Sitä että Pohl on olosuhteiden uhri. Ei ole Pohlin eikä Selinin syy että Barney raahattiin juuri nyt tänne ja että Pohl on vetänyt viime pelit hyvällä sykkeellä ja ansainnut peliaikansa. Sen sijaan Barney on tapaus jota täytyy käsitellä "tässä ja nyt", saada ukosta viitteet potentiaalista irti että voidaan sitten postittaa Norjan liigaan tekemään piste-ennätyksiä jos tässä ei nähdä meitä eteenpäinvievää palapelin palasta. Barneylle on paikka avoinna ratkaisuketjuissa ja siinä ympäristössä hänet on pakko nähdä ennen kuin voidaan tehdä ratkaisu jatkosta.
Pidän, mutta kokonaisuus huutaa nyt jotain muuta.
Jep, varmasti aika monen toiveet tässä täyttyvät. Nyt voi sanoa, että Pohlin pitää alkaa saamaan tehoja, sillä nyt peliaikakin on jotain aivan muuta kuin tuo 8 minuuttia joka muutamassa pelissä on ollut. Katson matsin tänään työkiireiden takia televisiosta ja aion laskea tuon ketjun maalipaikat.
Ja tätäkö ei olisi voinut selvittää ennen peliä, aloittaa ottelu Barney ykkösketjussa sen sijaan, että pitää Pohlia tuossa pari vaihtoa ja jättää sitten penkille loppueräksi?
Valmennuksen heikkoutta hyvinkin vahvasti. Jarruketjun paikka ei ole ylivoimalla, ei etenkään kun sama trio jarruttelee vastustajan parhaita ketjuja vastaan ja pelaa kaikki alivoimat. Turhaa kuormitusta kavereille, joiden kädet eivät alunperinkään riitä ylivoimahommiin...
Toisessa erässä pääsi kerran hyvän momentumin aikana kentälle, syötti Pukalle maalipaikan. Ei riitä meikäläiselle, eikä muuten Atulekkaan.
Eiköhän Ville Koho ole näytön paikkansa jo vuosien jälkeen vihdoin ansainnut myös hyökkäävämmässä roolissa, olkoonkin ettei se hänelle ominaisin juttu ole. Se lienee triviaalia ketä hänellä on ketjukavereinaan tai tutkaparina, mutta kuten Jukka Koivukin ottelun erätaukoanalyysissä Ville Kohon pelaaja-esittelyn yhteydessä totesi niin ei mene pitkään kun kaveri nostaa täältä kytkintä kirkkaampiin valoihin joten jos meinataan pitää hänestä kiinni jatkossakin niin luulisin että kapteenin rooli joukkueessa on joustettava myös hyökkäävämpään rooliin. Kohossa on minun näkemykseni mukaan ainesta jopa paidaksi Kisapuiston kattoon ja ansaitsee varauksetta mahdollisuuden pelata myös hyökkäävään suuntaan. Jarrukenttiinhän meiltä löytyy jo kokonaan uutta "nelosketjua" eikä se ole heidän roolistaan pois että myös Koho oman ketjunsa sentterinä pelaa hyvin myös alaspäin.
Pehmeistä käsistä en niin tiedä koska minulle yleensä on riittänyt että kiekko löytää tiensä vastustajan maaliin ja tällä kaudella Koho on sen sinne 3 kertaa toimittanut esim. Pohlin 2 maalia vastaan, tosin keskimäärin ~3 min isommalla peliajalla per ottelu, mutta tämä selittyy paljon tuolla alivoiman tunnollisella pelaamisella. Laukaus-prosenttikin on mielestäni vähän liikaa avoimeksi jättävä tilasto, mutta kai sekin jotain kertoo että Kohon laukauksista 7,7% on johtanut pikkumustan viemiseksi keskialoitukseen, Pohlin vedoista 3,8% on päätynyt verkkoihin. Tilastot SM-liigan luotettavilta sivuilta. Toki erot ovat lähes olemattomia, maali sinne tai maali tänne muuttaa prosentteja kun puhutaan vain muutamista osumista - pointti varmaan siitä että Koholla on pelaajana myös muunlaista käyttöä kuin vain pelata puhtaasti päällystakkina vastustajan tähtipelaajille tai alivoima-/aloitusspesialistina.
Eka erähän oli SaiPan osalta paskaa, jopa täyttä sellaista, mutta sen jälkeen oltaisiin ansaittu jotain muuta kuin nolla pistettä. Viimesellä vitosella kolme kertaa putkeen ja kerran avopaikassa kiekko pyörähtää lavan yli, olisihan siinä pieni tuurin tynkä voinut vähän auttaa. Toki päästetty alivoimamaali ja kuriton jäähy tasatilanteessa ovat sellaisia, jotka välttämällä voittoonkin olisi ollut kaikki avaimet. Kaiken kaikkiaan en kuitenkaan lähtisi ketään tämän esityksen perusteella tuomitsemaan, vaikka tulos ei mairittelekkään.Kivaahan se varmasti olisi voittaa enemmän kuin hävitä, niin ei nämä pelit täyttä paskaa kuitenkaan ole olleet.
Onneksi mansikan-räsäsen-skrikon ajat on kaukana takana ja SaiPa uskaltaa pelata kiekkoa. Itse tykkään kyllä kun pakit syöttelevät omissa näyttävästi, eikä heitetä roikkuja vain pois omalta alueelta.
Tässähän ei ollut kysymys mistään Pohl vs Koho tilanteesta. Eivät nämä kaksi kilpaile pelipaikasta, toinen on keskellä ja toinen laidassa. Kyllä ne kysymysmerkit löytyvät siitä Kohon laidoilta.
Pointtina pitkälti se, että kenellä siellä löytyy sitä potentiaalia maalintekoon. Koskinen ja Yli-Torkko ovat kyllä osoittaneet SM-liigatasolla sen mihin heidän kätensä riittävät.
Jaa. Minulle on ihan sama vaikka siellä kaukalossa istuttaisiin tunti kiekon päällä, kunhan tulee voittoja. Ei niitä toki tullut Mansikan, Räsäsen tai Skrikonkaan aikana.
Itse tykkään kyllä kun pakit syöttelevät omissa näyttävästi, eikä heitetä roikkuja vain pois omalta alueelta. Näkisin että tänä vuonna on panostettu kiekolliseen peliin hieman prosenttikiekon kustannuksella. Eikä se ole huono asia. Viime vuonna hehkuttamani Koponen pelasi tänään taas hienosti isolla itseluottamuksella, Tuominen oli maaginen kiekon kanssa ylöspäin. Löytyy kivaa kiekollista taitoa takalinjoilta. Hauskaa oli kun Backman (?) syöttää vastustajan maalin takaa kiekon toiseksi ylimmälle jannulle joka on Koponen.
Pipannosto palstaveljelle, kun jaksaa kaiken hatutuksen keskellä katsoa nykyhetkeä kauemmas. Hyvä niin. Ja paljon ajatuksia mukana, joita kannattaa miettiä. Nyt olisi tärkeää myös ykkösen hoivaamisen lisäksi huolehtia kakkosesta. Ja molemmat slaavit siihen (tai niihin) lähtökohtaisesti kuuluvat. No okei, Jasko on "puolisuomalaisena" rajatapaus. Mutta sopimuksellinen ulkkari saa aina vahvistuksen statuksen rintaansa, kunnes muuta todistetaan. Ja jos floppaa, ainoa järkevä tie vie ulos. Toki valmennuksen tehtävä on kokeilla kaikki vaihtoehdot ennen ratkaisevia päätöksiä.Olisiko sitten mahdollisuuksia valjastaa Koho hyvänä kahteen suuntaan kykenevänä sentterinä kahdella vahvasti hyökkäyspäähän pelaavalla laiturilla, Pohl - Koho - Jasko, sillä nyt menevät nämä kaksi kaveria hukkaan, joilta kuitenkin odotetaan pisteitä. Samalla tämä vastuun antaminen olisi katsaus tulevaisuuteen sillä ellei sopimuksia ryhdytä tarkastelemaan uudelleen niin Jasko kuitenkin viilettää täällä seuraavankin kauden ja Pohl mahdollisesti myös.
Tärkeää on nyt saada nämä "maali sinne, maali tänne" -pelit kääntymään itselle mahdollisimman nopeasti. Selin ei ole sinällään aivan hakoteillä toistellessaan sitä seikkaa että pidemmällä tarkastelujaksolla katsottaessa tekemisen tasoa on toki pystytty pelistä toiseen tasoittamaan ja myös nostamaan (vaikkakin edelleen on näitä surkeita eriä, jotka täytyy edelleen saada poistettua) - suunta on oikea ja kun se tänään ei kuitenkaan kantanut riittävän pitkälle niin ainakin itseäni vituttaa todella paljon. Käytännössä ainoa mitä joukkue pystyy tekemään, on edelleen uskoa itseensä ja omaan tekemiseen; ei tässä paskalla pelillä hävitty.
Jos tähän nyt vielä lisäisi että itse en vielä osallistu Selinin erottamis-addressiin sillä paikkaajan etsiminen tilalle täytyy olla hyvin tarkoin harkittu ja tähdätä paljon tätä yhtä yksittäistä kautta pidemmälle.
Tavallaan on johtoporras hereillä, uus kanukki hommattiin ihan oikeaa vaivaa eli iänikuista maalintekovammaa korjaamaan, mutta näinköhän tuostakaan tulee lasta tai edes sitä paskaa.
Itse tykkäsin Petri Koskisen ja Joni Yli-Torkon ylivoimakuvioista, maalikin oli taidetta. Koivun kivet.
Jaa, mitkä kuviot?? Kyseinen ylivoimaketju ei mielestäni saanut mitään aikaan, aikamoista sähellystä vaan. Vaikka se maali tulikin, niin aikamoinen sähellys sitä maalia edelsi. Kohon peluutuksen ymmärrän vielä ylivoimalla, mutta Koskisen ja Yli-Torkon en. Heidän potentiaalinsa ovat ihan muunlaisessa pelaamisessa kuin ylivoimassa.
Ja kun vielä Hostikka ei ollut parhaimmillaan, ei toki ollut huono mutta parhaana päivänään olisi ainakin 1-2 maalia noista kyennyt torjumaan. Mutta tehottomuuteen kaaduttiin, ei maalivahtiin. Itse kyllä toivoisin että Jerekin pääsisi enemmän pelaamaan.
Jaa, mitkä kuviot??
Jaa, mitkä kuviot?? Kyseinen ylivoimaketju ei mielestäni saanut mitään aikaan, aikamoista sähellystä vaan. Vaikka se maali tulikin, niin aikamoinen sähellys sitä maalia edelsi. Kohon peluutuksen ymmärrän vielä ylivoimalla, mutta Koskisen ja Yli-Torkon en. Heidän potentiaalinsa ovat ihan muunlaisessa pelaamisessa kuin ylivoimassa.
No, Mansikan ensimmäisellä kaudella jäätiin muistaakseni 2 pistettä ja toisella 3 pistettä kahdeksannesta sijasta. Johtui se sitten valmentajasta tai vahvemmasta kokoonpanosta, mutta ei ne kaudet ihan pelkkää kärsimysnäytelmää olleet.Jaa. Minulle on ihan sama vaikka siellä kaukalossa istuttaisiin tunti kiekon päällä, kunhan tulee voittoja. Ei niitä toki tullut Mansikan, Räsäsen tai Skrikonkaan aikana.
No, Mansikan ensimmäisellä kaudella jäätiin muistaakseni 2 pistettä ja toisella 3 pistettä kahdeksannesta sijasta. Johtui se sitten valmentajasta tai vahvemmasta kokoonpanosta, mutta ei ne kaudet ihan pelkkää kärsimysnäytelmää olleet.
Tämä osa aHabin tekstistä osuu minun mielestäni niin naulankantaan kuin vain osua voi.Pointtina pitkälti se, että kenellä siellä löytyy sitä potentiaalia maalintekoon. Koskinen ja Yli-Torkko ovat kyllä osoittaneet SM-liigatasolla sen mihin heidän kätensä riittävät.
Ja kuten jo mainittua, tämä kolmikko pelaa isoja minuutteja muutenkin. Ja nämä kaverit tarvitaan mahdollisimman hyvävoimaisina pelaamaan alivoimia myös otteluiden loppuhetkillä. Täysin turhaa hommaa kuormittaa tällaisia kavereita myös ylivoimaminuuteilla, kun sieltä kokoonpanosta löytyisi kiekollisesti pätevämpiäkin kavereita.
Barney paransi tosiaan pelin edetessä. Muistetaanhan myös ottaa huomioon varsin tynkä valmistautuminen. Barney tuli Lappeenrantaan vain päiviä ennen tulikastetta.Joo ei Barney vakuuttanut varsinkaan liikkeellään ensimmäisessä pelissään. Etenkin alussa kiekko pomppi lavassa, mutta pelin edetessä alkoi sekin onnistua. Etenkin tuntui siltä, ettei aina vaan tyytynyt luovuttamaan kiekkoa vastustajalle, vaan uskalsi sen ajan, jolloin kiekko hänellä oli, pitää sitä ja melko näppärästi.
Positiivisena piirteenä miehessä oli se, että uskalsi ajaa maalille ja tuolla massalla myös pärjää siellä.
Näin on. Mies oli Toporowskin jälkeen paras hyökkääjämme kiekollisena.Mitä UrhoTV:ltä pääsin seuraamaan, niin tuntui, että Redenbach alkaa taas entistä enemmän virettä löytymään.
Etenkin tuntui siltä, ettei aina vaan tyytynyt luovuttamaan kiekkoa vastustajalle, vaan uskalsi sen ajan, jolloin kiekko hänellä oli, pitää sitä ja melko näppärästi.
Positiivisena piirteenä miehessä oli se, että uskalsi ajaa maalille ja tuolla massalla myös pärjää siellä.
Minusta nämä kuulostavat juuri niiltä asioilta, joita SaiPan pelaajilta on odoteltu ja hankinnoilta haikailtu. Röyhkeyttä, kokoa ja maalinedustavoimaa.
