluottamuksensa ja tehonsa.

Mun täytyy sanoa Artsi, että tämä on aikamoinen mielipide (ja mielipiteet ovat sallittuja mielipidepalstalla). Tämä itse asiassa voi hyvinkin olla selitys myös Vinnie-sedälle.

Vinnie: No niin pojat, miksi tuli täydellinen mahalasku?
Pojat: Lähinnä siksi, kun Tukonen, Anttila ja Lehtivuori floppasi.

Vinnie: Okay, miksi ylitettiin pelaajabudjetti?
Pojat: No, kun Tukosen palkka oli niin iso ja otettiin se ohi budjetin.

Vinnie: DAMN TUKONEN!!!
Pojat: jep!

Vinnie: Pidetäänkö aijäkiekkostrategia?
Pojat: Tota, me lanseerattiin jo Genowayn ja Mätskyn sopimuksien yhteydessä taito-teemaa.

Anteeksi ajatuksen harhailu ja mielikuvituksellinen hetki.

Artsi, mun täytyy tuottaa sinulle pettymys. Ilveksen katastrofaalisen kauden pääarkkitehdit eivät olleet Anttila, Lehtivuori ja/tai Tukonen. Tämä kausi oli jatkumo ja toivottavasti lopullinen kruunu tapahtumien sarjalle, joka lähti rullaamaan kolme-neljä vuotta sitten. Tukonen oli tuolloin kaukana Suomesta, Joonas A:ssa ja Make otti ensiaskeleita liigassa. "Ajojahtisi" Ilveksen omia poikia kohtaan on ollut kyllä lähes horjumaton ja ihmeen paljon samassa linjassa toimivan johdon kanssa. Tämä viimeinen kirjoituksesi saa minut jopa pelkäämään, että Lehtivuoren kanssa ei tehdä sopimusta ja/tai Anttilan sopimus saatetaan purkaa.

Nyt on Artsi totinen paikka. Jos Ilves aikoo palata menestyvien joukkueiden seuraan, on tämän ajanjakson ja tämän kauden mahalasku purettava osiin, etsittävä kaikki syy- ja seuraussuhteet, tehtävä rankkojakin toimenpiteitä ja palautettava työnteko, nöyryys, ammattilaisuus ja ennenkaikkea yhteistyö seuraan. Minä haluan, että ensi kaudella tj:n katsauksessa ihastellaan Ilveksen toimintaa, eikä ihastella Bluesin pitkäjänteistä toimintaa (Blues&poika), kuten viime kauden päätteeksi tai KalPan vastaavaa viime jouluna. Nähtäväksi jää kenen toimintaa ihastellaan tämän kevään puheissa.

Jos kausi leimataan muutaman oman kasvatin syyksi tai Saken niskaan, niin silloin toimintamme jatkuu entiseen malliin. Sakke oli ehdottomasti väärä valinta tähän tilanteeseen, mutta sehän ei ole Saken vika.

 

[Voimalaituri]

Nickerson on kunnossa ollessaan todellakin erinomainen puolustaja SM-liigatasolla. On täysin käsittämätöntä, miten joidenkin on niin vaikea myöntää tätä...

Ehkä siksi että näin ei ole asian laita? Parhaimmillaan Nickerson on liigatason puolustaja, mutta ei missään nimessä erinomainen sellainen. Erinomainen puolustaja ei lähde vaeltelemaan kiekollisen pelaajan perässä ja jätä omaa aluettaan (tai miestään) vartioimatta - tämä haahuilu on ollut Mattin perusvirheitä parin viimeisen kauden aikana. Toinen ongelma on se että Matt ei hoida sitä aluetta joka olisi hänenlaisensa kaverin ensisijainen tehtävä, eli siivoa maalinedustaa. Mattin ensimmäiset iskut tulevat n. 5 sekuntia vihellyksen jälkeen, mutta muuten taistelualueella saavat hyökkääjät pyöriä aivan vapaasti. Kehitettäviä ja opittavia asioita toki, joten ehkä joku koutsi saa niitä Mattin päähän taottua mutta junnuvirheisiin ei olisi enään varaa kun pelataan miesten pelejä.

Ja toisaalta miksi pitää korostaa että "kunnossa ollessaan", jos tämä ammattimies toistuvasti näyttäisi tekevän työtään huonokuntoisena. Brett Hull olisi varmaan tehnyt 100+ maalia ja Lemieux 300 pistettä jos treeni olisi maistunut, mutta mitä sitten?

 

[Tarinankertoja]

Toinen ongelma on se että Matt ei hoida sitä aluetta joka olisi hänenlaisensa kaverin ensisijainen tehtävä, eli siivoa maalinedustaa. Mattin ensimmäiset iskut tulevat n. 5 sekuntia vihellyksen jälkeen, mutta muuten taistelualueella saavat hyökkääjät pyöriä aivan vapaasti.

Mihinkähän otantaa tää perustuu? Ei ainakaan kovin moneen loppukauden matsiin veikkaan ma.

Nicke oli tullessaan surkeassa fyysisessä kunnossa, ja oli aina jäljessä, ja siksi ei onnistunut.

Loppukaudesta mies oli juuri se maalinedustan siivooja, jota odotettiinkin. Myös avaukset menivät pääsääntöisesti lapaan, ja puolustuspelaaminen oli oikein ajoitettua ja jämäkkää. Tuossa kunnossa kelpaisi kyllä (oikealla hinnalla tietty)

sen LISÄKSI tuli vihellyksen jälkeiset naamaan hieronnat, mutta ilman ylilyöntejä (joillekin pettymys, joillekin hienoa hermojen hallintaa)



kävisit peleissä (ai nii, tekin ootte lomilla...)