Kauden 2003-04 parhaat

[Homie]

On varmaan jo aika aukaista ketju jossa voi spekuloida tulevista palkintojen saajista, tähtikentällisistä ja muutenkin kauden parhaista pelaajista.

Tässä muutama oma veikkaukseni:

Hart Trophy: Martin St.Louis, Tampa Bay
Calder Trophy: Andrew Raycroft, Boston
Vezina Trophy: Roberto Luongo, Florida
Frank J Selke Trophy: Kris Draper, Detroit
Norris Trophy: Scott Niedermayer, New Jersey
Jack Adams Award: Darryl Sutter, Calgary

 

[Henkka]

Lähestulkoon samat valkkaisin. Valmentajaksi vain San Josen Ron Wilson.

Norris Trophy on todella vaikea valinta, yhden asian uskallan veikata, eli voittaja ei ole Lidström. :) Pronger, Chara, Schneider, Niedermayer, McCabe. Eiköhän se tosta löydy. Pronger on ehkä ollut yksittäisenä pelaajana tärkein joukkueelleen McInniksen puuttuessa. Niedermayer samaa linjaa Stevensin ja Rafalskin oltua sivussa. Chara on ollut puolustuksellisesti paras ja McCabe tehoiltaan. Parasta kokonaisvaltaista peliä on kuitenkin koko kauden pelannut Mathieu Schneider. Todella vaikea valinta, en osaa sanoa mitään.

 

[Espoon Siniset]

Hart: St. Louis on vahvoilla, mutta Tampalla on hyökkäyskalusto muutenkin erittäin hyvä. Toisaalta ei nyt ketään selvästi parempaakaan ehdokasta tule mieleen, joten annetaan olla St. Louis.

Calder: Erittäin hyvä tulokasvuosi kaiken kaikkiaan. Divisioonavoitosta taistelevan joukkueen ykkösmaalivahdiksi nousu on arvokas saavutus. Ryder on tehnyt erinomaiset pisteet. Pakeista löytyy Pitkäsen kaltaisia helmiä. Nuo kolme ovat todennäköisesti ykkössuosikkeja pelipaikallaan.

Vezina: Luongo on torjunut huikeita määriä, mutta kuitenkin playoffseista putoaminen on takaisku. Kiprusoffillakin voi olla sanansa sanottavana, mutta hänen heikkoudekseen voi laskea sen että hän on ollut 2½ kk pelaamatta (alkukausi+loukkaantuminen)

Selke: Draper on tehnyt hyvää työtä jo monen vuoden ajan ja tämä kausi kuuluu muutenkin hänen parhaisiin, joten pysti hänelle.

Norris: Lidström ei ole aivan aikaisempien vuosien tasolla. Samaan seuraan kuitenkin palkinto soisi mennä, eli Schneiderille.

Adams: Sutter on varmasti hyvä ehdokas vietyään Flamesin pudotuspeleihin. Muita vahvoja ehdokkaita ovat varmastikin Ron Wilson, John Tortorella ja Mike Sullivan. Andy Murrayn mahdollisuudet taisivat mennä pudotuspeleistä putoamisen myötä.
Kolmeksi parhaaksi veikkaisin Wilsonia, Sullivania ja D.Sutteria.

Otetaan esiin vielä Masterton: Sheldon Sourayn paluu rannevamman jälkeen on ollut iloinen asia, ja vielä kun mies on pelannut todellisen unelmakauden, niin hän ansaitsisi palkinnon. Losin Scott Barney ei päässyt joukkueestaan ehdolle, joten Sourayn mahdollisuudet paranivat siinäkin mielessä.

Ehdolla ovat ainakin seuraavat 26 (Anaheim, Colorado, NY Rangers ja Washington puuttuvat, muuten joukkueiden mukaisessa aakkosjärjestyksessä):
Shawn McEachern, Ted Donato, Jay McKee, Rhett Warrener, Rod Brind'Amour, Bryan Berard, Manny Malhotra, Philippe Boucher, Steve Thomas, Igor Ulanov, Lyle Odelein, Luc Robitaille, Alexandre Daigle, Sheldon Souray, Scott Walker, Rob Skrlac, Cliff Ronning, Mike Fisher, John LeClair, Brian Boucher, Landon Wilson, Chris Pronger, Vincent Damphousse, Dave Andreychuck, Joe Nieuwendyk, Trevor Linden

Listaa katsoessa myös Prongerin luulisi pääsevän ainakin kolmen parhaan joukkoon.

 

[Henkka]

Kun nyt tarkemmin ajattelen, niin Masterton kuuluu ehdottomasti Berardille. Se silmävamma oli aikanaan niin paha ja mies on pelannut nyt aivan huikean kauden, vaikka ei edelleenkään näe kunnolla.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Espoon Siniset
Vezina: Luongo on torjunut huikeita määriä, mutta kuitenkin playoffseista putoaminen on takaisku. Kiprusoffillakin voi olla sanansa sanottavana, mutta hänen heikkoudekseen voi laskea sen että hän on ollut 2½ kk pelaamatta (alkukausi+loukkaantuminen)

Kiprusoffin suhteen viimeinen sana sanotaan pleijareissa. Jos hän kykenee ylläpitämään samaa tasoa ja viemään Calgaryn vaikkapa konferessifinaaliin, ovat mahdollisuudet Vezinaan aika hyvät. Jos katsomme Stanley Cupista vakavasti taistelevien joukkueiden (Detroit, Philadelphia, Tampa, Ottawa, Toronto...) maalivahteja, ei heistä vielä yksikään ole toistaiseksi noussut esiin joukkueelleen yhtä vahvasti merkityksellisenä kuin Kiprusoff ja Luongo. Mustana hevosena on pakko nostaa esiin Theodore, joka saattaa jatkopeleissä jälleen syttyä - taitoa siihen kun kuitenkin on. Toisaalta täytyy tietenkin toivoa, että pleijareissa varsinaiseksi kuninkaaksi nousee Ed Belfour...

 

[Henkka]

Näihin pönttöihin ei ikinä vaikuta pudotuspeliesitykset. Kaikki jaetaan vain runkosarjan perusteella, koska valinnat tehdään jo ennen pudotuspelien alkua. Siksi Kipru on heikoilla pelimäärän puutteesta johtuen. Pudotuspeleistä jaetaan vain Conn Smythe.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Henkka
Näihin pönttöihin ei ikinä vaikuta pudotuspeliesitykset. Kaikki jaetaan vain runkosarjan perusteella...

...jolloin Vezinan voittaa Luongo tai Brodeur.

 

[Espoon Siniset]

Berard oli jo viime kaudella toisena äänestyksessä Stevie Y:n jälkeen. Silläkin on todennäköisesti merkitystä tämän vuoden äänestykseen.

 

[Hielo]

Samoilla linjoilla täälläkin. St. Louis, Luongo, Draper jne... siitä Norrisista se arvaamattomin taistelu käytäneen. D. Sutterin en usko pystiä nappaavan. GM/Coach-ongelma. Se toimikoon hyvänä aasinsiiltana tähän henkeäsalpaavaan artikkeliin SportsLine.comissa jokin aika sitten. Aiheena on siis epävirallinen vuoden GM:n valinta. Asiansa osaavan journalistin kärkijoukko on seuraava:
1) O'Connell, Boston
2) Clarke, Philadelphia
3) Ferguson, Toronto
4) Poile, Nashville
5) Wilson, San Jose
Kunniamaininnat:
Gainey, Montreal
Lacroix, Colorado
Regier, Buffalo

Kas kun ei Sather ja Pulford listan keulilla.

 

[zamuel]

Calderista voi taistella vielä Trent Hunter (NYI), jolla on varsin komea saldo: 76 25+26=51 +23, vai lasketaanko hänet vielä tulokaskisaan mukaan? Eniten maaleja ja voittomaaleja sekä selkeästi paras +/-saldo tulokkaista. Lisäksi Hunter johtaa joukkueensa sisäistä pistepörssiä ja jakaa parhaan maalintekijän paikan ja johtaa voittomaaleissa. Ei taida Pitkäsestä olla kuitenkaan kolmikon Ryder, Hunter, Raycroft uhkaajaksi.

 

[KPL]

Hart Trophy: Eric Lindros, New York Rangers
Calder Trophy: Fedor Tyutin, New York Rangers
Vezina Trophy: Mike Dunham, New York Rangers
Frank J Selke Trophy: Bobby Holik, New York Rangers
Norris Trophy: Tom Poti, New York Rangers
Jack Adams Award: Glen Sather, New York Rangers

Varmaa tietoa.

 

[Henkka]

Re: Re: Kauden 2003-04 parhaat

Viestin lähetti KPL
Hart Trophy: Eric Lindros, New York Rangers
Calder Trophy: Fedor Tyutin, New York Rangers
Vezina Trophy: Mike Dunham, New York Rangers
Frank J Selke Trophy: Bobby Holik, New York Rangers
Norris Trophy: Tom Poti, New York Rangers
Jack Adams Award: Glen Sather, New York Rangers

Varmaa tietoa.

Aprillipäivä tais mennä jo.

 

[McPolde]

Hart: St.Louis TB
Calder: Raycroft BOS
Vezina: Kipper CGY
Selke: Draper DET
Outoa, saadakseen selken pitää onnistua myös hyökkäyspäässä
Norris: Pronger STL
Adams: Wilson SJ

 

[mixu]

Tuomo Ruutu on ihan hyvä ehdokas tulokaspalkintoon.
Surkeassa joukkueessa jo nyt mahtavat pisteet 23+21=44.
Kannattaa huomioida Tuomon maalit.Vain OJ on tehnyt Suomalaisista enenmmän maaleja tällä kaudella ja esimerkiksi Saku Koivu ei ole koko urallaan päässyt vastaaviin lukemiin mitä TRuutu naputtelee jo tulokas kaudellaan.

 

[jtuominen]

Mixu se taas..

..ei jaksa kirjoittaa mistään ilman vertausta Koivuun tai Koivusta ilman hyppäämistä Jokiseen/Ruutuun.
Koivun tulokasluvut olivat 82 20+25 40min ja 6 3+1 8min.

Ja ihmettelen ellei Calderia saa joko Raycroft tai Ryder.

edit:korjausta

 

[Henkka]

Viestin lähetti McPolde

Selke: Draper DET
Outoa, saadakseen selken pitää onnistua myös hyökkäyspäässä.

Tämä on outo juttu mitä monet on ihmetelleet. Eikös Martin St. Louis olisi parempi näin ajateltuna? Parempi plusmiinus ja enemmän alivoimamaaleja, kokonaispisteistä puhumattakaan? Vai koskeeko se nyt sitä että Draper on pelannut pisteissään uransa parhaan kauden?

Tällaisia pelkästään puolustavan roolin pelaajia on joka joukkueessa ja varmaan puolustustaidoiltaan suht tasaveroisia. Pointti onkin siinä että niitä hyökkäyspään tehoja tulee puolustuspelin siitä yhtään kärsimättä. Samat nimet siellä sitä hyvää puolustusduunia tekee suht tasaisesti. Jos kerran on olemassa puolustuksellisesti suht yhtä tasaisia miehiä, niin sen eron tekee juuri silloin ne hyökkäyspään tehot. Vastaavasti valitaan hyökkäyksellisesti parasta miestä ja kärjessä on tasaista, niin kyllä se parempi puolustustyöskentely silloin on ratkaiseva tekijä valinnalle.

Draperin valinta olisi ollut aika kiistaton ilman noita tehojakin. Sen verran heikommin on muilla puolustuspesialisteilla tällä kaudella mennyt. Peliaika on pääasiassa pelkästään alivoimalla ja aina jarrukentässä vastustajan ykköstä vastaan. Liigan aivan kärkipään aloittaja ja 5 alivoimamaalia. Av-kaveri Maltby teki 4 osumaa.

 

[blue]

Tässä mun listani kauden parhaista:
Hart Martin St. Louis 81 37+56=93 +35 24 min
Norris Scott Niedermayer 80 12+39=53 +22 86 min
Vezina Roberto Luongo 72 2277 torj. 2.38 pmk .932 t-%
Selke Fredrik Modin 82 29+28=57 +31 32 min
Calder Trent Hunter 79 25+26=51 +23 16 min
Adams Joe Tortorella

 

[Hielo]

Nyt on sitten ensimmäisen pystin saaja ratkaistu. Tai siis saajat.

Eli liigan parhaat maalintekijät, Maurice Richard Trophyn voittajat:
1) Jarome Iginla CGY
1) Rick Nash CLB
1) Ilja Kovalchuk ATL

Omaa miestä kuuluu hehkuttaa, joten annetaan mennä. Iggyllä oli joulukuun alussa kasassa huimat viisi maalia, yli kymmenen vähemmän kuin muilla voittajilla. Lisäksi Jarome teki maaleistaan vaivaiset kahdeksan ylivoimalla, kun vastaavasti Nash 19 ja Kovalchuk 16.

 

[Rocco]

Viestin lähetti Hielo


Eli liigan parhaat maalintekijät, Maurice Richard Trophyn voittajat:
1) Jarome Iginla CGY
1) Rick Nash CLB
1) Ilja Kovalchuk ATL

Omaa miestä kuuluu hehkuttaa, joten annetaan mennä. Iggyllä oli joulukuun alussa kasassa huimat viisi maalia, yli kymmenen vähemmän kuin muilla voittajilla. Lisäksi Jarome teki maaleistaan vaivaiset kahdeksan ylivoimalla, kun vastaavasti Nash 19 ja Kovalchuk 16.

Tiedä sitten miten pelatut ottelut vaikuttavat palkintoon. Iginla ja Kovalchuk pelasivat 81 ottelua, Nash 80. Eli jos ottelumäärä ratkaisee niin Nash vie pytyn...

 

[Hielo]

Viestin lähetti Rocco
Eli jos ottelumäärä ratkaisee niin Nash vie pytyn...

Uskalsin kirjoittaa tuon, kun olin pari asiaa tähdentänyttä artikkelia lukenut. Niissä ainakin mielestäni painotettiin, että palkinto jaetaan, jos menee maalit tasan. Toivottavasti kirjoittajat tiesivät, mistä puhuivat. Katsotaan nyt sitten maltilla vielä.

 

[Espoon Siniset]

Tähän mennessä ainoa kerta, kun maalipörssin voitto on mennyt kolmelle, on kaudelta 1979-80, jolloin Charlie Simmer, Danny Gare ja Blaine Stoughton jakoivat maalikuninkaan tittelin.

Art Rosshan meni St.Louisille. Hieno saavutus pelaajalta, jota ei koskaan varattu NHL:ään.

Maalikuninkaista Kovalchuk ja Nash ovat olleet joukkueidensa ykkösvarauksia ja Iginlakin (tosin Dallasin varaus) löytyy paikalta 11.

Iginla siirtyi Calgaryyn Corey Millenin kanssa vaihdossa Joe Nieuwendykiin, joka riiteli sopimuksestaan syksyllä 1995. Aika harvinainen kauppa siinä mielessä, että siinä vaihdettiin kaksi niinkin kovaa pelaajaa päittäin, eikä siinä muuten liikkunut kuin yksi toinen pelaaja.

Samanlaisista treideistä tulee mieleen Shanahan-Pronger-treidi vähän aikaisemmin.

 

[Boomhauer]

Hart Trophy: Pistepörssin kärkipää on yleensä ollut vahvoilla tätä palkintoa jaettaessa ja viime vuosina maalivahditkin ovat astuneet esiin. Näillä perusteilla voi kaivaa esiin Martin St. Louisin ja Ilya Kovalchukin pistepörssin kärjestä sekä hyvin pelanneen maalivahti Roberto Luongon. Näistä kolmesta St. Louis on ehkä vähiten tärkeä joukkuelleen, mutta veikkaan kuitenkin että hänet palkitaan.

Calder Trophy: Tässä kategoriassa pätevät samat kriteerit kuin Hart Trophyssa, tosin puolustajilla taitaa olla vielä vaikeampaa saada tätä palkintoa ellei hurjia pistemääriä ole onnistunut tekemään. Tästä syystä Joni Pitkänen tuskin tulee voittamaan palkintoa, vaikka loistavan tulokaskauden pelasikin. Tuomo Ruutu heräsi noin kauden puolivälissä ja pelasi loppukauden jopa piste/peli-tahdilla. Nähtäväksi jää kuinka paljon loppukausi painottuu valinnassa. Suurimmat suosikit palkinnon saajaksi ovat tulokaspörssin voittanut Michael Ryder sekä maalivahti Andrew Raycroft ja veikkaan että Raycroft lopulta vie pystin.

Vezina Trophy: Miikka Kiprusoffin loistavasta kaudesta huolimatta en usko hänen edes pääsevän ehdolle vähäisen ottelumäärän takia. Luulen että Kipperiä paremmat mahdollisuudet palkintoon on ainakin Luongolla, Brodeurilla, Nabokovilla, Belfourilla ja Raycroftilla. Näistä veikkaan voittajaksi Luongoa.

Frank J. Selke Trophy: Tämän palkinnon saajasta en osaa sanoa mitään, koska valintaperusteet ovat minulleainakin hämärän peitossa. Veikataan tähän Kris Draperia kuten jotkut muutkin ovat tehneet.

Norris Trophy: Tässäkin kategoriassa ollaan usein tuijotettu pistepörssiä, jonka kärkipäässä tällä kaudella olivat Gonchar, Niedermayer, Pronger, McCabe ja Zidlicky. Näkisin mielelläni Zidlickyn vievän palkinnon, mutta mahdollisuudet tähän taitavat olla aika lailla olemattomat. Niedermayeria arvostan myös, ja uskon hänen mahdollisuuksiinsa joten veikataanpa häntä.

Jack Adams Award: Tämä palkinto on yleensä mennyt valmentajalle, jonka joukkue on yllättänyt runkosarjassa. Tällainen valmentaja on Calgaryn Darryl Sutter, joten veikkaukseni osuu häneen.

 

[Portrait]

Sen enempää perustelematta oma mielipiteeni palkinnonsaajista:

Hart Trophy: St-Louis(Lightening)
Calder Trophy: Ruutu(LackHawks)
Vezina Trophy: Kiprusoff(Flames)
Selke Trophy: Ekman(Sharks)
Norris Trophy: Pronger(Blues)
Adams Award: Wilson(Sharks)

 

[ISH]

Viestin lähetti Boomhauer
Calder Trophy: Tässä kategoriassa pätevät samat kriteerit kuin Hart Trophyssa, tosin puolustajilla taitaa olla vielä vaikeampaa saada tätä palkintoa ellei hurjia pistemääriä ole onnistunut tekemään. Tästä syystä Joni Pitkänen tuskin tulee voittamaan palkintoa, vaikka loistavan tulokaskauden pelasikin.

Kausi 2002-2003 Calder Trophyn voittaja:

Puolustaja Barret Jackman, 3+16=19 ja +23

Vrt. tällä kaudella:

John-Michael Liles, 10+24=34 ja +7
Joni Pitkänen, 8+19=27 ja +15

 

[Kullervo]

Monet veikkaavat Luongoa Vezinan voittajaksi. Mikä on ollut suuntaus aikaisempina vuosina, onko voittajiksi nousseet pelaajat, jotka ovat edustaneet huonosti menestyneitä joukkueita? Tämä ei koske pelkästään maalivahteja vaan yleisesti kaikkia jaettavia palkintoja.