Lienen masokisti tai hullu, mutta ei tilanne mielestäni mitenkään kamalan huono ole. Asiaan tosin varmaan vaikuttavat muistot viime kaudesta, jolloin MM-sankarimmekin floppasivat todella pahasti.
Päätelmäni:
Ykkössentterinä Erikson: Aivan riittävä tyyppi, jos vain Bluesissa esitetyt otteet jatkuvat. Alkuperäisissä kaavailuissa Eriksonia ei ollut sijoitettu ykköseksi, mutta eiköhän mies kykene senkin tontin hoitamaan, ainakin kunnes tilalle tulee joku muu (esim. Perrault).
Kakkossentterinä Redenbach: Viime kaudella Redenbachin alku ei ollut häävi, mutta sittemmin mies teki ihan kelpo tehot (tosin floppasi kaikkien muiden mukana pudotuspeleissä). Korvasi aivan hyvin Hirson. Redenbach näytti hieman keskitasoa paremmalta liigasentteriltä. Hirso näytti suunnilleen Jonni Vauhkoselta. Epäilemättä Redenbachin esityksiin vaikutti myös se, että häntä peluutettiin osin kolmossentterinä, mikä ei ole hänen omin paikkansa. Jos Redenbach parantaa jonkin verran viime kaudesta, en ole lainkaan pettynyt ja hän on paikkansa ansainnut.
Kolmossentterinä Liivik: Kehityksensä perusteella Liivik ansaitsee noston nelosketjusta kolmosketjuun. Mielestäni miehessä on parhaimmillaan ainesta tulevaksi Petteri Wirtaseksi.
Nelossentterinä Töykkälä: Mies on tuttu vuoden 2011 mestari. Lyhyesti sanottuna: Töykkälä on liigan paras nelossentteri. Jos joku on toista mieltä, hän on väärässä.
Sokerina pohjalla -sentterinä Perrault: Ei pidä unohtaa, ettei Perrault siirtynyt ajasta iäisyyteen vaan vain jäi pitkälle sairauslomalle. Kuntoutuminen täyteen iskuun joskus joulukuussa ei ole helppoa, mutta kyllä miehelle jotain käyttöä varmasti löydetään. Se, pelaako hän ykkösessä vai nelosessa vai jossain siltä väliltä, riippuu tietysti miehen kunnosta ja kyvyistä.
Lopuksi: Ei edelleenkään ole kiellettyä hankkia lisää senttereitä, jos tarve todella niin vaatii. Eivät kesken kauden tehdyt hankinnat läheskään aina onnistu, mutta Nybari on tehnyt myös erinomaisia hakuja kesken kauden. Tuskin tälläkään kaudella jäädään vain kaivamaan munia, jos akuutti sentteritarve ilmenee lisäloukkaantumisten tai nykyisten sentterien floppaamisen vuoksi. Lisäksi ei myöskään ole kiellettyä kokeilla Markus Granlundia (tai jotakuta junnua) sentterinä, jolloin meillä on jälleen yksi sentteri lisää.
Kokonaisrosterinsa puolesta IFK ei lähde ensi kauteen ennakkosuosikkina eikä mielestäni edes top 3 -joukkueena, mutta nyt on edelleen vasta elokuu. Kehittyminen on aina sallittua. On mahdollista, että jäämme taas kolkuttelemaan sijoja 5-8, mutta kumpi vituttaa enemmän, sijoittua noille sijoille melko nimettömällä joukkueella vai MM-tason pelaajia pursuavalla joukkueella? Kallistun ehdottomasti jälkimmäiseen.