Päivän hyvyyttä, arvon palstalaiset!
Uskaltautunen vihdoin avata omaa sanaista arkkuani täällä oltuani vuosia vain lukijapuolella. Täällä on hyvin jo ehditty perkaamaan mennyttä kautta mutta koitan omia ajatuksia hiukan ripotella myös samaan soppaan.
TPSn otteiden seuraaminen, olivat ne sitten hyviä tai huonoja, on itsellä isossa roolissa talven läpi kahlaamisessa. Pirun ankeata olisi tuo pimeä aika ilman sitä. Näin ollen eilisen tappion jälkeen se perinteinen, joka keväinen tyhjä tunne taas valtasi oman kehon. Että taasko tässä saa pettyneenä lähteä kesälaitumille märehtimään. Tottahan toki kesällä on paljon kaikkea muutakin, joten lätkää ei silloin tarvitse, eikä jaksaisikaan seurata mutta silti aina pieni osa minusta odottaa jo seuraavaa kautta. Tänään aamulla vielä oli vähän se fiilis, ettei jaksa ajatella Tepsiä tahi edes koko perhanan lajia. Kuitenkin se tietty, jo vuosia kytenyt huoli oman seuran tilasta laittoi minut lopulta myös tänne ajatuksiani kirjoittamaan. No se siitä jaarittelusta ja mennään asiaan.
Koko kauden otannallahan tulos oli iso pettymys. Toki kevättä kohti mentäessä kun oli selvää, että taistellaan sarjan häntäpäässä, oli itsellä se suurin helpotus se ettei jouduttu playouteihin. Näinhän se ei kuuluisi olla mutta nyt kävi näin ja tärkeintä olisi varmistaa se, että vastaisuudessa tämä ei toistu. Meidän pitää olla siellä top-6 osastolla ihan vähintään.
En nyt lähde yksittäisiä pelaajia hirveästi analysoimaan, vaikkakin siellä oli useampi kaveri, jotka alisuorittivat koko kauden otannalla. Rosteri oli ensinnäkin aivan liian kapea. Tämä toki oli tottakai kauden alla jo heti tiedossa mutta ehdottomasti tämä ei pitäisi olla enää vastaisuudessa näin. Tästä on selkästi syyttäminen Seuran älytöntä toimintaa pelaajabudjetin suhteen. Tietenkin kun ollaan säästökuurilla niin joutuu sieltä puoleltakin leikkaamaan mutta nyt sitä tehdään ihan liikaa versus toimistopuoli.
Pelaajien hankintapuolellahan homma oli luokkaa farssi. Aivan liikaa hutikuteja. Nämä eivät haittaisi niin paljon, jos budjetti olisi edes hitusen parempi ja ennen kaikkea jos se käytettäisiin valmentajan pelitapaan sopivilla jätkillä. Ei sinne tarvitse hommata mitään kalliita ukkoja vaan nimenomaan sopivia ukkoja tarpeeksi laajasti, jotta voidaan reagoida poissaoloihin. Parempi olla ns. kasa keskinkertaista ukkoa, jotka kaikki sopivat pelitapaan kuin jotain neppailevia wannabe-staroja. Iso lampaanperse siis kokonaisuudessaan tästä urheilujohdolle.
Pelitavasta puheen ollen, vaikka yllämainitut asiat antavat hiukan anteeksi valmennukselle, on sielläkin puolella mietinnän paikka. Itse toki pidän tietyllä tapaa Toman pelitavasta mutta kyllä siellä on puutteita aika tavalla. On hyvä, tavallaan, että pidetään siitä omasta peli-identiteetistä kiinni mutta täytyy pystyä reagoimaan huomattavasti pelin sisällä enemmän. Jos ei puoleen peliin mennessä se oma tapa meinaa lähteä rullaamaan, pitää mun mielestä olla takataskussa aina valmiina jokin konsti, millä mukauttaa omaa pelitapaa pelin sisällä sopivammaksi. En nyt tarkoita, että jos ei vauhtilätkällä lähde niin vedetään träppi päälle ja ruvetaan vaan etsimään paikkoja täsmäiskuihin. Ei, vaan ihan jotain pientä. Lasketaan vaikka vähän tempoa ja otetaan lähdöt omista varmemmin, jos ei meinaa äijillä syötöt napsua kohilleen. Myös aikalisien ottaminen oikeissa paikoissa, ja oikeiden ukkojen penkittäminen tuntui välillä olevan täysin hakuammuntaa. Toki, en nyt ole mikään pelitapaguru mutta itse tein tämmösiä havaintoja läpi kauden. Kaikkinensa kuitenkin olen itse valmis vielä seuraavan kauden katsomaan Toman lätkää.
Melkonen litania tulikin rustattua vaikka koitin pitää asiat tiiviinä. Toivottavasti saatte kuitenkin ajatuksistani edes jotenkin kiinni. Pääpointtini kuitenkin on, että urheilujohdon ja omistajien pitää uudistaa joko ajatusmallia, tai sitten ihan ukkoa. Mutta se on tehtävä ensin, ei tämä homma pelkästään (taas) valmennusta vaihtamalla parane.